artikkelit
Arvioitu lukuaika 7 min

Datatalouden verkoston syötteet hallitusohjelmaan: 3 + 1 tavoitetta kasvun ja kestävyyden vauhdittamiseen datalla

Suomeen muodostetaan pian uusi hallitus ja käydään hallitusohjelmaneuvottelut. Listasimme neuvottelijoiden avuksi 3+1 syötettä, jotka tukevat Suomen talouden uudistumista datan avulla.

Kirjoittajat

Johanna Kippo

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Data ja siitä jalostettu tieto ovat elintärkeitä Suomen uudistamiselle, taloudelle ja kilpailukyvylle. Data ja tekoäly ovat myös tehokkaita työkaluja, joilla voidaan parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta sekä lisätä talouskasvua. 

Sitran luotsaamassa verkostossa ovat mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknologiateollisuus, Suomen Yrittäjät, Business Finland, VTT, Kuntaliitto, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ne ovat sitoutuneet Suomen uudistamiseen datan avulla ja luoneet Suomelle reilun datatalouden tiekartan tukemaan datavetoisen yhteiskunnan ja talouden rakentamista (julkistus 19.4.).

Verkosto on listannut hallitusneuvottelijoiden avuksi syötteitä, jotka tukevat Suomen talouden uudistumista datan avulla. Verkoston yhteinen kanta on, että Suomen on kiireesti löydettävä keinot vauhdittaa datan hyödyntämistä, jotta Suomi voi löytää uusia kasvun lähteitä. Nyt käynnistyvällä hallituskaudella on ripeästi tartuttava datatalouden tarjoamiin uudistumisen mahdollisuuksiin. 

Datatalouden tiekarttaverkoston syötteet hallitusohjelmaneuvotteluihin 

Hallitusohjelmaneuvotteluihin tulisi luoda oma ”Kasvun lähteet”-sektoripöytä, johon voitaisiin keskittää digitalisaatioon, datatalouteen, tekoälyyn ja tki-rahoitukseen liittyvien kysymysten käsittely.  

Strategisen ohjelman tulisi käsitellä seuraavia osa-alueita ja uudistuksia. 

1. Parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta tekemällä laadukkaista digipalveluista ensisijainen asiointitapa. Poistetaan esteet datan liikkumiselta asiakkaan mukana palvelusta toiseen ja hyödynnetään palveluissa tekoälyä ja automaatiota.  

  • Tunnistetaan ja puretaan julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen tarpeettomat oikeudelliset esteet.  Ajantasaistetaan lainsäädäntö tukemaan kaikkien organisaatiomuotojen datan liikkuvuutta poikkihallinnollisesti. 
  • Mahdollistetaan lainsäädännöllä laajempi (myös tekoälypohjainen) automaattinen päätöksenteko ja ratkaistaan siihen liittyvät oikeusturvakysymykset. 
  • Yhdenmukaistetaan kansallisesti yhteiset tietovarannot ja lainsäädännön mukaisesti keskeiset asiakkaasta kerättävät tiedot. Velvoitetaan julkisia organisaatioita toteuttamaan ”kysy vain kerran” -periaatetta omassa palvelukehityksessä. 
  • Tuodaan saataville data-avaruuksia Data-avaruus; tietoalue Yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu datan jakamiseen ja vaihtoon tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä. Avaa termisivu Data-avaruus; tietoalue tukevat julkiset ja avattavissa olevat tietovarannot rajapintoja hyödyntäen.  
  • Varmistetaan, että sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan lainsäädäntö mahdollistaa terveysdatan sujuvan käytön eri toimijoiden välillä niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti.   
  • Tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä yhteentoimivia ja tietoturvallisia. Data tukee esimerkiksi potilaan hoitopolkua ja liikkuvuutta hyvinvointialueelta toiseen sekä myös EU-jäsenmaiden välillä. Tunnistetaan myös ne yhteiset toiminnot, joissa sote-tiedon liikkuvuus tulee varmistaa, kuten varhaiskasvatuksen palvelut. Kaikki hyvinvointialueet tuodaan harmonisoidun datamallin piiriin ja potilaslähetteet voidaan siirtää digitaalisesti. 
  • Toteutetaan vaikuttavat palvelukokonaisuudet eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin (esim. osaajien maahanmuutto, investointiluvitukset, yrityksen digitalous, läheisen kuolema). Tätä systeemistä kehitystä voidaan tukea keskitetyllä digitalisaatiorahoituksella sekä ohjaamalla viranomaisia, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita yhteistoimintaan. 
  • Poistetaan turha asiointitarve tekemällä digipalveluista ensisijainen tapa asiointiin. 

2. Käynnistetään datatalouden kasvuohjelma, joka lisää digitalisaatiota hyödyntävien edelläkävijäyritysten määrää ja vahvistaa niiden valmiuksia hyödyntää dataa ja tekoälyä kestävästi liiketoimintamallien ja tuottavuuden parantamiseksi.  

Ohjelma pohjautuu soveltuvin osin Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaan sekä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Tieke:n toteuttamaan Datasta kasvua -ohjelmaan, Teknologiateollisuuden datakiihdyttämön piloteissa syntyneisiin konsepteihin ja Datatalouden tiekartta -verkostossa laajassa sidosryhmäyhteistyössä tunnistettuihin toimenpiteisiin

  • Tuetaan yritysten ymmärrystä ja kykyä osallistua sekä EU:n että muiden data-alustojen ja data-avaruuksien hyödyntämiseen sekä yhteentoimivien komponenttien ja käyttötapausten kehittämiseen.
  • Kansallisen aineettomien oikeuksien strategian (IPR-strategian) 1, 3, 8, 12 ja 13 toimenpiteiden puitteissa koulutetaan yrityksiä ymmärtämään yritysten tuottaman datan mahdollisuudet yrityksen aineettomana omaisuutena ja hallinnoimaan oikeuksia strategisesti ja tehokkaasti.  
  • Luodaan edellytykset tekoälyn ja datatalouden koulutusohjelmien rakentamiseksi kaikkiin oppiasteisiin.  
  • Tehdään digitaalisen turvallisuuden koulutuksesta kiinteä osa opetus- ja koulutustarjontaa kaikilla koulutustasoilla ja panostetaan kansalaisten kybertaitoihin. Arvioidaan määräaikaisen tietoturvasetelin vaikuttavuus. Mikäli tulokset ovat hyviä, laajennetaan seteliä myös muiden kuin kriittisten sektorien pk-yrityksille.  
  • Tuetaan suomalaisten yritysten energiatehokkuutta parantavan ja hiilikädenjälkeä kasvattavan vihreän ohjelmistokehityksen osaamista. 
  • Mahdollistetaan hajautettuun internetiin ja virtuaalisuuteen ( web3 Web 3.0 Internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja. Avaa termisivu Web 3.0 ) perustuvien yritysten ja innovaatioiden syntyminen Suomessa päivittämällä osuuskunnista annettua lakia, muita relevantteja lakeja sekä verottajan ohjeistusta. Varmistetaan toimilupaviranomaisen resursointi hyödyntäen yritysten, ministeriöiden ja Sitran laatimaa web 3.0 -lainsäädäntöselvitystä. Tuetaan metaversumi- ja muiden web3-ratkaisujen kehittämistä. 

3. Kohdennetaan investointeja Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisten toimialojen dataekosysteemien Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi ja data-avaruuksien kehittämiseen sekä yhteentoimivuuden malleihin, jotka varmistavat datan liikkumisen ja yhteiskäytön.   

  • Luodaan datatalouden kehitys- ja tuotantoympäristö julkisen ja yksityisen sektorin käyttöön. Ympäristö sisältää reilun datatalouden arkkitehtuurin, työkalut ja sääntökirjat ekosysteemien ja datan hallinnointiin. Se hyödyntää Virtual Finlandissa ja Sitrassa tehtyjä ratkaisuja ja on yhteensopiva kansainvälisten data-avaruusmallien kanssa. 
  • Laaditaan kansallinen standardointistrategia korkean teknologian innovoinnin vauhdittamiseksi. Siinä tunnistetaan Suomelle keskeisimmät standardointia vaativat datatalouden alueet ja kytketään toimijoita EU- ja globaalin tason standardointityöhön.    
  • Hyödynnetään laaja-alaisesti innovaatiopolitiikan välineitä datatalouden kehittämiseen ja yksityisten investointien edistämiseen kansallisen tki-tiekartan ja -rahoitussuunnitelman mukaisesti (mm. avustukset, verokannusteet). Kurotaan umpeen perustutkimuksen ja tuotekehityksen välillä oleva aukko soveltavan tutkimuksen rahoituksessa datatalouden alueella. Kohdennetaan investointeja datatalouden ja digitaalisuuden tki:hin osana kansallista tavoitetta nostaa tki-panostukset neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.  
  • Synnytetään malli EU-hankkeiden kansalliselle vastinrahoitukselle ja osoitetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille resursseja EU-hankevalmisteluun ja -yhteistyöhön. Asetetaan tavoitteeksi kotiutetun EU:n tki-rahoituksen kolminkertaistaminen datatalouden alueella vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä, erityisesti eri aloilla kehittyvien data-avaruuksien osalta.  
  • Kehitetään rahoitusmalleja ja -ohjelmia datatalouden ekosysteemien, ratkaisujen ja kasvun vauhdittamiseksi sekä tutkimuksen ja yritysten ja muiden yhteisöjen yhteiskehittämisen vahvistamiseksi sekä erityisesti kärkiteknologioihin, kuten 6G-verkot, tekoäly, kvanttilaskenta ja mikroelektroniikka. Luodaan rahoituskriteerejä kannustamaan datan jakamista ja ekosysteemikehitystä.  
  • Huolehditaan datatalouden edellyttämästä laskentatehosta ja osaamisesta. Tämä edellyttää investointeja infrastruktuuriin ja sen ympärille rakentuvan supertietokone- ja kvanttilaskennan kansainvälisesti kilpailukykyisen ekosysteemin kehittämiseen, yritysten osaamisen kasvattamiseen sekä kvanttiteknologioiden ja niiden sovellusten tutkimukseen ja kehittämiseen.  
  • Vahvistetaan yksilöiden neuvotteluasemaa rakentamalla työkaluja, joiden avulla ihmiset voivat tarttua toimeen dataa koskevien oikeuksiensa käyttämiseksi (esim. reilut käyttöehdot ja omadatan Omadata Omadata tarkoittaa 1) henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn uutta lähestymistapaa ja paradigman muutosta, jossa pyritään siirtymään nykyisestä organisaatiokeskeisestä järjestelmästä ihmiskeskeiseen järjestelmään; 2) henkilötietoja resurssina, jota yksilö voi tarkastella ja hallita. Henkilötietoja, jotka eivät ole yksilön omassa hallinnassa, ei voi kutsua omadataksi. Avaa termisivu Omadata hallinta). Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU-valmisteluun, jotta datan siirrettävyyden (data portability) ehtoja ja ota-tai-jätä-ehtoja hillitseviä keinoja saadaan laajennettua koskemaan kaikkea dataa. Selvitetään myös mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaisia ns. dataosuuskuntia Datayhteisö Yhteenliittymä, jonka toiminnan tavoitteena on helpottaa yksilöiden datan hallintaa. Avaa termisivu Datayhteisö neuvotteluaseman parantamiseksi.  
  • Luodaan yksityishenkilöiden, yritysten ja esineiden digitaalisen identiteetin hyödyntämiselle turvalliset hallintaratkaisut ja vahvistetun datan luottamusinfrastruktuuri sähköisen asioinnin ja palvelukehityksen tueksi.  

+ 1 Vahvistetaan digitalisaation ja datatalouden johtamista  

Vahvistetaan poikkihallinnollista digitalisaatiokehitystä, sen johtamista ja yhteistyötä, jotta datatalouden mahdollisuudet hyödynnetään täysimittaisesti. 

  • Kirkastetaan datatalouden kansalliset päämäärät ja mittarit digitaalisen kompassin pohjalta, hyödyntäen strategisen tutkimuksen tuloksia.  
  • Vakiinnutetaan digitalisaatiokehityksen johtamismalliksi pysyvä, poikkihallinnollinen digitoimisto sekä digitalisaatiota ja datataloutta edistävä ministerityöryhmä. Varmistetaan poikkihallinnollisille datatalouden kehittämishankkeille resursointi yhteiskehittelybudjetilla.  
  • Vahvistetaan EU-vaikuttamista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintana aloitteellisesti ja etupainotteisesti.  Varmistetaan Suomen edelläkävijyys eurooppalaisen datatalouden kehittämisessä, erityisesti yhteentoimivuuden ja standardoinnin saralla.  
  • Järjestetään uuden EU:n datalainsäädännön vaatima viranomaisten toiminta asiakaslähtöisesti niin, että se on mahdollisimman yhtenäistä eikä luo hallinnollista taakkaa. Näiden rakenteiden tulee kannustaa yrityksiä kasvuun ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. 

Keitä on mukana?  

Datatalouden tiekarttatyön ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallitusammattilainen Kaisa Olkkonen. Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet ovat Kristo Lehtonen (varapuheenjohtaja, Sitra), Laura Eiro (liikenne- ja viestintäministeriö), Jarkko Levasma (valtiovarainministeriö), Jyri Häkämies (EK), Jaakko Hirvola (Teknologiateollisuus), Petri Salminen (Suomen Yrittäjät), Nina Kopola (Business Finland), Erja Turunen (VTT), Elisa Kettunen (Kuntaliitto), Ilona Lundström (työ- ja elinkeinoministeriö) ja Atte Jääskeläinen (opetus- ja kulttuuriministeriö).  

Mistä on kyse?