Julkaistu 19.06.2018

Elämäntapatestin FAQ

Nousiko testiä tehdessä kysymys, joka painaa mieltä? Katso ensin täältä, saatat löytää vastauksen!

Q: Miksi Sitra on tehnyt kuluttajille suunnatun testin, vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olisi olennaista vaikuttaa valtioihin, kansainvälisiin organisaatioihin ja yrityksiin?

A: 68 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan jyvittää meille, tavallisille ihmisille. Ne syntyvät tavallisessa arjessamme: siitä miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme – ja tavallisilla arjen valinnoilla me voimme päästöjä myös pienentää.

Q: Miksi juusto ja punainen liha ovat samassa kysymyksessä? Mitä jos on luopunut lihansyönnistä, mutta syö vähän juustoa silloin tällöin.

A: Juuston hiilijalanjälki ei paljon häviä naudanlihan hiilijalanjäljelle, siksi ne ovat samassa kysymyksessä. Elämäntapatestistä pyrittiin tekemään mahdollisimman nopea ja helppo vastata, joten kysymysten määrä on rajallinen. Vastaustaan voi toki pienentää jos syö hyvin vähän.

Q: Miksi lapsiluvun pienentäminen ei tule esiin?

A: Pyrittiin tekemään mahdollisimman yksinkertainen testi jonka voi tehdä lyhyessä ajassa, joten kaikkea ei otettu mukaan. Lisäksi lasten hankkiminen/saaminen ei ole pelkästään rationaalinen eikä yksiselitteinen päätös.

Q: Miksi henkilön asuinpaikka vaikuttaa niin paljon siihen, millaisen tuloksen saa testistä?

A: Laskennassa on käytetty kolmiportaista mallia, jossa rakentamistapa ja lämpötila vaikuttavat eniten siihen, kuinka paljon asumisesta koituu ympäristörasitetta. Näin ollen Suomi on jaoteltu kolmeen vyöhykkeeseen. Samaa asuntoa ei voida laittaa esim. Helsinkiin ja Ivaloon. Koska Suomi on iso maa, niin etäisyyksien vuoksi on otettava huomioon lämpötilaero.

Q: Talojen iän kysyminen arveluttaa: mitä rakennusvuosi kertoo?

A: Katso seuraava kysymys ->

Q: Miten asuntojen energialuokat määritellään?

A: Asuntojen energialuokat on tyypitelty niin, että eri vuosikymmenillä rakennetut rakennukset viedään määrättyihin energialuokkiin. Yksilölliset erot voivat kuitenkin olla mahdollisia. Vanhempi rakennus saattaa siis olla hyvin energiatehokas, kun taas uudempi hyvin energiasyöppö.

Q: Miksi lämmitysmuotoa ei ole huomioitu? Puun ja ilmalämmityksen kulutus on toista luokkaa kuin suoralla sähköllä.

A: Lämmitysmuodoissa on myös paljon eri vaihtoehtoja, joita elämäntapatestissä ei erikseen kysytä. Jos tarkemmin eritellyt vaihtoehdot kiinnostavat, kannattaa tutustua esimerkiksi SYKEn Ilmastodieetti-laskuriin, ja vertailla sen antamia tuloksia.

Q: Miksi 30 minuuttia on pienin vaihtoehto suihkuajaksi? Millä perusteella vaihtoehdot on valittu?

A: Kysymys on yhteistyötämme ympäristölaskentafirma D-mat oy:n kanssa; suomalaiset käyttävät paljon aikaa suihkussa. Yli 50-vuotiaat ovat ripeimpiä. Jokapäiväinen 8 min suihku maksaa 300e/v. Puolittamalla ajan puolittaa myös vesilaskun.

Q: Laskurin luvut tuntuvat matalilta aiempiin laskureihin verrattuna. Onko fiilis väärä?

A: Millaisen tuloksen sait? Entä mihin toisen vastaavaan laskuriin meidän kannattaisi vielä katsoa, jotta ymmärretään ovatko testimme lukemat vaatimattomat? Arjen supersankariksi nousee alle 3 000 kg CO₂e tuloksella.

Q: Miksi testin lentämiskysymys ei erottele vapaa-ajan matkustusta ja pakollisia, kuten työmatkoja?

A: Kannattaa miettiä onko olemassa aivan pakollisia työmatkoja, ja lentäminen on silti aina lentämistä. Voisi sanoa, että on helpompi ajatella pitävänsä videopalaverin, kuin jättävänsä lomamatkat pois. Emme myöskään erottele junalla tai laivalla kulkemisessa työtä ja lomaa.

Q: Miksi autolla ajossa ei ole eritelty omaehtoista ja työhön liittyvää ajamista? Autolla ajamisessa pitäisi ottaa huomioon se, onko alueella julkista liikennettä.

A: Testi on pyritty pitämään mahdollisimman nopeana ja yksinkertaisena. Auton käytössä voi toki testata, miltä tulokset näyttävät omilla ajokilometreillä tai työajaminen sisällytettynä, vaikka niitä ei kysytäkään erikseen. On selvää, että tarjolla olevat julkisen liikenteen vaihtoehdot vaihtelevat suuresti, eikä siihen aina voi itse vaikuttaa. Elämäntapatesti tarjoaa useita erilaisia vinkkejä, joista voi poimia ne itselleen parhaiten sopivat.

Q: Testi ei huomioi pyöräilyä?

A: Pyöräily ei näy testissä, sillä se ei laskennassa suurenna hiilijalanjälkeä, mutta ei myöskään vaihtoehtona pienennä sitä. Pyöräily luultavasti näkyy vastauksissa sitten siinä, että autoilee ja käyttää julkisia vähemmän. Näin päästöttömämmät liikkumistavat niputtuvat yhteen.

Q: Voisiko perhelukuun lisätä 0,5 jolloin voisi huomioida ne perheet, jossa lapsi on vuoroviikoin vanhemmillaan?

A: Hiilijalanjälki on kokonaiselle ihmiselle, joten ei kannata puhua puolikkaista ihmisistä. Elämäntapatesti on pyritty pitämään mahdollisimman nopeana ja yksinkertaisena, joten siihen ei ole saatu sisällytettyä aivan kaikkia vaihtoehtoja, mutta pyrimme kehittämään testiä edelleen. Testin taustoihin ja laskentaan voi tutustua täällä.

Q: Miksei testi kysy sellaisista asioista kuin kotitarvekanala, metsästys ja kalastus, oma perunamaa ja niin idyllinen koti, ettei sieltä ole tarvetta paeta kesämökille tai aurinkorannoille? Nehän olisivat voineet olla kokonaiskuormitusta vähentäviä tekijöitä.

A: Testissä ei oteta kantaa omaehtoiseen ruuan tai energian tuottamiseen. Niistä ei saa pisteitä testissä vaikka ne toki pienentävät kokonaiskuormitusta. Kotimainen kala ja riista ovat matalavaikutuksellisia.

Tästä testiin!

Mistä on kyse?