artikkelit
Arvioitu lukuaika 11 min

Kannattaako yritysten hypätä mukaan virtuaalimaailmaan? 

Kolmiulotteisten virtuaalimaailmojen kehityskulku on vasta alussa, mutta metaversumien odotetaan muuttavan yritysten toimintaa kuten internet aikanaan. Jotta metaversumi-kehityksestä saadaan parhaat hyödyt, tarvitaan sitä hyödyntäville yrityksille ja organisaatioille lisää strategista näkemystä, kirjoittavat Mika Ruokonen ja Paavo Ritala. 

Kirjoittajat

Mika Ruokonen

Teollisuusprofessori, LUT-kauppakorkeakoulu

Paavo Ritala

Strategian ja innovaatioiden professori, LUT-kauppakorkeakoulu

Julkaistu

Metaversumi Metaversumi Internetiä hyödyntävä, pysyvistä virtuaalitiloista muodostuva kokonaisuus, jossa vuorovaikutus on mahdollista virtuaalitilojen sisällä ja niiden kesken. Metaversumi tuo tilan tunteen ja hahmot internetiin ja luo virtuaalimaailmoja toisiinsa yhdistävän verkon. Metaversumia voidaan käyttää esimerkiksi viestintään, tapahtumien luomiseen ja kokoontumiseen. Avaa termisivu Metaversumi -termillä tarkoitetaan täysin digitaalisia, mukaansatempaavia ja keskenään yhteensopivia virtuaalimaailmoja, joihin voi osallistua joustavasti ja joita voi muokata virtuaalitodellisuuden (VR, virtual reality) ja lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) teknologioiden avulla. Metaversumissa keskeistä on ajatus sosiaalisesta ja taloudellisesta digitaalisesta infrastruktuurista, joka mahdollistaa ihmisille ja yrityksille kaupankäynnin, omistajuuden ja organisoitumisen erilaisissa virtuaalimaailmoissa. Metaversumi nähdään yleisesti internetin seuraavana sukupolvena tai kehitysaskeleena, ja sen odotetaan vaikuttavan yritysten liiketoimintaan samalla laajuudella kuin internet aikoinaan.  

Vaikka metaversumi on merkittävä edistysaskel nykyisestä tavastamme käyttää internetiä ja digitaalisia palveluja, löytyy maailmasta jo useita esimerkkejä, joissa metaversumia käytetään eri tavoilla. Esimerkiksi virtuaaliset pelimaailmat ja yhteisöt ovat jo kauan sisältäneet tapoja luoda digitaalisia identiteettejä, tehdä ostoksia ja käydä kauppaa sekä tehdä yhteistyötä. Monilla yrityksillä on myös erilaisia metaversumin kokeiluja sekä siihen liittyviä käytännön toteutuksia.

Metaversumia on hyödynnetty esimerkiksi tuotesuunnitteluprojekteissa tai luomalla digitaalisia kaksosia teollisuuden laitteistoista. Virtuaalinen suunnittelu 3D-työtiloja ja malleja hyödyntämällä on tehokas tapa tehdä yhteistyötä ja välttää myöhemmin toteutuvia kalliita virheitä. Virtuaaliset näyttelytilat, työpajat, kokoukset ja koulutukset ovat myös olleet monilla jo käytössä. Parhaimmillaan metaversumi luo arvoa yhdistämällä fyysisen ja virtuaalisen maailman todellisuudet yhtenäiseksi ja toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. 

Virtuaalimaailman voi valjastaa liiketoiminnallisiin tavoitteisiin 

Monista kokeiluista on ollut myös selkeää liiketoiminnallista hyötyä. Esimerkiksi autonvalmistaja Volvo julkaisi uuden XC40 Recharge -mallinsa virtuaalisessa ympäristössä ja myi 150 autoa kahden tunnin sisällä lanseeraustilaisuutensa jälkeen. Vaatebrändi Adidas puolestaan suunnitteli kokoelman digitaalisia vaatteita ja onnistui asemoimaan itsensä johtavana innovaattorina urheilumuodin saralla. Autonvalmistaja Ford taas on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on ottanut käyttöön erilaisia virtuaalisia autonsuunnittelutyökaluja ja nopeuttanut niiden avulla tuotekehitysprosessiaan sekä parantanut lopputuotteidensa laatua ja houkuttelevuutta. 

Metaversumin käyttö voi tuoda myös selkeitä kustannussäästöjä, lisätä tuottavuutta tai edistää kestävää kehitystä. Globaali konsulttiyhtiö Accenture on esimerkiksi luonut työntekijöidensä käyttöön virtuaalisen toimipisteiden välistä matkustamistarvetta vähentävän ”Nth Floor” -etäkokouskonseptin, jossa yrityksen työntekijät voivat tehdä yhteistyötä virtuaalisesti. Metaversumin lisäarvo virtuaalisille kokouksille on erityisesti se, että se lisää läsnäolon tuntua tavanomaisempiin Teams-palavereihin verrattuna. Tekniikan kehittyessä luontevan virtuaalisen läsnäolon mahdollisuudet ja käyttökohteet tulevat lisääntymään. 

Uutta työtä ja uudenlaisia asiakassuhteita 

Mitä enemmän organisaatiot ja yritykset hyödyntävät virtuaalimaailmoja, sitä enemmän myös organisaatiot muuttuvat. Metaversumi tulee mullistamaan työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja sekä sitä, miten organisaatiot kehittävät omaa toimintaansa. Metaversumia hyödynnetään jo nyt esimerkiksi henkilöstön kouluttamisessa tai perehdyttämisessä. Kansainvälinen mainostoimisto Havas Group on lanseerannut oman virtuaalikylän The Sandbox -virtuaalipeliin ja pyrkii sen kautta rekrytoimaan, perehdyttämään ja sitouttamaan työntekijöitä. Disney ja L’Oréal ovat palkanneet Chief Metaverse Officer -tittelillä toimivia henkilöitä johtamaan metaversumi-kehitystyötä, ja vaatebrändi Gucci on palkannut web 3.0 -päällikön tehtävänään myydä yrityksen digitaalisia NFT-vaatetuotteita asiakkaille. 

Metaversumi tulee mullistamaan työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja.

Metaversumi-kehitys johdattaa myös siihen, että todellinen ja virtuaalinen maailma sekoittuvat yhä enemmän myös asiakassuhteissa ja asiakaskokemuksen rakentamisessa. Musiikkipalvelu Spotify on lanseerannut oman Spotify Island -palvelunsa Roblox-metaversumissa: tarkoituksena on tuoda artistit ja fanit uudella tapaa virtuaalisesti yhteen. Verkkokauppatoimija Shopify taas panostaa metaversumi-teknologioihin, koska se uskoo, että kuluttajien ostaminen siirtyy yhä enemmän virtuaalitiloihin ja että kyseisen teknologian varhaiset omaksujat poimivat hedelmät. 

Miten varmistetaan metaversumin turvallisuus ja kestävyys? 

Metaversumin iso etu on tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuus, sillä kansalaiset iästä, sukupuolesta, sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta voivat osallistua samaan maailmanlaajuiseen järjestelmään, esimerkiksi virtuaalisten valuuttojen ja esineiden kautta. Samalla riskinä on, että fyysiseen maailmaan jo aiemmin ilmestyneet epätasa-arvoa ja väärinkäytöksiä luovat kehityskulut siirtyvät myös metaversumin puolelle. Näistä keskeisiä ovat esimerkiksi yksityishenkilöiden häirintä ja hyväksikäyttö, mahdolliset tietosuoja- ja tietoturvaongelmat sekä eettiset ja oikeudelliset kysymykset. Oma lukunsa on metaversumin ylläpitämiseen tulevaisuudessa tarvittava supertietokoneiden laskentakapasiteetti, jonka energiankulutus ja siten hiilijalanjälki tulee olemaan massiivinen.  

Miten metaversumissa turvataan käyttöoikeudet, yksityisyys, digitaalinen omistajuus sekä maksuliikenteen suojaus? Näihin kysymyksiin ei tällä hetkellä ole riittävän kattavaa vastausta.

Miten metaversumissa turvataan käyttöoikeudet, yksityisyys, digitaalinen omistajuus sekä maksuliikenteen suojaus? Näihin kysymyksiin ei tällä hetkellä ole riittävän kattavaa vastausta. Jossain määrin sääntelyn odotetaan tulevan metaversumi-alustojen tarjoajilta, jotka parhaillaan kehittävät tapoja moderoida omia virtuaalisia maailmojaan sekä investoivat tietoturvaan. Joiltain osin sääntelyä vaativat metaversumissa jo toimivat brändit, jotka vaalivat mainettaan ja haluavat varmistaa asiakkailleen turvallisen kohtaamisympäristön alustasta riippumatta.

Lakien puuttuessa metaversumin säätely on tällä hetkellä käytännössä itsesäätelyä, jossa aktiivinen taho on toistaiseksi ollut kansainvälinen Metaverse Standards Forum. Voidaan olla monta mieltä siitä, onko alan itsesäätely riittävää vai tulisiko keskeiset seikat kirjata myös lainsäädäntöön, esimerkiksi EU:n tasolla. Avoin kysymys on myös, missä määrin EU:n olemassa olevat säännökset (esim. GDPR) sopivat metaversumin datavetoisiin maailmoihin. 

Edelläkävijäyritykset ovat jo havahtuneet moniin yllä mainittuihin ongelmiin. Esimerkiksi Meta Platforms (entinen Facebook) ja koulutusyritys Simplon ovat yhteistyössä lanseeranneet Metaverse Academy -nimisen koulutusohjelman, jossa käsitellään metaversumin käytön mahdollisia hyvinvointi- ja ympäristövaikutuksia. On todennäköistä, että tämän kaltaiset erilaiset aloitteet tulevat yleistymään samaan aikaan kun metaversumin käyttö yleistyy muutoinkin: ongelmia lähdetään ratkaisemaan, valitettavasti, vasta silloin kun ne todella pintautuvat.  

Mahdollisuuksia on, mutta strategia puuttuu 

Hyvien metaversumi-kokeilujen rinnalla valtaosa yrityksistä ei vielä ole pystynyt hyödyntämään tämän uuden digitaalisen ympäristön täyttä potentiaalia. Kokeilut ovat jääneet yksittäisiksi ratkaisuiksi organisaation yksittäisissä toiminnoissa, eivätkä ole tarjonneet selkeitä tai yleistettäviä suuntaviivoja metaversumin käytölle koko organisaation laajuudella. Jos tekemiseltä puuttuu suunta, skaala tai uskottava liiketoimintalaskelma, tuloksena on monesti melko mitätön taloudellinen vaikutus.  

Moni yritys hyötyisi selkeästä metaversumi-liiketoimintastrategiasta.

Moni yritys hyötyisikin tällä hetkellä selkeästä metaversumi-liiketoimintastrategiasta. Kunnollinen metaversumi-strategia auttaa yritysjohtoa hahmottamaan selkeän suunnan ja painopisteet tekemisille, näkemään kehittyvän uuden teknologian potentiaalin nykyistä metaversumi-hypeä pidemmälle sekä tuottamaan konkreettista lisäarvoa liiketoiminnalle. Parhaimmillaan metaversumi-strategia on linjassa kaikkien liiketoimintojen kanssa, jolloin se tuottaa niihin konkreettista arvoa sekä inspiroi ja kutsuu yrityksen eri tahoja osallistumaan mukaan kehittämistoimintaan. 

Metaversumista kannattaa kiinnostua jo nyt 

On selvää, että täysi maailmanlaajuinen metaversumi ei ole tänä päivänä vielä teknisesti mahdollinen. Tässä kirjoituksessa kuvatut esimerkit ovat pääasiassa ensimmäisiä kokeiluja, joista suurinta osaa ei ole vielä laajasti otettu käyttöön. Metaversumin lupaus ihmisten arkeen tulevista moninaisista virtuaalisista kokemuksista lunastetaan varmasti vasta seuraavan vuosikymmenen aikana, useiden peräkkäisten ja toisiaan tukevien teknologisten läpimurtojen seurauksena. Tästä huolimatta voimme todeta jo nyt selkeästi, kuinka eri metaversumin osatekijät rakentuvat pala palalta samalla kun käyttäjät ja organisaatiot ottavat yhä enemmän käyttöön digitaalisia teknologioita kaikilla elämän osa-alueilla. Suunta on siis selvä, vaikka vauhti ja toteutus ovat vielä osin auki. 

Monet metaversumin keskeiset teknologiset komponentit ovat jo valmiita yritysten käyttöönotettavaksi, kokeiltavaksi ja räätälöitäväksi. Monille yrityksille strategisten näkemysten ja luovuuden puute on tällä hetkellä paljon suurempi este kuin itse teknologia. Kattava metaversumi-strategia kun on paljon enemmän kuin pelkästään uusia virtuaalisia huoneita tai investointeja hienoihin VR-laseihin tai yksittäisten ”coolien” asioiden tekemistä.  

Nähdäksemme metaversumi-ilmiö on yksinkertaisesti aivan liian suuri yritysjohdon täysin ohitettavaksi. Fiksut edelläkävijäyritykset näkevät metaversumin strategisesti ja lähtevät liikkeelle hyvissä ajoin – eli nyt.  

Yritysten lisäksi rohkaisemme julkista sektoria miettimään metaversumin käyttökohteita ja hyötyjä kansalaisille. Voisiko kansalaisten pääsyä julkisten palvelujen pariin parantaa tai rikastaa virtuaalisen läsnäolon kautta tai esimerkiksi tuoda eri kaupunkiympäristöjä esille virtuaalisesti?

Mika Ruokonen on digitalisaatioon, dataan ja tekoälyyn erikoistanut kauppatieteiden tohtori. Hän työskentelee LUT-kauppakorkeakoulun teollisuusprofessorina sekä kasvuyhtiöiden hallitusten jäsenenä. Mika tutkii ja pyrkii ymmärtämään erilaisia digitaalisia teknologioita sekä niiden vaikutuksia strategiaan, johtamiseen, yrityskulttuureihin ja organisaatioihin.  

Paavo Ritala on strategian ja innovaatioiden professori LUT-kauppakorkeakoulussa. Paavo on kiinnostunut digitaalisesta ja data-intensiivisestä liiketoiminnasta, kestävistä ja skaalautuvista liiketoimintamalleista sekä ekosysteemeihin ja alustoihin perustuvasta teollisuuden murroksesta. Paavo on mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa tutkitaan uusien teknologioiden käyttöönottoa, datan ja tekoälyn lisääntyvää roolia sekä yritysten ja yhteiskunnan kasvavia kestävyyshaasteita. 

Kirjoitus on osa ”Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa” -muistiota, jossa pureudutaan web 3.0 -teknologioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.  

Tutustu muistioon tarkemmin:

Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa?
Puheenvuoroja hajautetun verkon merkityksestä ympäristölle, taloudelle ja yhteiskunnalle

uutiset

Web 3.0 tulee, mutta miten kestävää maailmaa se rakentaa?

artikkelit

Miten tulevaisuuden web 3.0 saadaan pysymään maapallon kantokyvyn rajoissa? 

artikkelit

Ovatko perinteiset organisaatiot tulleet tiensä päähän?  

artikkelit

Kilpajuoksu web 3.0 -maailmassa: kumpi voittaa, rikolliset vai valvojat?

artikkelit

Voidaanko lohkoketjuteknologian avulla ehkäistä haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistää kiertotaloutta?   

artikkelit

Mitä jos museo keksittäisiin tänään?

artikkelit

Onko kryptovaluutoista dollarin haastajiksi?

artikkelit

Ovatko hajautetut rahoituspalvelut tulleet jäädäkseen? 

artikkelit

Voisiko web 3.0 pelastaa uhan alla olevan demokratian? 

artikkelit

Somen uusi aikakausi? Nämä asiat ratkaisevat, tarjoaako web 3.0 reilun vaihtoehdon digijäteille 

Kirjallisuus ja lähteet:  

Balis, Janet (2022): How Brands Can Enter the Metaverse. Harvard Business Review 

Ball, Matthew (2022): The metaverse: And how it will revolutionize everything. Liveright Publishing. 

Giang Barrera, Kevin & Shah, Denish (2023): Marketing in the Metaverse: Conceptual understanding, framework, and research agenda. Journal of Business Research

Buhalis, Dimitrios, Leung, Daniel, & Lin, Michael (2023): Metaverse as a disruptive technology revolutionising tourism management and marketing. Tourism Management

Citibank (2022): Metaverse and Money. Decrypting the Future. Citi Global Perspectives & Solutions.  

Krishnamurthy, Rajeshawari, Chawla, Vaibhav, Venkatramani, Ashok, & Jayan, Gayathri (2022): Transforming Your Brand Using the Metaverse: Eight Strategic Elements to Plan For. California Management Review.  

McKinsey & Company (2022): Value creation in the metaverse. The real business of the virtual world.  

Mistä on kyse?