artikkelit
Arvioitu lukuaika 23 min

Heikot signaalit 2025 -aikakauslehti

Vuoden 2025 Heikot signaalit -katsauksemme kokoaa yhteen kuvitteelliseen JOS*-aikakauslehteen joukon yllättäviä ja nykyistä ajattelua haastavia, todella tapahtuneita asioita.

Kirjoittajat

Lilli Poussa

Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Terhi Ylikoski

Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Sitran heikot signaalit -työ tuo esille yllättäviä, ei-ilmeisiä mutta mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Työn tavoitteena on haastaa käsityksiä tulevaisuuksista ja laajentaa mahdollisten tulevaisuuksien valikoimaa – sekä tarjota työkaluja heikkojen signaalien havainnointiin ja tulkintaan. Yllätysten ajassa on tärkeää pohtia megatrendien kaltaisten nykyhetken muutosten lisäksi myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Heikot signaalit auttavat varautumaan yllätyksiin, tunnistamaan vasta kehkeytyviä muutoksia ja toisaalta myös innovoimaan uutta.

Heikot signaalit 2025 -julkaisu eli kuvitteellinen JOS*-aikakauslehti herättää joukon erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia henkiin. Jutut ovat spekulaatioita erilaisista tulevaisuuksista, mutta ne perustuvat heikkoihin signaaleihin eli jo jossakin tapahtuneisiin asioihin. Lehti ei kuvaa yhtä tulevaisuusskenaariota, vaan tarjoilee välähdyksiä erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista.

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan tarkemmin niihin heikkoihin signaaleihin, jotka ovat inspiroineet vuoteen 2046 sijoittuvan lehden sisältöjä. Signaalit on ryhmitelty JOS*-lehden juttujen mukaisesti, mutta jokaisen jutun perusidea kerrotaan niin, että signaaleihin on mahdollista tutustua myös lukematta lehteä. Jokainen signaali sisältää otsikon, lyhyen selitteen sekä lähteen ja päivämäärän, jolloin signaali on ilmestynyt tai tekijätiimi on vieraillut ko. verkkosivulla.

Lisälukemista:

  • Jos haluat tietää, miten heikot signaalit -työtä on tehty ja miksi julkaisu on aikakauslehden muodossa, lue lisää tämän artikkelin lopusta.
  • Jos kaipaat enemmän taustoitusta heikkoihin signaaleihin ja niiden havainnointiin, kannattaa tutustua tammikuussa julkaistuun Heikkoja signaaleja tulevaisuudesta -oppaaseen.
  • Jos kaipaat vinkkejä siihen, miten hyödyntää JOS*-lehteä, lue lisää vinkkejä täältä: Näin voit käyttää JOS*-lehteä tulevaisuustyössä.

Kuolemaan liittyvät heikot signaalit

Miten suhtautumisemme kuolemaan muuttuu, kun teknologia mahdollistaa esimerkiksi vainajien kanssa keskustelun tekoälyn avulla? JOS*-lehden Self-help-palsta otsikolla “Lähtöselvitys” esittelee erilaisia kuolemiseen ja kuoleman jälkeiseen elämään liittyviä palveluita ja tapoja, joita ihmiset tulevaisuudessa saattaisivat hyödyntää ja tehdä.

Jutussa muun muassa annetaan vinkkejä digitaaliseen kuolinsiivoukseen, eletyn elämän digitointiin sekä siihen, miten omia tietojaan voi kuratoida kuoleman jälkeistä virtuaalista elämää varten. Lisäksi juttu antaa suosituksia oman kuolindoulan valintaan ja vainajan jäänteiden loppusijoitukseen.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 7

  • Kuolindoula. Koulutettu kanssakulkija joka auttaa siinä, että ihminen saisi arvokkaan ja omannäköisen kuoleman. Lähde: Suomen Doulat: Mikä on kuolindoula? 17.4.2025.
  • Digitaalinen kuolinsiivous. Digitaalisen jalanjäljen siivous ja järjestäminen ennen kuolemaa. Lähde: Why Everyone Needs a ‘Digital Death-Cleaning’ Plan. 10.9.2024.
  • Viimeinen videotervehdys. Vinkkejä hyvän viimeisen koonnin tekemiseen. Lähde: Dead Social 17.4.2025.
  • Kuoleman jälkeinen botti. Sovellus haastattelee käyttäjän, jotta se voi kuoleman jälkeen luoda mahdollisimman aidontuntuisen botin käyttäjästään. Lähde: HereAfter, 17.4.2025.
  • Keskusteluja kuolleen puolison kanssa. Artikkeli käsittelee toimittajan keskusteluja puolisonsa tekoälyversion kanssa. Lähde: The New York Times:Our last Impossible Conversation. 22.3.2024.
  • Tervehdyksiä haudan takaa. Afterlife-palveluun voi ajastaa erilaisia tervehdyksiä läheisilleen vuosien päähän, kun ei enää itse ole täällä. Lähde: Afterlife 17.4.2025
  • Kuollut takaisin töihin. Brittilehti The Evening Standard suunnitteli herättävänsä tekoälyn avulla kuolleen kriitikkotähtensä Brian Sewellin henkiin arvioimaan The National Galleryn uutta näyttelyä. Lähde: Deadline 24.9.2024. London’s Historic Evening Standard Newspaper Plans To Revive Acerbic Art Critic Brian Sewell In AI Form As It Stops Daily Presses & Fires Journalists
  • Ruumiin kompostointi. Ympäristöystävällinen hautaaminen eli ruumiin kompostointi herättää yhä enemmän kiinnostusta. Lähde: NPR: The ultimate green burial? Human composting lets you replenish the earth after death. 22.3.2025.
  • Kansalaisaloite ruumiiden kompostoinnin sallimiseksi. Aloite ehdottaa kompostointihautauksen ja vesituhkauksen sisällyttämistä hautaustoimilakiin. Lähde: Kansalaisaloite.fi, 18.10.2024. Aloite 14246.
  • Tuhkien sirottelua droonilla. Tuhkiensirottelupalvelu etsii tunteikkaimmat paikat sirotella vainajan tuhkat droonilla ilmaan ja julkaissut mm.”The Good Scatter Guide 2024″ -oppaan.  Jatkossa GPS-paikannus mahdollistaisi omaisille tuhkien matkan seuraamisen. Lähde: Aerialashes.com 17.4.2025.
  • Tekoäly avuksi potilaan hoitotahdon määrittelemiseksi. Tutkijat kehittävät tekoälyratkaisua, joka tekisi kaiken ihmisen aiemmin tuottaman datan pohjalta ehdotuksen, millaista hoitoa potilas tahtoisi esim. aivokuolleena. Lähde: MIT Technology review: End-of-life decisions are difficult and distressing. Could AI help? 1.8.2024.

Neuroteknologiaan ja yksityisyyteen liittyvät heikot signaalit

Teknologian kiihtyvä kehitys näkyy yhä kokonaisvaltaisemmin palveluissa ja laitteissa, joita ihmiset käyttävät arjessaan niin töissä kuin vapaa-ajalla. JOS*-lehden “Ajattelen, siis jaan” -artikkeli käsittelee tulevaisuutta, jossa ihmisen hermoston ja aivojen toimintaa mittaavasta neuroteknologiasta on tullut arkipäivää. Jutussa haastatellaan eri tavoin neuroteknologiaa käyttäviä tai siihen eri tavoin suhtautuvia ihmisiä sekä kuullaan asiantuntijoiden analyysia tilanteesta, jossa alan sääntelyä ollaan kiristämässä.

Jutun taustalla olevista heikoista signaaleista osa liittyy suoraan neuroteknologiaan, osa enemmän yksityisyyteen tai muutoin yhteiskunnan muutokseen.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaljea

JOS*-lehden s. 8–11

Perhe-elämään liittyvät heikot signaalit

Miltä perheet näyttävät vuonna 2046? Onko kasvava yksinäisyysepidemia onnistuttu selättämään? JOS*-lehden sivulta 12–13 löytyvä artikkeli kertoo yhden spekulatiivisen ratkaisun perheiden perustamiselle: juridiset sopimukset.

Jutun taustalla heikkoja signaaleja, joista osa liittyy perheisiin ja yhteisöihin, osa taas ikääntymiseen.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 12–13

 

Ravintoon ja hyvinvointiin liittyvät heikot signaalit

Mitä on lautasella vuonna 2046? Tai millaiset asiat ovat terveydessä pinnalla? JOS*-lehden sivulta 14 löytyy lukijan resepti, jossa kokataan levä-pytonvokkia. Lukijan mukaan resepti on erityisen hyvää suolistolle, jonka tasapaino taas vaikuttaa myönteisesti hänen lastensa kykyyn tuntea empatiaa kotitalouden ikääntyneitä kanssa-asujia kohtaan.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 14

  • Käärmeenlihaa pöytään. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi Pyton-käärmeistä saisi ekologisesti kestävän proteiinin lähteen ruokavalioon.  Lähde: Snakes: The new, high-protein superfood. 9.1.2025. 
  • Rakkolevää lautaselle. Itämeressä elävää rakkolevää eli rakkohaurusta voi tehdä esimerkiksi salaattia. Lähde: Metsästys & kalastus: Näin onnistut: rakkohaurun käsittely. 4.7.2023.
  • Geeniperusteinen ruokavalio. Palvelu analysoi asiakkaan geenit ja räätälöi niiden pohjalta ihanteellisen ruokavalion. Lähde: Nutrigenomix. 30.9.2024.
  • Ruokavaliosuositus uloste- ja verinäytteestä. Pavelu tekee ruokavaliosuositukset uloste- ja verinäytteen sekä verensokeriseurannan perusteella. Lähde: ZOE. 30.9.2024.
  • Suoliston mikrobiston vaikutus päätöksentekoon. Tutkimuksen mukaan ravintolisä teki ihmisistä herkempiä epäreiluudelle. Lähde: HS: Ravinto­lisäkuuri teki herkemmäksi epä­reiluudelle. 20.5.2024.
  • Suolalusikka. Suolalusikka tuo syöjälle suolanmakua ilman suolan haittavaikutuksia. Lähde: ”Electric Salt Spoon”, a spoon that uses electricity to enhance salty and umami taste. 20.5.2024.

Digirauhaan ja matkailuun liittyvät heikot signaalit

Ihmisten halu matkustaa, kokea ja nähdä uusia paikkoja tuskin tulee vähenemään, päinvastoin. Matkailun lisääntyessä sen muodot ja siihen liittyvät normit kuitenkin muokkautuvat. Miten ja minne esimerkiksi halutaan matkustaa ja mitä siellä halutaan kokea. JOS*-lehden Raiteilla-palsta spekuloi mahdollisuudella, että tulevaisuudessa teknologian täyttämässä maailmassa digitaalinen rauha ja menneen maailman nostalgia on yksi matkailuvaltti samaan aikaan kun lautasella näkyvät tulevaisuuden tuotteet.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 15

Aktivismiin liittyvät heikot signaalit

Miltä aktiivinen kansalaisuus näyttää vuonna 2046? Onko aktivismi arvostettu kansalaisvelvollisuus vai rikollista? JOS*-lehden sivulla 16 tapaamme Vieno Thapan, jonka aktivismi on vienyt vankilaan.

Jutun taustalla on heikkoja signaaleja, joista osa liittyy kansalaisyhteiskuntaan, valtaan ja demokratiaan, mutta joukossa on myös yksityisyyteen ja geeniteknologiaan liittyviä signaaleja.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 16

Parisuhteisiin ja lisääntymiseen liittyvät heikot signaalit

Miten parisuhteita muodostetaan vuonna 2046? Vieläkö ihmiset seurustelevat ja perustavat perheitä, vai ovatko erilaiset tekoälysovellukset ja -robotit ottaneet kumppanin roolin? JOS*-lehden sivulla 17 vierailemme väestöministeriön järjestämillä sinkkufestareilla, joissa nuoret aikuiset etsivät ihmiskumppania.

Jutun taustalla on signaaleja liittyen esimerkiksi valtioiden ja kaupunkien pyrkimyksiin tukea ihmisten parinmuodostusta ja lisääntymistä.

jutun taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 17

Ihmisen eläinsuhteeseen liittyvät heikot  signaalit

Millaista on eläinten elämä tulevaisuudessa? Mitkä lajit nähdään perheenjäseninä, mitkä raaka-aineena? JOS*-lehden sivulta 18 löytyvä lajiyhteys-palsta kertoo kuvitteellisen koiranomistajan ja hänen pilkukkaaksi ja siniluomiseksi tuunatun koiransa välisestä suhteesta.

Viereiseltä sivulta 19 taas löytyy varaelinsikamainos, jossa myydään laboratorio-olosuhteissa kasvatettua eläintä pahan päivän varalle esimerkiksi elin- tai ihosiirtoa varten.

juttujen taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 18, 19

Outoa, yllättävä, hämmentävää eli lisää signaaleja JOS*-lehden palstoilta

Mitä tuoreet ylioppilaat toivovat valmistujaislahjaksi? Miltä näyttää maailma, jossa avaruudessa oleskelu on arkea? Miltä näyttää talo, jonka voi viedä turvaan kevättulvilta?

JOS*-lehden pääkirjoitus, ajankohtaista- ja wishlist-palstat, kuukauden kuva sekä mainos lehden seuraavasta numerosta nostavat esiin kokoelman yksittäisiä, kiinnostavia signaaleita.

juttujen taustalla olevia heikkoja signaaleja

JOS*-lehden s. 3, 4, 5, 6, 17, 19

Näin katsaus eli JOS*-lehti tehtiin

Signaalien kerääminen aloitettiin alkukeväällä 2024. Päävastuu signaalien keräämisestä oli katsauksen kokoajilla, mutta signaalien keräämistä haluttiin myös joukkoistaa havainnoinnin moninäkökulmaisuuden varmistamiseksi. Siksi signaaleja kerättiin erilaisissa työpajoissa niin sitralaisten kuin sidosryhmienkin kanssa. Lisäksi kutsuimme ihmisiä lähettämää signaaleita myös Sitraan tammi-helmikuussa 2025 Lähetä heikko signaali -sivustomme kautta.

Heikkoja signaaleita koottiin Sitrassa kaikkiaan 387 kappaletta (löydät kaikki signaalit pdf-tiedostossa). Lisäksi Sitran Lähetä heikko signaali -sivun kautta saatiin 98 signaalia katsauksen valmistumisvaiheeseen mennessä. Kaikki signaalit luokiteltiin PESTEC-kategorioihin. Sen jälkeen niitä analysoitiin ryhmitellen ne erilaisiin ilmiöihin.

Tulkintavaiheessa tarkasteltiin eritoten sitä, millaisia erilaisia teemoja signaalit sivusivat. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen liittyviä signaaleja ei tarkasteltu pelkästään teknologian näkökulmasta, vaan tulkintaa tehtiin myös vaikkapa pohtien tekoälyn vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, arvoihin ja asenteisiin, ympäristöön jne.

Yksittäinen signaali voi olla usein vain sattumaa, mutta signaaleita ryhmittelemällä pyrittiin pääsemään kiinni yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja muutoksen ensioireisiin. Useampi signaali samasta ilmiöstä validoi ilmiön olemassaoloa.

Koska ajatuksemme tulevaisuudesta kyntävät helposti varsin totuttuja uria, halusimme loppujulkaisussa viedä vaihtoehtoisilla tulevaisuuksilla spekuloinnin mahdollisimman konkreettiselle tasolle. Sillä miten useimmiten puhumme tulevaisuudesta, ja miltä tulevaisuus lopulta tuntuu, on futuristeja Stuart Candyaja Jake Dunagania (2017) lainaten “kokemuksellinen kuilu”.

Tulevaisuuteen sijoittuvan aikakauslehden idea on tarjota lukijalle kokemus, joka koskettaa järjen lisäksi myös tunteita. Tavoitteena oli luoda julkaisu, joka mahdollistaa tulevaisuuksissa vierailun.  Aikakauslehti valikoitui loppujulkaisun muodoksi myös sen tuttuuden vuoksi: aikakauslehdet ovat peilejä kuhunkin aikaan ja kaikki ovat joskus lukeneet niitä. Kiinnostava ristiriita syntyy myös siitä, ettei aikakauslehtiä välttämättä tulevaisuudessa ole.

Lehden juttujen taustalla vaikuttaneet signaalit on esitelty tässä artikkelissa. Koska signaaleja kerättiin valtava määrä, kaikkia samaan ilmiöön liittyviä signaaleja ei koottu tänne, mutta niihin voi tutustua edellä mainitussa Excelissä.

Kun signaalit oli ryhmitelty, ryhdyttiin niiden pohjalta spekuloimaan ja hahmottelemaan lehden juttujen sisältöjä. Spekulointia tehtiin sitralaisille järjestetyissä työpajoissa sekä katsauksen kirjoittajien omissa työpajoissa. Menetelminä näissä työpajoissa käytettiin muun muassa tulevaisuuspyörää, skenaarioita sekä tammikuussa julkaistua spekuloi tulevaisuuksilla -työkalua.

Juttujen muotoa ja sisältöä ohjasivat heikoista signaaleista syntyneet tulkinnat. Tulkinnan subjektiivisuus on haaste, jonka kanssa tekijätiimi on yrittänyt tasapainoilla. Näkökulmien monipuolisuutta saimme onneksi erilaisten työpajojen lukuisilta osallistujilta, josta heille suuri kiitos. On kuitenkin painotettava, että jokainen heikko signaali avaa monta vaihtoehtoista tulevaisuuskehitystä, eikä niitä kaikkia ole mitenkään mahdollista käsitellä.

Lehden kuvitus on tehty pääosin tekoälyä (Midjourney) hyödyntämällä. Julkaisussa on myös kuvitusta kuvittaja Milena Huhdalta sekä Unsplash-kuvapankista.

JOS*-lehti ei tarjoa ennusteita tulevaisuudesta vaan joukon spekulaatioita, jotka on suunniteltu auttamaan sen pohtimisessa, millaiseksi tulevaisuus saattaa muovautua heikkojen signaalien perusteella. Tavoitteena on myös tulla tietoisemmaksi siitä, miten nykyhetken teot ja valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen, ja lieventää ei-toivottuja tulevaisuuksia ennen kuin niistä tulee todellisuuttamme.

Tulevaisuuksilla spekuloiminen pakottaa meidät pohtimaan tulevaisuutta avarasti ja monikossa, sekä tarkastelemaan nykyhetken valintoja ja päätöksiä kriittisesti. Spekuloiminen myös kutsuu keskustelemaan tulevaisuudesta ja pohtimaan, millaista tulevaisuutta oikeastaan haluamme rakentaa.

Lähde: Candy, Dunagan (2017): Designing an experiential scenario: The People Who Vanished, Futures, Vol. 86.

Mistä on kyse?