uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Digivalta-selvitys: Datan keräämisen laajuus ylittää arkijärjen ja keskittää valtaa harvojen käsiin

Tuoreen Digivalta-selvityksen mukaan datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen harvojen käsiin uhkaa eurooppalaisen talouden ja demokratian kestävyyttä. Yksi keino tilanteen parantamiseksi on kansalaisten digitaalisen sivistyksen tukeminen.

Julkaistu

Datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen harvojen käsiin uhkaa eurooppalaisen talouden ja demokratian tulevaisuutta. Samalla ne tekevät meidät alttiiksi huomaamattomalle informaatiovaikuttamiselle, uhkaavat yksityisyyttämme ja nakertavat samalla myös kyberturvallisuutemme.

Tiedot ilmenevät Sitran tuoreesta Digivalta-selvityksestä, joka myös osoittaa, että digijätit eivät noudata EU:n tietosuoja-asetusta Tietosuoja-asetus (GDPR) Asetus (EU) 2016/679 eli Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee yksilön, yrityksen tai organisaation tekemää henkilötietojen käsittelyä EU:ssa. Avaa termisivu Tietosuoja-asetus (GDPR) (GDPR General Data Protection Regulation). Selvityksen tavoitteena oli tutkia, miten testihenkilöinä olleisiin päätöksentekijöihin voidaan vaikuttaa heistä kerätyn datan avulla. Samalla jäljitettiin, mitkä kaikki toimijat keräävät meistä dataa käyttäessämme erilaisia verkkopalveluja.

Loppuraportti esittelee Digivalta-selvityksen tuloksia testihenkilöiden osalta ja kuvaa digitaalisen vallan eri ulottuvuuksia. Lisäksi se sisältää joukon suosituksia, joilla datataloudesta voidaan tehdä nykyistä reilumpi ja läpinäkyvämpi sekä demokratiasta kestävämpi.

Suositusten mukaan esimerkiksi yksilöiden oikeuksia, osaamista ja toimintamahdollisuuksia pitää vahvistaa monimutkaistuvassa yhteiskunnassa ja informaatioympäristössä. Datajättien vallan suitsiminen sekä yritysten välisen kilpailun ja datamarkkinoiden toimivuuden parantaminen taas levittäisi datatalouden hyötyjä nykyistä laajemmin ja reilummin.

”Ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseksi on lisätä ymmärrystämme tästä uudesta taloudesta. Tämän lisäksi tarvitaan muutoksia rakenteisiin ja yksilöiden taitoihin. Digivalta-selvitys antaa omalta osaltaan tukea sille, että myös uutta sääntelyä, kuten data- ja digipalvelusäädös (DSA Digital Service Act) tarvitaan. Yhteiskuntina olemme vasta heräämässä siihen, että keskeiset sosiaalisen median alustat ja digitaaliset kauppapaikat ovat yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria”, Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen sanoo.

Kiristynyt turvallisuustilanne alleviivaa digitaalisen sivistyksen ja informaatiolukutaidon merkitystä

Selvityksen mukaan nykymallisen datatalouden läpinäkymättömyys on uhka yksityisyydellemme, rapauttaa luottamusta ja tekee meidät kaikki alttiiksi informaatiovaikuttamiselle. Digijätit, kuten Google ja Facebook, eivät edelleenkään myöskään noudata tietosuoja-asetusta esimerkiksi vastaamalla lain mukaisiin tietopyyntöihin. Poikkeuksena oli testissä mukana ollut sisämarkkinakomissaari Thierry Bretonin kabinetin jäsenen Filomena Chiricon tekemä tietopyyntö.

Yksi käytännön esimerkki yksilöiden taitojen ja digitaalisen sivistyksen tukemisesta on Sitran kumppanuus riippumattoman suomalaisen faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa. Yhteistyö mahdollistaa osaltaan suomalaisen osaamisen kehittämisen liittyen sekä faktantarkistamiseen että digitaalisen informaatiolukutaidon opettamiseen.

Digitaalisen sivistyksen merkitys on korostunut entisestään Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen myötä. Faktabaari on mukana EDMO-NORDIS -konsortiossa (European Digital Media Observatory – Nordic consortium), joka on EU-tasolla keskeinen disinformaation torjumista tutkiva ja edistävä yhteenliittymä. Siihen kuuluu faktantarkistusorganisaatioita ja yliopistoja neljästä Pohjoismaasta. Suomesta konsortiossa ovat mukana Faktabaari ja Helsingin yliopisto.

”Alustoilla ja niiden algoritmeilla on paljon valtaa siihen, millaista informaatiota yksilöille tarjotaan. Tätä valtaa voidaan käyttää myös ihmisten manipuloimiseksi, esimerkiksi välittämällä valeinformaatiota. Tämän takia meidän on yhdessä panostettava digitaaliseen informaatiolukutaidon edistämiseen, jotta ihmisillä olisi jatkossakin edellytykset muodostaa itse omat mielipiteensä ja päätöksensä, Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen sanoo.

Digivallasta lisää

Julkaisu: Digivallan jäljillä – Miten datan avulla voidaan vaikuttaa päättäjiin ja ohjata maailmaan (Sitran selvitys 208)

Aiheesta keskusteltiin 24.5.2022 Faktabaari-foorumissa. Katso tallenne 9.6.2022 mennessä.

Sitran Digivalta-selvitys toteutettiin syksyn 2021 ja kevään 2022 välisenä aikana. Ainutlaatuisen selvityksen tavoitteena on tunnistaa uudenlaisia vaikuttamisen tapoja ja parantaa datankäytön läpinäkyvyyttä. Selvitys toteutettiin yhteistyössä data-analytiikkayritys Hestia.ain kanssa.

Sitran Demokratia ja osallisuus -teemalla huhtikuussa 2022 käynnistynyt, nelivuotinen Digitaalinen valta ja demokratia -projekti jatkaa osaltaan Digivalta-selvityksessä aloitettua työtä datan yhteiskunnallisen merkityksen avaamiseksi, digitaalisen vallan läpivalaisemiseksi sekä ymmärryksen lisäämiseksi informaatio- ja mediaympäristön murroksesta. Projektissa jatketaan Sitran Digiprofiilitestin kehittämistä. Datan keräämistä ja leviämistä on aiemmin tutkittu myös Digijälki-selvityksessä. Mediaympäristön murroksesta ja tulevaisuuskuvista Sitra on aiemmin tehnyt selvityksen Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – murros ja tulevaisuus.

Mistä on kyse?