Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 18.09.2014

Suomi tarvitsee ketteriä sosiaali- ja terveyspalveluita moninaisille asiakkaille

Huomisen palveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä, ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä sekä taloudellisesti kestäviä.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Huomisen terveys- ja hyvinvointipalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä, ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä sekä taloudellisesti kestäviä. Asiakaslähtöisyys, monikanavainen ja kustannustehokas palvelutarjonta, tiedolla johtaminen sekä osaavan henkilöstön johtaminen asettavat palvelutarjonnasta vastaavan johdon uudenlaisten haasteiden eteen.

Asiakkaat, heidän tarpeensa ja toimintatapansa ovat moninaisia. Tekniikka, verkkopalvelut ja sähköinen asiointi tuovat uusia keinoja sote-palveluiden tuotantoon. Tietoa haetaan genomikartoituksilla, verkkolääkäreiltä ja virtuaalipalveluista. Matalan kynnyksen asiointipisteet voivat täydentää luontevasti perusterveydenhuoltoa. Monipuolinen palvelujärjestelmä vaatii uudenlaista ohjausta.

Muun muassa nämä näkökulmat olivat mukana Huomisen sote-palveluiden ratkaisuja ideoivassa Sitran työpajassa 17.9. Joukko asiantuntijoita kartoitti tiellä olevia esteitä ja haasteita sekä ideoi tarvittavia ratkaisuja.

Erilaiset asiakkaat, erilaiset palvelut

Taistelutahtoinen Riina 23 v. halvaantui hirvikolarissa ja tarvitsee monenlaista apua arjessa, jotta selviytyy opinnoistaan.
Kiireinen Eeva 40 v. on virka-äiti, joka hoitaa epilepsiaa sairastavan lapsensa ja muistisairaan anoppinsa asioita ja asioi paljon eri sote-sektorin toimijoiden kanssa.
Insinööri-Taneli 41 v. hyödyntää terveysteknologiaa ja hakee tukea alkoholiriippuvuuteensa
Lääkäreitä kaihtava Reiska 56 v. ajaa bussia työkseen, harrastaa penkkiurheilua ja syö epäterveellisiä eväitä, alkoholiakin kuluu. Terveyskioskiin Reiska uskaltautuu vaimonsa painostuksesta.
Syrjäseudulla asuva Aune 82 v. sairastaa kakkostyypin diabetesta ja iän myötä kuulo on heikentynyt. Aune ei missään tapauksessa aio jättää rakasta kotiseutuaan.

Millaisia sote-palveluita Riina, Eeva, Taneli, Reiska, Aune ja monet muut meistä tarvitsevat vuonna 2025?

Huomisen sote-palveluiden kulmakiviä ovat tasa-arvoiset palvelut, yksilön lisääntyvä valinnanvapaus ja aktiivisuus omahoidossa, kehittyvän teknologian hyödyntäminen hoidossa sekä terveyttä tukevat elintavat ja -ympäristöt. Lista sisältää vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia uusille keinoille.

”Terveydenhoitojärjestelmämme on nykyisellään eriarvoistava. Hyvin koulutettu, työssä käyvä suomalainen voi parhaimmillaan saada palveluita useasta päällekkäisestä terveydenhoitojärjestelmästä: julkiselta puolelta, yksityissektorilta, työterveyshuollosta ja opiskelijaterveydenhuollosta. Hyväosainen suomalainen saa poimia järjestelmistä parhaan, kun vastaavasti heikommassa asemassa oleva käyttää julkisia, kunnittain vaihtelevia palveluita. Nyt on varmasti se oikea hetki pohtia palvelukokonaisuutta kriittisesti ja purkaa päällekkäisiä palveluita,” kuvaili johtaja Antti Kivelä Sitrasta sote-järjestelmän tilaa ja haasteita.

”Johdolla tulee olla yhteinen näkemys asiakaslähtöisestä palvelusta. Se voi koostua eri tilanteisiin ja tarpeisiin parhaiten sopivista kanavista ja keinoista. Sama asiakas voi käyttää tilanteesta riippuen useita eri kanavia”, kuvasi vuorineuvos Kari Neilimo asiakasnäkökulmaa. ”Menestyvän palveluorganisaation kulmakiviä ovat asiakaslähtöisyyden lisäksi asiakkaan tarpeita vastaava palvelutarjonta, kustannustehokkuus ja osaava henkilökunta sekä tiedolla johtaminen”, jatkoi Neilimo.

”Valmisteilla oleva kansallinen genomistrategia linjaa yhteiset pelisäännöt. Sillä voidaan huolehtia muun muassa genomitiedon yhdenvertaisesta saatavuudesta ja hyödyntämisestä tulevaisuudessa,” sanoi johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

”Sote-palveluihin tarvitaan dramaattinen kokonaiskonseptin uudistus. Uudenlaiset palvelut, kuten esimerkiksi Hämeenlinnan virtuaaliklinikka, johtaa asiakkaan omatoimisuuteen ja kumppanuussuhteeseen. Suomeen tulisi luoda kansallinen sähköisten arvopalveluiden malli”, sanoi johtajalääkäri Risto Mäkinen, joka siirtyi vastikään Helsingin kaupungin palvelukseen Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta.

”Sote-uudistusta ja -palveluita tulee rakentaa katse tulevaisuudessa, ei peruutuspeilissä. Muutoksen keskiössä ovat ihmisten halu osallistua aktiivisesti sekä kohonneet odotukset saada palveluita ja vertailla niiden laatua. Kehittyvä teknologia ja lääketiede tuovat kansalaisen ulottuville myös yhä enemmän personoitua, yksilöllistä hoitoa. Tämä muuttaa nykyisiä ammattirooleja ja tuo tavalliset ihmiset terveyden tekijöinä mukaan. Muutos on tässä valtava mahdollisuus, mikäli etenemme järjestelmäkeskeisyyden sijasta asiakaskeskeisesti,” summasi johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta.

Ryhmäpohdiskelujen antia: Millaista arkea Riina, Eeva, Taneli ja Reiska viettävät vuonna 2025?

Opintojensa ohella Riina saa apua kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaisilta. Hän on yhteydessä fysioterapeuttiinsa myös netin välityksellä. Tukea tarjoaa myös verkon vertaistukiryhmä. Hänellä on käytössään laaja valikoima sensoreita ja sovelluksia, joiden avulla hän voi suunnata liikunta-aktiivisuuttaan.
Eeva käyttää hyvin toimivia sähköisiä asiointipalveluita lapsensa ja iäkkään anoppinsa etuusasioissa ja ehtii nykyistä paremmin huolehtia myös omasta jaksamisestaan käymällä työpaikan joogaryhmässä. Vertaistuki ja itse kustannettavat palvelut täydentävät kokonaisuutta.
Taneli saa potkua hyviin elämäntapoihinsa unen laatua, liikkumista ja sosiaalisia suhteita analysoivista kännykkäsovelluksista ja niihin nivelletyistä tukipalveluista. Hän voi teknisen kiinnostuksensa vuoksi toimia vertaistukihenkilönä sekä verkkopalveluissa että ryhmäkokoontumisissa ja saada näin vähennettyä kokemaansa yksinäisyyttä.
Reiska ohjattiin terveyskioskista tarkempiin tutkimuksiin. Terveyskioski toimii hänelle edelleen luontevana seuranta- ja tukipisteenä. Reiska voi hyötyä myös esimerkiksi urheilutapahtumiin jalkautuvista terveyspisteistä.
Elämäniloinen Aune saa edelleen asua kotitalossaan Rautavaarassa virtuaaliklinikan, läheisten tuen ja vapaaehtoistoiminnan avulla.

Huomisen palvelut -työpaja oli järjestyksessään toinen sote-palveluihin keskittyvässä työpajojen sarjassa. Sarjan ensimmäisessä työpajassa 5.6. kohteena olivat asiakkaiden tarpeet.

Huomisen palvelut -työpajan 17.9. aineistot

Mitä jos terveydenhuolto ei riippuisi ajanvarauksesta? 

Huomisen palvelut
Johtava asiantuntija Lea Konttinen, Sitra

Asiakaslähtöiset monikanavaiset palvelut ja niiden ohjaus
Vuorineuvos Kari Neilimo
          
Huomisen terveys- ja hyvinvointipalvelut: genomistrategia
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Sosiaali- ja terveysministeriö
          
Virtuaaliklinikka-kokemuksia
Johtajalääkäri Risto Mäkinen, Helsingin kaupunki (aiemmin toimitusjohtajana Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa)

@SitraFund #huomisensote

Mistä on kyse?