Julkaistu 27.11.2017

Tuore raportti: Suomalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 37 prosenttia näillä arjen valinnoilla

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta eli siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme, kertoo SYKEn tuore raportti. Arjen teoilla ja valinnoilla voimme myös pienentää päästöjä huomattavasti. Raportti kertoo, kuinka olemassaolevia ratkaisuja hyödyntämällä suomalaiset voisivat leikata päästöjään jopa 37 prosenttia.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää toimia koko yhteiskunnassa. Kotitalouksien osuutta ilmastopäästöistä ja vaikutusmahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä ei aina huomioida. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuore raportti ”Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns” pureutuu juuri tähän ja selvittää, kuinka paljon tavallinen suomalainen voi pienentää kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä omilla kulutusvalinnoillaan.

72 prosenttia koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Tutkimuksen mukaan osuus on samaa luokkaa myös Suomessa: kotitalouksien kulutus muodostaa 68 prosenttia kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöistä. Loput 32 prosenttia syntyvät julkisesta kulutuksesta ja investoinneista.

SYKEn raportti kokoaa yhteen aiempien tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Raportissa esitetään keinoja vähentää kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 11,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (tCO2e) 7,2 tonniin vuodessa. Vähennykset koostuvat asumisen, liikkumisen, ruoan ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksen valinnoista. Raportissa eritellään sekä helppoja ja nopeita että hieman enemmän suunnittelua vaativia toimenpiteitä.

Lähtökohtana ovat vuoden 2010 suomalaisen kulutusmenoista keskimäärin aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, 11,5 tCO2e per henkilö. Henkilöä kohden lasketut kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat Euroopan mittakaavassa korkeat, mutta pienemmät kuin esimerkiksi Australiassa tai Yhdysvalloissa. Koko maailman keskiarvo oli 6,0 tCO2e vuonna 2010 eli suomalaisten päästöt ovat tähän verrattuna lähes kaksinkertaiset.

Selvityksessä keskitytään sellaisiin päästövähennystoimiin, jotka ovat toteutettavissa olemassa olevilla teknologioilla ja ratkaisuilla. Tarkastellut ratkaisut liittyvät kulutuksen tärkeimpiin päästölähteisiin: asumiseen ja energiankäytön päästöihin, henkilöautoiluun ja ruokaan.

Raportissa käsitellään myös tavaroiden ja palveluiden kulutusta. Tavaroiden ja palveluiden kohdalla haasteena on, että kategoria muodostuu laajasta joukosta hyvin erilaisia tuotteita. Kulutusnäkökulma tarkoittaa sitä, että huomioimme suomalaisten kulutuksen riippumatta siitä, missä päin maailmaa tavarat on tuotettu. Näin ollen päästöissä ovat mukana koko jalostusketjun elinkaariset päästöt.

Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vähähiilistä kulutusta voidaan vauhdittaa esimerkiksi liiketoimintamallien muutoksella eli siirtämällä kulutuksen painopistettä tuotteista palveluihin sekä informaatio-ohjauksella, kuten hyödyntämällä erilaisia ympäristömerkkejä. Informaatio-ohjausta ovat tuotemerkintöjen lisäksi kansalaisille suunnatut kampanjat ja työkalut, kuten hiilijalanjälkilaskurit. Myös julkinen ohjaus vaikuttaa tuotekehitykseen. Tästä esimerkkejä ovat kodinkoneiden energiamerkinnät ja tiettyjen paljon energiaa kuluttavien lamppujen poistaminen markkinoilta.

SYKEn raportissa pääpaino on kasvihuonekaasupäästöissä. Kulutuksen kestävyyttä tai kestämättömyyttä voidaan tarkastella myös muiden ympäristöjalanjälkien ja indikaattorien näkökulmasta.

Sitran 100 fiksua arjen tekoa -sivusto tarjoaa lisää keinoja hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Teoilla voi paitsi parantaa elämänlaatuaan, myös vähentää arjen ympäristövaikutuksia.

Mistä on kyse?