Arvioitu lukuaika 3 min

Uusi aika vaatii entistä parempia elämäntaitoja – tavoitteena onnellisemmat nuoret

Nuorten arjen ongelmien perimmäisiin syihin tarttumiseen tarvitaan uusia työkaluja. Esimerkiksi kiusaamisen taustalla voi olla kiusaajan huono itsetunto tai puutteelliset vuorovaikutustaidot. Sen vuoksi näitä ensiarvoisen tärkeitä elämäntaitoja pitää opettaa myös kouluissa.

Yleisönä olleet espoolaiset yläkoululaiset haastoivat panelisteja ja kirjoittivat post it -lapuille itselleen tärkeän elämäntaidon.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Hyvät elämäntaidot ovat tärkeitä jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa, jossa korostuvat jatkuva uuden oppiminen, monipuoliset vuorovaikutustaidot ja halu ja kyky huolehtia omasta hyvinvoinnista.

Tätä mieltä ovat Terveyskirjaston päätoimittaja, erikoislääkäri Kaisla Joutsenniemi Duodecimistä ja terveystiedon opettaja Pia Närhi Riihikallion koulusta Tuusulasta. He olivat maanantaina mukana Sitran järjestämässä keskustelutilaisuudessa nuorten elämäntaidoista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Koulun terveyskirjastoa, joka tarjoaa yläkoulun opettajille sekä lasten ja nuorten vanhemmille keinoja opettaa koululaisille tärkeitä elämänhallinta- ja terveystaitoja. Lisäksi palvelussa on esimerkiksi Koulun terveyskone, jolla oppilaat voivat itse testata omaa terveydentilaansa ja elintapojaan. 

”Koulun terveyskirjastoa vastaavaa palvelua ei aiemmin ole ollut. Tämä on jatkuvasti päivittyvä, uusimman tutkimustiedon sisältävä kirjasto, jonne on tuotu nimenomaan nuorille räätälöityjä sovelluksia, jotka helpottavat tiedon pureskelua”, Kaisla Joutsenniemi Duodecimistä sanoo.

Maanantain tilaisuudessa oli paikalla myös joukko Espoon Viherlaakson koulun 9.-luokkalaisia, jotka osallistuivat keskusteluun ottamalla kantaa äänestyslipukkeilla ja kommenteilla. Lopuksi koululaiset kirjoittivat itselleen tärkeän elämäntaidon post it -lapulle, jotka koottiin yhteiselle taululle.   

Sitra on kehittänyt digitaalisia ja vuorovaikutteisia työkaluja oman itsensä tuntemiseen ja oman hyvinvoinnin arviointiin. Ideana on että vastedes nuori voisi jakaa tuntemuksiaan haluamilleen henkilöille, esimerkiksi kouluterveydenhoitajille, jolloin arviot toimisivat osana oppilashuoltoa. Koulun terveyskirjastoa kokeiltiin tammikuusta 2014 toukokuuhun 2015 Espoossa, Kouvolassa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Tampereella. Sitra on rahoittanut Koulun terveyskirjastoa.

”Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat lisää digitaalisia työkaluja terveytensä ja hyvinvointinsa tueksi, joten niiden käyttöön pitäisi satsata nykyistä enemmän. Vastedes tämä trendi vahvistuu. Palvelujen kehittäjät voivatkin myös oppia paljon nuorilta, siksi työkalujen kehittäminen yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa on tärkeää”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen.

Opettaja Pia Närhen mielestä elämän kannalta tärkeimmät opit liittyvät sosiaalisiin taitoihin.

”Toivon, että jokainen peruskoulun päättävä olisi sosiaalisesti niin vahva ja taidokas, että hänellä olisi kyky keskustella toisten kanssa, kyky olla tilanteessa kuin tilanteessa ja ennen kaikkea kyky luottaa omaan itseensä ja siihen, että on riittävän hyvä juuri sellaisena kuin on. Jos ei osaa selviytyä itsensä kanssa, on hyvin vaikea selviytyä muidenkaan kanssa. Tätä vaaditaan myös työelämässä”, opettaja Pia Närhi Riihikallion koulusta sanoo.

Itsetunto vaikuttaa terveysvalintoihin

Koulun terveyskirjasto on kehitetty hyödyntämällä tutkimustietoa suomalaisnuorten terveydestä. Hankkeen aikana pilottikouluissa tehty hyvinvointikysely osoitti, että suomalaisten nuorten hyvinvointiasenteissa ja terveystottumuksissa on parantamisen varaa. 7 300 yläkoululaisen terveystottumuksia kartoittaneen kyselyn mukaan esimerkiksi liikuntasuositusten mukaan liikkuvien nuorten osuus on vähäinen.

Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen professorin ja Koulun terveyskirjaston toimitusneuvoston puheenjohtajan Lasse Kannaksen mukaan on tärkeää kehittää nuorten elämäntaitoja ja terveysosaamista, kuten myönteistä suhtautumista itseen ja elämään sekä kriittisyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Kannaksen mukaan esimerkiksi itsetunto vaikuttaa siihen, minkälaisia terveysvalintoja nuori tekee arjessaan.

”Nuoret tarvitsevat onnellisuustaitoja, joiden avulla he voivat arvioida omia asenteitaan ja terveystietoa, joilla rakentaa omaa hyvinvoinnin arvomaailmaansa. Kansainvälisestikin vertailtuna terveyskirjasto on yksi hienoimpia innovaatioita, joilla voidaan parantaa suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia”, Kannas uskoo.

Elämäntaito-hanke on osa Sitran työtä, jota tehdään digitaalisen omahoidon edistämiseksi. Nuorten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä Sitra on hiljattain saanut lupaavia tuloksia syrjäytymiseen estoon tähtäävissä hankkeissa.

Lisätiedot:

Kaisla Joutsenniemi, erikoislääkäri, Terveyskirjaston päätoimittaja, Duodecim, puh. 040 5235762
Lasse Kannas, terveyskasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto, puh. 050-313 0412
Pia Närhi, opettaja, Riihikallion koulu, puh. 040-5838298


Ota yhteyttä

Aihe

Omahoito

Omahoitopalvelujen avulla on mahdollista parantaa suomalaisten hyvinvointia ja kohdistaa terveydenhuollon palveluja nykyistä paremmin.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?