On aika purkaa Euroopan digitaalisen sisämarkkinan esteet – uusi selvitys osoittaa siihen keinot

450 miljoonan asukkaan sisämarkkina on yksi Euroopan unionin keskeisimmistä, mutta edelleen alihyödynnetyistä voimavaroista. Euroopalla olisi paljon voitettavanaan, jos data, tieto, palvelut ja kansalaiset liikkuisivat sujuvammin valtioiden rajojen yli. Täysin toimiva sisämarkkina vahvistaisi luonnollisesti myös suomalaisen elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä Euroopassa.

Tietyt pullonkaulat kuitenkin jatkuvasti rajoittavat eurooppalaisten yritysten kykyä toimia ja laajentua. Sitran, ajatushautomo Centre for European Policy Studiesin (CEPS) ja professori Paul Timmersin tuore selvitys Bulding One Europe, One Market – Four strategic priorities for the digital single market keskittyy ratkomaan etenkin digitaalisen sisämarkkinan esteitä. Digitaalinen sisämarkkina tarkoittaa markkina-aluetta, jossa digitaaliset palvelut, data ja tieto voivat liikkua vaivattomasti yli rajojen siinä missä ihmiset ja tavaratkin.

Selvityksen mukaan digitaalisen sisämarkkinan keskeiset pullonkaulat kytkeytyvät neljään laajempaan rakenteelliseen ongelmaan. Niitä ovat sääntelyn pirstaleisuus ja epätasainen toimeenpano, kansallisesti siiloutunut digitaalinen infrastruktuuri, digitaalisen murroksen perässä laahaava osaaminen ja työvoiman liikkuvuus sekä rahoitus- ja innovaatioekosysteemi, joka ei riittävästi tue eurooppalaisten digiyritysten kasvua.

Digitaalisen sisämarkkinan heikko toimivuus johtuukin ennen kaikkea rakenteellisista, ei lainsäädännöllisistä syistä, selvitys osoittaa.

”Vaikka voimassa on jo lähes 90 digialaa koskevaa säädöstä – nelinkertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen verrattuna – kokonaisvaikutus on ollut se, että säädösten noudattaminen on monimutkaistunut sen sijaan, että sirpaleisuus olisi vähentynyt”, sanoo Sitran kansainvälisen toiminnon johtava asiantuntija Tiina Vainio.

Building One Europe, One Market – Four strategic priorities for the digital single market -selvitys tarjoaa kattavan ja jäsennellyn vastauksen siihen, mikä jarruttaa Euroopan digitaalisen sisämarkkinan kehitystä ja miten haasteeseen voidaan vastata.

Kunnianhimosta käytännöksi

Analyysin pohjalta selvitys esittää joukon toimia, jotka rakentuvat toisiaan tukevien toimenpidekokonaisuuksien varaan:

• Digiratkaisujen käyttöönottoa vauhditetaan julkisen sektorin vetämänä esimerkiksi yhtenäisten hankintakäytäntöjen avulla, ottamalla käyttöön rajat ylittävät digipalvelut (kuten digitaaliset lompakot ja yhden luukun palvelut) sekä lisäämällä tekoälyn käyttöä julkishallinnossa. 

• Digitaalisissa arvoketjuissa rakennetaan vahvempi asema esimerkiksi 
  kohdentamalla investointeja keskeisiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, kvanttiteknologioihin, puolijohteisiin ja tietoliikenneinfrastruktuuriin. 

• Digipolitiikan ohjausta ja koordinointia parannetaan esimerkiksi säästö- ja investointiunionin ja digitaalisen sisämarkkinan kehittämisen tiiviimmällä yhteensovittamisella sekä arvioimalla järjestelmällisesti jäsenmaiden sääntelyeroja. 

• Sääntelyä selkiytetään ja yksinkertaistetaan esimerkiksi sitovilla määräajoilla ja paremmalla läpinäkyvyydellä, jotta sääntely tukee sisämarkkinan yhtenäisyyttä eikä hajota sitä.  

Kunkin toimenpidekokonaisuuden sisälle on ryhmitelty useita suosituksia, joille selvitys nimeää myös vastuutahot.

Yksittäisillä toimenpiteillä ei saavuteta riittäviä tuloksia, vaan Eurooppa tarvitsee koordinoituja toimia kaikilla neljällä osa-alueella. Näin se kulkisi hajanaisesta sääntely-ympäristöstä kohti aidosti yhtenäistä ja globaalisti kilpailukykyistä digitaalista sisämarkkinaa.

Aiemmin keväällä Sitra järjesti suomalaisille yhteistyökumppaneilleen kutsuvierastyöpajan EU:n digitaalisen sisämarkkinan esteiden poistamisesta. Tilaisuudessa keskusteltiin kansallisista prioriteeteista sekä tunnistettiin konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat suomalaisen elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä.