uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Uusi opas tarjoaa ratkaisuja informaatiosodan keskellä

Digitaalinen informaatiolukutaito on kaikille välttämätön kansalaistaito, jota tarvitaan vastedes yhä enemmän. Faktabaarin tuottama uusi opas täydentää perinteistä käsitystä medialukutaidosta.

Kirjoittaja

Krista Takkinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisia vaikuttamisen tapoja ja digitaalisen vallan muotoja. Uusia vaikuttamisen tapoja käytetään usein rakentamisen sijaan hajottamiseen, eli esimerkiksi disinformaation levittämiseen, verkkohäiriköintiin tai yhteiskunnallisen polarisaation lietsomiseen.

Disinformaation torjuminen ja kriittinen informaatiolukutaito ovat keskeisiä demokratian toimivuuden ja uudistumisen kannalta niin Suomessa kuin kaikissa muissakin demokratioissa. Osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon on riippuvainen kyvystämme tulkita tietoa ja muodostaa sen pohjalta mielipiteitä. Ja vaikka suomalaisten lukutaito on maailman huippua, ei siihenkään muuttuneessa ympäristössämme voi tuudittautua.

Näihin tarpeisiin vastaa Faktabaarin Digitaalinen informaatiolukutaito -opas, joka on juuri julkaistu suomeksi ja englanniksi. Opas julkistettiin Sitran Hyvää huomista, demokratia -seminaarissa 15.9. Opasta esitteli koulutusasiantuntija Kari Kivinen, ja Kivisen esityksen tallenteen pääset katsomaan alta.

Opas sisältää tuoretta tietoa ja konkreettisia vinkkejä verkkoympäristössä toimimiseen, ja sen artikkeleista suurin osa perustuu uuteen eurooppalaiseen digitaalisen osaamisen viitekehykseen (DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens). Viitekehys määrittelee digitaalisia perustaitoja, joille EU on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet: vähintään 80% väestöstä tulisi hallita nuo digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä.

”Verkon digitaalisilla alustoilla me kaikki törmäämme hämmentävään informaatiovirtaan, jonka seulomiseen kouluyhteisössä ja kotona saadut eväät eivät välttämättä riitä. Siksi on tärkeää vahvistaa kaikkien verkon käyttäjien ja erityisesti nuorten digitaalista lukutaitoa, jonka avulla voi tunnistaa, miten meihin vaikutetaan verkossa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa,” kertoo Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo tarpeista oppaan taustalta.

Faktabaari aikoo oppaan pohjalta kehittää opettajien, kirjastojen ja mediakasvattajien kanssa räätälöityjä materiaaleja erilaisille kohderyhmille.

Tukemalla digitaalista sivistystä parannetaan demokratian kestävyyttä

Jo vuonna 2018 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista piti disinformaatiota uhkana demokratialle, 63 prosenttia nuorista eurooppalaisista törmäsi valeuutisiin useammin kuin kerran viikossa ja 51 prosenttia eurooppalaisista uskoi altistuneensa verkossa disinformaatiolle.

Samaa viestiä kertoo Sitran Digivalta-selvitys, jonka mukaan datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen harvojen käsiin tekevät meidät alttiiksi huomaamattomalle informaatiovaikuttamiselle, uhkaavat yksityisyyttämme ja nakertavat samalla myös kyberturvallisuutemme.

Projektijohtaja Jukka Vahti Sitran Digitaalinen valta ja demokratia -projektista sanoo, että on kriittisen tärkeää tuottaa tietoa ja ymmärrystä informaatioympäristön muutoksesta ja digitaalisesta vallasta sekä opettaa digitaalista informaatiolukutaitoa kaikille, päättäjistä peruskoululaisiin.

”Tukemalla digitaalista sivistystä parannetaan demokratian kestävyyttä, mikä taas on edellytys paremman tulevaisuuden rakentamiselle, erityisesti näinä epävarmoina aikoina.”

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?