Impact Bond pelastaa ihmishenkiä Intiassa

Tulosperusteiset rahoitussopimukset eli ”Impact Bondit” ovat sen verran tuore juttu, ettei alalla ole vielä kiveen kirjoitettuja käytäntöjä. Kaikki on siis mahdollista. Näin rohkaisi sopimuksiin erikoistunut Peter Vanderwal UNDP:n ja Sitran SIB Design -työpajaan kokoontuneita asiantuntijoita.

Vanderwalilla on asiasta tuoreita kokemuksia. Hän on äskettäin julkistetun, maailman suurimpiin lukeutuvan tulosperusteisen sopimuksen pääarkkitehti. Nimellä Utkrisht Impact Bond tunnettu hanke edistää odottavien äitien ja vastasyntyneiden terveyttä: tavoitteena on ehkäistä synnytyksiin liittyviä kuolemia Intian suurimmassa osavaltiossa Rajasthanissa. Sana utkrisht on hindiä ja tarkoittaa erinomaisuutta.

Hankkeen on määrä täydentää Intian ja Rajasthanin hallinnon omia toimia äitiys- ja vauvakuolleisuuden vähentämiseksi. Synnytyksiin liittyy Rajasthanissa melkoisia riskejä. Tilanne on kohentunut viime vuosina, mutta yhä edelleen 100 000 synnytystä kohden menehtyy 244 äitiä ja tuhatta synnytystä kohden 47 vastasyntynyttä.

On arvioitu, että kolmivuotisen Utkrisht-hankkeen aikana voidaan pelastaa 3 500 äitiä ja vastasyntynyttä. Viiden vuoden tarkastelujaksolla luku nousee jopa 10 000:een.

DIB on melkein kuin SIB

Hankken ytimen muodostaa tulosperusteinen kehitysrahoitussopimus eli Development Impact Bond (DIB). Sana bond muuten viittaa tässä yhteydessä sopimusosapuolten väliseen sidokseen, eikä sillä ole mitään tekemistä joukkovelkakirjalainojen kanssa.

Development Impact Bond yhdistää yksityiset sijoittajat, palveluntarjoajat, julkishallinnon ja kehitysyhteistyöjärjestöt yhteisen tavoitteen taakse. Se eroaa Suomessa paremmin tunnetusta Social Impact Bondista (SIB) siinä, että tavoitteen mukaisista tuloksista ei maksa julkinen sektori, vaan joku ulkopuolinen taho, esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestö tai säätiö. Niille DIBit ovat keino varmistaa, että tuki poikii sekä haluttuja vaikutuksia että pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Ilmiö on vielä verraten uusi. Brittiäisen Social Financen mukaan maailmalla on lanseerattu vuoden 2015 jälkeen neljä tulosperusteista kehitysrahoitussopimusta. Lisääntyneestä kiinnostuksesta työkalua kohtaan kertoo se, että lukuisia uusia sopimuksia on parhaillaan työn alla.

Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit

Varat ruohonjuuritason toimintaan Rajasthanissa tulevat sveitsiläisen UBS-pankin hyväntekeväisyyteen erikoistuneelta säätiöltä nimeltään UBS Optimus Foundation. Se toimii ankkurisijoittajana ja kanavoi hankkeeseen 3,5 miljoonaa dollaria pankin yksityisasiakkailta kerättyjä varoja.

Maksajiksi ovat lupautuneet Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID ja MSD for Mothers, jonka taustalla on lääkeyhtiö Merck. Ne ovat siis sitoutuneet palauttamaan sijoittajien pääomia enintään kahdeksan prosentin tuoton kera – mutta vain ja ainoastaan, jos tulokset ovat sovitunlaiset tai sitä paremmat. Sitoumusten enimmäismäärä on kahdeksan miljoonaa dollaria. Jos kävisi niin onnettomasti, ettei tavoitteita saavuteta, UBS Optimus ja muut sijoittajat voivat menettää joko koko sijoituksensa tai osan siitä. Sijoittajat siis kantavat hankkeen taloudelliset riskit.

Sijoittajilta saatavan rahoituksen turvin osavaltion 440 pientä, yksityistä synnytyslaitosta autetaan nostamaan palvelutasoaan siten, että ne toteuttavat Intian hallituksen määrittämät laatustandardit. Tulosmittarit on johdettu standardiin sisältyvistä vaatimuksista.

Käytännön toiminta alkoi Rajasthanissa tämän vuoden maaliskuussa. Se tarkoittaa ennen kaikkea koulutusta, mentorointia sekä jatkuvaa käytännön tukea paikan päällä. Palveluista vastaavat kansainvälinen Population Services International (PSI) ja Intian hallitukseen kytköksissä oleva voittoa tuottamaton järjestö HLFPPT.

Mitattavat tulostavoitteet sopimuksen ytimessä

Vanderwal johtaa vaikuttavuuskonsultointiin erikoistuneen Palladiumin Impact Bond -toimintaa. Hän joukkoineen suunnitteli Utkristh-sopimuksen rakenteen, neuvotteli sopimukset eri osapuolten kanssa ja johtaa nyt hankkeen operatiivista toimintaa Rajasthanissa.

Olipa kyse terveydestä tai taloudesta, jokainen sopimukseen kirjattu tavoite on ilmaistu numeerisesti ja sille on määritetty rahallinen arvo. Se mahdollistaa yksiselitteisen tulosten arvioinnin ja laskelmat, joiden pohjalta rahat liikkuvat.

”Ehdottomasti haastavinta oli datan kerääminen ja sen jalostaminen tulosmittareita varten siten, että kaikki osapuolet ymmärtävät ja allekirjoittavat asetetut tavoitteet. Myös sijoittajat haluavat ymmärtää laserintarkasti, millaista vaikuttavuutta tavoitellaan ja miten tuloksia mitataan”, Vanderwal muistuttaa.

Objektiivisuus ja läpinäkyvyys ovat tulosperusteisissa sopimuksissa kaiken a ja o. Sen varmistamiseksi tähänkin hankkeeseen on nimetty tulokset todentava, riippumaton taho. Ensimmäinen väliraportti on luvassa syksyllä.

Hankehallinnoija koordinoi ja johtaa hanketta

Vanderwalin mukaan matka ideasta tositoimiin kesti kolme vuotta. Puolet ajasta meni sopivien kumppaneiden hakemiseen ja toinen puoli sopimuksen laatimiseen.

Tulosperusteisten sopimusten neuvottelut pitkittyvät usein, kun lukuisia näkökulmia sovitetaan yhteen. Edelläkävijät joutuvat myös aukaisemaan latua eli hakemaan ennakkopäätöksiä vaikkapa lupa-asioihin tai verotuksiin liittyvissä kysymyksissä

”Kaikkien osapuolten on siedettävä sitä, että moni asia elää matkan varrella. Sijoittajat haluaisivat mieluiten nähdä valmiit suunnitelmat ennen sijoituspäätöksiä ja muut kumppanit varmistaa rahoituksen ennen suunnitelmien pitkällistä hiomista. Täytyy hakea keskitietä ja tukea vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä”, Vanderwal painottaa.

Tässä on myös mallin vahvuus: se pakottaa eri taustoista tulevat sidosryhmät samaan pöytään hakemaan yhteistä kieltä ja ymmärrystä.

Palladiumin tavoitteet ovat paljon isommat kuin mitä tulosmittarit voivat ikinä osoittaa. Tavoitteena on näyttää, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoiminnalla voidaan saada aikaan jotakin suurta ja jotakin enemmän kuin julkisella tai yksityisellä puolella erikseen.

”Toivomme, että tulokset ovat niin vaikuttavat, että muutkin maat haluavat kopioida tämän toimintamallin.”

Peter Vanderwal vieraili Helsingissä Sitran ja UNDP:n järjestämässä SIB Design -työpajassa huhtikuun puolivälissä. Nelipäiväiseen työpajaan oli kutsuttu asiantuntijoita Armeniasta, Georgiasta, Makedoniasta, Moldovasta ja Montenegrosta. Kaikissa näissä maissa on suunnitteilla tulosperusteisia rahoitushankkeita. Teemat ja tavoitteet ulottuvat teiden turvallisuudesta nuorten osallisuuteen ja maanviljelijöiden koulutuksesta ilmanlaadun parantamiseen.

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -tiimi on konsultoinut UNDP:ta ja sen kumppaneita hankkeiden suunnittelussa. Lue lisää UNDP:n vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvästä työstä.

Social Finance ylläpitää globaalia Impact Bond Database -tietokantaa (beta-versio), josta voi hakea tietoja tulosperusteisista rahoitussopimuksista ja niiden tavoitteista.