Metsien käytön tulevaisuus ja tarvittavat ohjauskeinot

Sitran tilaama uusi selvitys tutkii, miten metsien käytön kestävyys voidaan turvata ja millaisilla ohjauskeinoilla muutosta voidaan parhaiten tukea. Ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä selvitetään niin metsäalan sidosryhmien kuin kansalaisten kanssa.

Mistä on kyse?

Metsät ovat Suomelle monella tavalla arvokkaita. Ne tarjoavat meille muun muassa työtä, raaka-aineita, terveys- ja virkistyshyötyjä, hiilensidontaa sekä muita ekosysteemipalveluita Ekosysteemipalvelut Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä. Myös kaikki elollisen luonnon tuottamat uusiutuvat materiaalit, joista saamme ravintoa, vaatteita, energiaa tai lääkkeitä, kuuluvat luonnon tarjoamiin palveluihin. Tunnetaan myös nimellä luonnon tarjoamat palvelut. Avaa termisivu Ekosysteemipalvelut . Metsien käytössä tarvitaan kuitenkin muutoksia, jotta voidaan turvata käytön kestävyys ja metsien kyky tuottaa yhteiskunnalle arvoa jatkossakin.

Tapamme käyttää metsiä on muuttanut metsien luontaisia ominaispiirteitä ja vaikuttanut siihen, että kolme neljäsosaa Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Kun metsäelinympäristöt ovat muuttuneet, myös lukuisat metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, ja useiden metsälajien tilanne heikkenee Suomessa edelleen. Metsätalous vaikuttaa merkittävästi myös vesistöluonnon heikkenemiseen. Suomi on sitoutunut kääntämään luonnon tilan elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.

Samalla muuttuva ilmasto uhkaa metsien terveyttä yhä enemmän, ja metsien sopeutumista tulisi vahvistaa niin, että ne olisivat nykyistä vastustuskykyisempiä tuholaisille ja äärisäille. Kun vahvistamme metsien monimuotoisuutta, edistämme samalla metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Samalla turvaamme metsien talouskäytön mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Myös metsien hiilivarastoa pitäisi kasvattaa nykyistä nopeammin. Metsien hiilinielu on viime vuosina pienentynyt niin, että maankäyttösektori on kääntynyt kokonaisuutena nielusta päästölähteeksi. Suomi on sitoutunut tavoittelemaan ilmaston kuumenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen.

Toisaalta myös myönteistä kehitystä on tapahtunut. Monille uhanlaisille eliöille tärkeän lahopuun määrä talousmetsissä on aktiivisten toimien myötä kääntynyt kasvuun ja metsäala on laatinut ilmasto- ja monimuotoisuustiekarttoja, joiden avulla voidaan edistää entistä vaikuttavampia ratkaisuja.

Luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja metsien kestävän käytön turvaamisen edellyttämiä muutoksia ei ole kuitenkaan vielä tarkasteltu kokonaisuutena, ja muutosten toteuttamisen tueksi tarvitaan myös uusia ohjauskeinoja. Sitran hankkeen päämääränä on rakentaa yhteiskunnan käyttöön nykyistä parempaa ja laajemmin jaettua ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä ja parhaista ohjauskeinoista muutosten tukemiseen, ja siten edistää tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönottoa. Toimia tarvitaan nopeasti, jotta tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa mahdollisimman hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Mitä teemme?

Sitra on tilannut Luonnonvarakeskukselta (Luke) ja Suomen ympäristökeskukselta (Syke) selvityksen, jonka tavoitteena on tuoreimpaan tutkimustietoon ja parhaaseen saatavilla olevaan asiantuntemukseen perustuen tunnistaa, millaisia muutoksia tulevien vuosikymmenien luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa metsien käytössä ja arvioida mahdolliset ohjauskeinot muutosten tukemiseen. Ohjauskeinoilla tarkoitetaan esimerkiksi tukia, veroja, sääntelyä ja neuvontaa.

Ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä arvioidaan niin metsäalan sidosryhmien kuin kansalaisten kanssa. Kansalaisten näkemystä selvitetään kansalaispaneelilla, joka muodostetaan satunnaisotannalla. Paneeli kuulee asiantuntijoita ja puntaroi kantaansa sen jälkeen. Otannassa huomioidaan, että mukaan saadaan edustava määrä myös yksityisiä metsänomistajia.

Ketkä ovat mukana?

Luke ja Syke tuottavat selvityksen ja kansalaispaneelin yhteistyössä. Työn tilaaja ja rahoittaja on Sitra. Järjestettäviin työpajoihin kutsutaan aiheen kannalta keskeisiksi tunnistettujen sidosryhmien edustajia tutkimuksesta, järjestöistä, hallinnosta ja yrityksistä.

Missä mennään?

Selvityshanke on käynnistynyt vuoden 2024 alussa ja ensimmäinen työpaja, johon kutsuttiin aiheen muita tutkijoita, on pidetty helmikuun puolivälissä. Hankkeessa järjestetään kevään aikana vielä kaksi sidosryhmien työpajaa ja kansalaispaneeli. Lopputuotteena syntyvä selvitys julkaistaan loppuvuonna 2024.

Ota yhteyttä
Lausunnot

Sitran lausunto EU:n vuoden 2040-ilmastotavoitteesta

uutiset

Millaista on tulevaisuuden hyvä elämä? – Sitran kehittäjäryhmä luo työkaluja kestävän ja hyvän tulevaisuuden kuvitteluun

circular solutions for nature
uutiset

Kiertotalous torjuu luontokatoa ja luo uutta liiketoimintaa: Katso Euroopan 30 edelläkävijän lista, mukana useita suomalaisyrityksiä

uutiset

Kotimainen proteiinintuotanto turvaa huoltovarmuutta ja ravitsemusta – valkuaiskasvien tuotantoala voidaan kolminkertaistaa

Hankkeet

Suomen proteiiniomavaraisuus

artikkelit

Uudistettu Elämäntapatesti kertoo: Suomalaiset ovat valmiita pienentämään hiilijalanjälkeään erityisesti asumisessa

Hankkeet

Maatalouden biodiversiteettiratkaisut

Hankkeet

Koulutus: Miten TNFD-luontoraportointi otetaan käyttöön?

Kooste

Millaista luonnon ja terveyden tutkimusta Suomessa tehdään?

Kommentti

Luonnonvarojen ylikulutukseen tarvitaan pikainen muutos – Lue 5+1 nostoa Global Resources Outlook 2024 -suurraportista

artikkelit

Suhde aikaan vaikuttaa halukkuuteemme toimia yhteisen tulevaisuuden puolesta

Kuvituskuva: ihmnen maalaustikkailla maalaamassa tekstiä Sitran lausunto
Lausunnot

Sitran lausunto Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024-2029

Lista

Miksi meidän kannattaa tuoda luonto osaksi arkeamme?

Kuvituskuva: ihmnen maalaustikkailla maalaamassa tekstiä Sitran lausunto
Lausunnot

Sitran lausunto luonnon ja teknisistä hiilinieluista

uutiset

Monitieteinen selvitys luotaa metsien kestävän käytön tulevaisuutta ja etsii parhaita ohjauskeinoja

Lista

9 vinkkiä, joiden avulla tuot luonnon hyvinvointivaikutukset osaksi arkeasi

Famous monuments from Brussels in green colour along with the WCEF2024 logo
tapahtumat

WCEF2024 Brysselissä

Brysseli, Belgia, maanantai – torstai, 15.4. – 18.4.
Verkkotapahtuma

Hyvän elämän kuvittelua Phoebe Tickellin kanssa: Miten löytää ilo planeetan kantokyvyn rajoissa?

keskiviikko, 8.5.

Mistä on kyse?