artikkelit
Arvioitu lukuaika 9 min

Kansalaispaneeleilla punnitumpia päätöksiä – Sitran rahoittamat kokeilut käynnissä ympäri Suomen

Puntaroivien kansalaispaneelien käyttö on yleistynyt maailmalla niin voimakkaasti, että ilmiö on nimetty puntaroivan demokratian aalloksi. Sitran rahoituksella kansalaispaneeleita järjestetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kirjoittajat

Hannu-Pekka Ikäheimo

Projektijohtaja, Uudet vaikuttamisen tavat

Onni Pekonen

Asiantuntija, Uudet vaikuttamisen tavat

Julkaistu

Puntaroiva kansalaispaneeli on demokratiainnovaatio, jossa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan yhteiskunnallisesti tärkeästä kysymyksestä ja tekemään tätä koskevia suosituksia päätöksenteon tueksi.

Kansalaispaneeleja on järjestetty vaihtelevista aiheista eri päätöksenteon tasoilla, aina julkisten palveluiden järjestämisestä ilmastonmuutoksen hillintään, eutanasiaan ja kaupunkisuunnitteluun. Esimerkiksi Irlannissa kansalaispaneelia hyödynnettiin jopa osana perustuslain uudistusta.

Suomessa on tehty kansainvälisesti huipputasoista puntaroivan demokratian tutkimusta, ja kansalaispaneelien järjestämiseen liittyvä osaaminen on keskittynyt vahvasti yliopistoihin. Tämän takia puntaroivia kansalaispaneeleja on järjestetty lähinnä osana yliopistojen tutkimushankkeita.

Sitran tavoitteena on saada juurrutettua kansalaispaneelit pysyväksi osallistumisen menetelmäksi Suomessa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Olemme kartoittaneet parhaita esimerkkejä maailmalta, järjestäneet verkko– ja lähikoulutuksia sekä rahoittaneet kokeiluja kunnissa, hyvinvointialueilla ja kansallisella tasolla. Lisäksi olemme pyrkineet lisäämään kansalaispaneelien vaikuttavuutta kytkemällä ne osaksi hallinnon ja päätöksenteon prosesseja, sekä lisäämällä päätöksentekijöiden ymmärrystä puntaroivan demokratian mahdollisuuksista.

Tässä artikkelissa teemme katsauksen Sitran rahoittamiin kansalaispaneelikokeiluihin ympäri Suomen.

Kansalaispaneeleiden kokeilut kansallisella tasolla

Kansallisella tasolla kansalaispaneelit soveltuvat erityisen hyvin polarisoivien arvokysymysten ja ylisukupolvisten teemojen käsittelyyn. Ne tarjoavat päätöksentekijöille mielipidemittauksia ja kyselytutkimuksia syvällisempää ymmärrystä kansalaisten ajatuksista ja huolista, mikä parhaimmillaan vahvistaa sitoutumista päätöksiin ja helpottaa toimeenpanoa.

Kansalaisparlamentti-kokeilu

Kansalaisparlamentti on suurin Suomessa koskaan järjestetty puntaroiva kansalaiskeskustelu. Kansalaisparlamentin tarkoituksena oli tutkia, voisiko puntaroivat kansalaiskeskustelut tukea eduskunnan työtä kansalaisaloitteiden käsittelyssä. Kansalaisparlamentti toteutettiin puntaroivan mielipidemittauksen (Deliberative Poll) mallin mukaan.

Kansalaisparlamentissa yli 600 suomalaista pääsi kuulemaan asiantuntijoita, keskustelemaan pienryhmissä ja muodostamaan mielipiteensä neljästä kansalaisaloitteesta. Aloitteiden teemat käsittelivät huumausaineiden käyttötilakokeilun sallimista, kannabiksen laillistamista, polttoaineveron kohtuullistamista ja dieselin käyttövoimaveron poistamista.

Kokeilun aikana osallistujien tietotaso käsiteltävistä aiheista kasvoi merkittävistä ja heidän mielipiteensä muuttuivat keskusteluiden myötä. Kansalaisparlamentin tuloksiin voi tutustua tarkemmin yhteenvetoraportista. Tulokset on saatettu tiedoksi eduskunnan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille.    

Kutsu kansalaisparlamenttiin lähetettiin satunnaisotannalla yli 30 000 suomalaiselle. Vapaaehtoisiksi ilmoittautui reilu 2300 ihmistä, joista mukaan valittiin lähes 700 osallistujaa. Osallistujat valittiin iän, koulutustason, sukupuolen, äidinkielen ja asuinpaikan mukaan niin, että osallistujat edustivat Suomea pienoiskoossa. 

Kansalaisparlamentti-kokeilu järjestettiin marraskuussa 2023 yhteistyössä Åbo Akademin, Tampereen ja Stanfordin yliopiston tutkijoiden, eduskunnan ja Sitran kanssa.   

Tulossa: Metsien käytön tulevaisuutta puntaroiva kansalaispaneeli

Kansalaisten ääni ei juurikaan kuulu metsien käyttöä koskevassa julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sitra, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus järjestävät yhteistyössä kansalaisten metsäpaneelin, joka pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen.  

Panelistit perehtyvät puolueettomaan tutkimustietoon, kuulevat asiantuntijoita ja käyvät rakentavaa keskustelua eri näkemyksiä kuunnellen. Paneeli tuottaa päätöksentekijöille suosituksia siitä, millainen metsien käyttö olisi kansalaisten mielestä reilua ja hyväksyttävää luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kannanotto luovutetaan päättäjille osana Metsien käytön tulevaisuus ja tarvittavat ohjauskeinot -selvityshanketta marraskuussa 2024.

Kutsun kansalaisten metsäpaneeliin saa 6000 satunnaisesti valittua suomalaista. Vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneista kootaan moniääninen ja eri väestöryhmiä edustava kansalaisten metsäpaneeli. Paneeli kokoontuu verkossa elokuussa 2024.  

Asukaspaneelikokeilut hyvinvointialueilla

Puntaroivaa demokratiaa kokeillaan asukaspaneelien muodossa neljällä hyvinvointialueella. Sitran tavoitteena on, että asukasosallistuminen olisi kiinteä osa hyvinvointialueiden päätöksentekoa heti alusta alkaen.

Asukaspaneelikokeilu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vahvisti asukkaiden osallistumista kahdella asukaspaneelilla syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Ensimmäisessä asukaspaneelissa osallistujat puntaroivat, miten hyvinvointialue voi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Toisessa paneelissa pohdittiin, millaisia digiratkaisuja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella tulisi olla tarjolla. Paneelien konkreettiset toimenpidesuositukset luovutetaan aluevaltuustolle ja niiden toimeenpanoa seurataan.

Kutsut asukaspaneeleihin lähetettiin 5000 satunnaisesti valitulle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaalle. Kutsuun vastasi noin 250 vapaaehtoista, joiden joukosta paneeleihin poimittiin satunnaisesti 50 henkilöä vastaamaan mahdollisimman hyvin hyvinvointialueen väestöä. Ensimmäiseen paneeliin valittiin suhteessa enemmän nuoria, koska paneelin aihevalinta kohdistui lapsiin ja nuoriin. Noin kolmannes ensimmäisen paneelin osallistujista osallistui myös toiseen paneeliin tuoden paneelityöhön jatkuvuutta.

Katso videolta Keski-Uudenmaan asukkaiden kokemuksia paneeliin osallistumisesta.

Asukaspaneelikokeilu Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialue toi ikäihmisten äänen paremmin kuuluviin päätöksenteossa kahden asukaspaneelin avulla syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Kutsu paneeliin lähetettiin kolmelle tuhannelle yli 65-vuotiaalle ja kiinnostuksensa osallistua ilmaisi 150 ihmistä. Mukaan valittiin 50 osallistujaa, joista 45 pääsi lopulta osallistumaan paneelien työskentelyyn. Osallistujat valittiin satunnaisotannalla, ja mukaan saatiin ihmisiä yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikista hyvinvointialueen kunnista.

Lapin asukaspaneelien aiheet käsittelivät ikäihmisten palveluiden kehittämistä eri näkökulmista. Ensimmäinen paneeli muodosti suosituksia turvallisen arjen ja kotona asumisen edellytyksistä. Toinen paneeli otti kantaa siihen, millaista digitukea ikäihmiset tarvitsevat etäasiointiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Paneelin suositukset huomioidaan Lapin aluehallituksen sekä osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan työssä.

Lapissa kansalaispaneelien käyttö vaatii pitkien etäisyyksien vuoksi kustannustehokkaita ratkaisuja, joten ensimmäinen paneeli toteutettiin osin, ja toinen paneeli kokonaan digitaalisesti. Ensimmäisessä paneelissa osallistujat kokoontuivat paikan päälle neljässä kunnassa, mutta he työskentelivät yhdessä verkon välityksellä. Toinen paneeli järjestettiin kokonaan verkossa käyttäen eri työkaluja: keskustelu tapahtui Teamsin välityksellä ja perehdytys ja kommentointi Howspacessa.

Asukaspaneelikokeilu Pirkanmaan hyvinvointialueella

Pirkanmaan hyvinvointialue järjesti lähi- ja etätapaamisista koostuvan asukaspaneelin keväällä 2024. Kutsu lähti 8000 pirkanmaalaiselle, joista 263 ilmoittautui mukaan. Lopulliseen paneeliin valittiin satunnaisotannalla 43 hyvinvointialueen asukasta.

Kolmena päivänä kokoontuneen asukaspaneelin tehtävänä oli miettiä, miten digipalveluiden käyttöä voidaan lisätä hyvinvointialueella arvostavasti ja vastuullisesti pirkanmaalaisten näkökulmasta. Kysymys koski Pirkanmaan hyvinvointialueen digistrategiaa, joka tähtää digipalveluiden merkittävään lisäämiseen. Asukaspaneelin tehtävänantona oli tuottaa näkemyksiä ja suosituksia, miten digitaalisia palveluita voidaan edistää asiakaslähtöisesti, jotta sosiaali- ja terveys- sekä lähipalveluja jatkossakin riittää niitä tarvitseville.

Paneelin lopullisessa suosituksessa on kahdeksan eri osiota, jotka käsiteltiin pienryhmissä kaikkien panelistien kesken. Panelistit hyväksyivät suosituksen lähes yksimielisesti. Asukaspaneelin suosituksilla pyritään vaikuttamaan hyvinvointialueen digistrategiaan. Hyvinvointialueen tulevaisuus- ja strategiavaliokunta on jo käsitellyt suositukset. Seuraavaksi sen käsittelevät asiakkuus- ja laatujaosto sekä aluevaltuusto. Asukaspaneelin muodostama julkilausuma otetaan huomioon Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä sekä päätöksenteossa.

Asukaspaneelikokeilu Keski-Suomen hyvinvointialueella

Keski-Suomen hyvinvointialue järjesti puntaroivan asukaspaneelin keväällä 2024. Paneeli tuki palveluverkon suunnittelutyötä puntaroimalla kysymystä ”kuinka turvaamme kustannustehokkaat, yhdenvertaiset ja ihmislähtöiset palvelut kaikille keskisuomalaisille nyt ja tulevaisuudessa?”

Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 10 000 satunnaisotannalla valitulle täysi-ikäiselle keskisuomalaiselle. Kirjeessä vastaanottaja kutsuttiin ilmaisemaan näkemyksensä palveluverkkotyöstä sähköisellä Polis-alustalla sekä kysyttiin halukkuutta osallistua jäsenenä asukaspaneeliin. Kutsuun vastanneen 190 vapaaehtoisen joukosta paneeliin poimittiin satunnaisesti 35 henkilöä niin, että paneeli vastasi mahdollisimman hyvin hyvinvointialueen väestöä.

Asukaspaneeli työskenteli tiiviissä aikataulussa siten, että kaikki paneelin kolme tapaamiskertaa (yhteensä 12 tuntia) järjestettiin saman viikon aikana maaliskuussa 2024. Työskentely tuotti julkilausuman, joka sisältää näkemyksiä ja suosituksia hyvinvointialueen toiminnan kustannustehokkuuteen, palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen, toimintaa ohjaaviin arvoihin ja asenteisiin sekä henkilöstöön liittyen.

Julkilausuma luovutettiin aluevaltuustolle ja palveluverkon valmistelijoille sekä julkaistiin hyvinvointialueen verkkosivulla. Valtuusto päättää palveluverkosta arviolta touko–kesäkuussa 2024.

Kansalaispaneelit kuntien talouden suunnittelussa

Kuntatalouden näkymät mullistuvat muun muassa väestömuutosten, elinkeinorakenteen kehityksen ja hyvinvointialueiden myötä. Kun yhteistä tahtoa löytyy, murros on myös mahdollisuus. Kunnat voivat erikoistua vahvuuksiensa pohjalta, rakentaa uusia kumppanuuksia ja uudistaa toimintatapojaan.

Kansalaispaneeli soveltuu erityisen hyvin talouden suunnitteluun paneelimenetelmään kuuluvan perehdytysvaiheen ansiosta. Kuntalaiset pääsevät perehtymään kunnan toiminnan tavoitteisiin, arvioimaan niiden toteutumista ja puntaroimaan eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi päättäjät saavat selkänojaa viisaiden valintojen tekemiseen.

Sitra auttaa kumppanikuntia kokeilemaan uusia tapoja, joilla kuntalaiset voivat helpottaa talouden suunnittelua.

Kansalaispaneelien pilottikokeilut Pieksämäellä ja Merikarvialla

Vuonna 2023 Pieksämäellä ja Merikarvialla  kuntalaisista muodostetut kansalaispaneelit perehtyivät kuntansa talouteen ja saivat tehtäväksi puntaroida kuntansa taloustilannetta. Paneelit tekivät budjettikehysten puitteissa ehdotuksia, jotka julkaistiin ja luovutettiin päätöksentekijöille.  

Noin 17 000 asukkaan Pieksämäellä kutsu asukaspaneeliin lähetettiin tuhannelle satunnaisotannalla valitulle kuntalaiselle, joista 70 ilmoitti olevansa halukas osallistumaan paneeliin. Ilmoittautuneiden joukosta poimittiin mukaan satunnaisesti 20 henkilöä. Poisjääntien myötä paneelin kokoonpano oli lopulta 17 henkilöä. Verrokkina oli noin 3000 asukkaan Merikarvia, jonka paneeli koottiin avoimella kutsulla. Paneeliin valittiin mukaan kaikki 14 ilmoittautunutta.  

Kansalaispaneelien jatkokokeilut Turussa, Jyväskylässä, Salossa ja Rautalammilla

Jatkokokeiluissa vuonna 2024 on mukana neljä kuntaa, joissa satunnaisotannalla valittava kansalaispaneeli ottaa kantaa kunnan taloudessa tunnistettuun keskeiseen kysymykseen antaen suosituksensa talousarvioprosessin eri vaiheissa.

Turussa kansalaispaneeli tarkastelee talouden tasapainotusta lasten ja nuorten näkökulmasta ilmiölähtöisesti. Paneeli antaa suosituksensa vuoden 2025 talouden ja toiminnan suunnitelmiin jo niiden valmisteluun, eri lautakunnille sekä kaupunginvaltuustolle.

Jyväskylässä kansalaispaneeli tarkastelee talouden tasapainotusohjelman vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen ja kohdentumista eri väestöryhmiin. Paneeli antoi suosituksensa painopisteen korjaamiseksi talousarvioon.

Salossa kansalaispaneeli perehtyy kaupungin toiminnan ja talouden arviointiin sekä investointitarpeisiin. Paneeli antaa suositukset tämän vuoden arviointikertomukseen, seuraavaan talousarvioon sekä vuosien 2026–2029 investointisuunnitelmaan.

Rautalammilla kansalaispaneeli perehtyy kunnan omistaman vuokrataloyhtiön tilanteeseen ja asuntotarjonnan rooliin kuntataloudessa, sekä antaa suositukset vuokra-asumisen kehittämiseen kunnanhallitukselle.

Kokeiluista saadaan kokemuksia, miten kuntalaisten osallistuminen auttaa talouden suunnittelua erikokoisissa kunnissa ja erilaisissa tilanteissa. Samalla pyritään löytämään toimintamalleja, jotka voivat vakiintua osaksi kaikkien kuntien talouden suunnittelua jatkossa.

Kansalaispaneeleista pysyvä osallistumismuoto Suomeen 

Kansalaispaneelin laadukas toteutus ei tapahdu hetkessä. Paneelin suunnittelusta sen toteutukseen asti on syytä varata aikaa minimissään kahdesta kolmeen kuukauteen. Nyrkkisääntö on, että se mikä hävitään nopeudessa, voitetaan laadussa. Siksi on tärkeää, että kansalaispaneeleita hyödynnetään tarkoin valikoitujen ongelmien ratkaisuun, ja aiheen valintaan käytetään riittävästi aikaa. Kansalaispaneelia ei kannata järjestää, jos sen tuloksia ei aiota hyödyntää päätöksenteossa.  

Uskomme, että päätöksentekoon suoraan kytkeytyvänä menetelmänä kansalaispaneelit voivat parantaa sekä osallistumisen laatua että vaikuttavuutta. Keräämme vuosina 2023 ja 2024 toteuttamistamme kokeiluista systemaattisesti tietoa, jotta ymmärtäisimme paremmin, mihin aiheisiin kansalaispaneelit kunta- ja aluetasolla parhaiten sopivat, ja miten ne voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti laadusta liikaa tinkimättä. Tarkoituksenamme on saada laajempaa koontia tuloksistamme julki vuoden 2025 aikana.  

Mistä on kyse?