Kuva: Minna Hemmilä

Julkaistu 09.12.2019

#4 Kymmenen vinkkiä kohti vaikuttavuutta

Vaikuttavuusinvestoiminen ja SIBit ovat vielä alkutaipaleella Suomessa. Kokemuksia kertyy kuitenkin koko ajan. Oheisessa listassa on keskeisiä oppeja ja suosituksia vuosien varrelta!
Kirjoittaja
Liiketoimintakonsultti, perustajaosakas, HNY Group Oy

Suositukset tulosperusteisen rahoitussopimuksen eli SIB-sopimuksen eri osapuolille on koottu haastattelujen perusteella, Sitran julkaisuista ja keväällä 2019 laaditusta kuntien ja virkamiesten haastattelujen yhteenvedosta. Näkemyksiään ovat kertoneet myös varainhoitaja FIMin johtaja Jani Kempas, Lohjan kaupungin hyvinvointialan johtaja Katri Kalske ja valmennus- ja asiantuntijatalo Live Palveluiden kehitysjohtaja Miika Keijonen. FIM on mukana kaikissa tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa eli SIB-hankkeissa, Lohjan kaupungissa on käynnistymässä Lapset-SIB ja Live Palvelut edistää työllistymistä muun muassa maahanmuuttajien kotoutumista tukevassa Koto-SIB-hankkeessa.

Suositukset

1. Kehittäkää mallintamista

Mallintaminen on keino rakentaa yhteistä ymmärrystä niistä taloudellisista ja toiminnallisista lähtökohdista, jotka luovat raamit vaikutuksille ja pidemmän aikavälin vaikuttavuudelle. SIB- mallinnus sisältää kolme vaihetta: 1) yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksen 2) vaikutusten mallinnuksen ja 3) toiminnallisen mallinnuksen. Mallintamisen avulla voidaan määritellä myös tuloksellisuuden seurannassa tarvittavat mittarit.

Mallintaminen kuvaa sitä, miten tavoite saavutetaan, ja mallintamista tehdään vaikutusketjun eri vaiheissa. Tarkoitus on osoittaa, että saavutetut vaikutukset ovat todella syntyneet tehdyn työn tuloksena eivätkä vaikkapa vahingossa.

Mallinnuksen avulla koetetaan ensin kuvata ja selvittää nykytilaa ja löytää asioita, joita muuttamalla todennäköisesti saataisiin aikaiseksi suurimmat vaikutukset. Esimerkiksi käy vaikkapa se, miten Hämeenlinnan kaupunki alkoi selvittää lastensuojelun kulujen kasvua ja löysi vaiheen, jossa asioihin todennäköisesti kannattaisi puuttua.

2. Laatikaa selkeät tavoitteet ja mittarit

Tuloksia syntyy vain tavoitteiden kautta. Esimerkiksi Koto-SIB-ohjelman tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia työllistymään nopeasti. Ohjelmassa voi opiskella myös suomen kieltä ja työelämätaitoja sekä saada ohjausta ja valmennusta työelämään omien tarpeiden mukaan. Ohjelman ainut tavoite on silti työllistyminen. Jos tavoitteena olisi vaikka suomen kielen oppiminen, toiminta saattaisi painottua väärin, ei varsinaiseen työllistymiseen vaan kielen opettelemiseen. Tämän on oppinut esimerkiksi yksi Koto-SIB-ohjelman palveluntuottaja Live Palvelut. Tulostavoitteen täytyy olla selkeä ja kaikkien osapuolten hyväksymä ja tiedossa. Jos tavoitteet ovat epäselvät, mittareita on vaikea asettaa.

Yhteiskunnallisen hyödyn mallintamisen avulla voidaan määritellä tulostavoitteet ja myös tuloksellisuuden seurannassa tarvittavat mittarit. Mittarit voi asettaa sen jälkeen, kun tavoitteet on määritelty. Mittareitakin kannattaa tarvittaessa kehittää. Ne osoittavat, miten SIB-hanke johtaa pitkäaikaiseen vaikuttavuuteen.

Mittaaminen on välttämätöntä. Väärä mittari on ohjaa vääränlaisiin tuloksiin. Jos SIB-hanke tähtää työllistymiseen, mittarit mittaavat työllistymisen onnistumista. Esimerkiksi työhyvinvointia edistäneessä TyHy-SIB-hankkeessa mittarin valinta oli yksi hankkeen kompastuskivistä ja siitä mukana olleet julkisen sektorin organisaatiot ja palveluyritykset oppivat, että mittarin ja tavoitteen pitäisi olla samansuuntaisia ja että organisaatioiden lähtötilanteeseen pitäisi tutustua kunnolla.

Tulosmittareiden lisäksi kannattaa hyödyntää toimintaa ohjaavia mittareita, jotka auttavat resurssien oikeassa kohdentamisessa, ja prosessimittareita, jotka auttavat arvioimaan toiminnan laatua.

3. Raportoikaa, kertokaa, laatikaa esimerkkejä

Kunnat ja vaikuttavuuspalveluiden tuottajat tarvitsevat uusien hankkeiden päätöksenteon tueksi tietoa aiempien SIB-hankkeiden tuloksista. Jos tuloksista ei ole näyttöä, kuntien kiinnostus lähteä rakentamaan uusia hankkeita vähenee. Tulosten puute heikentää SIBien ja vaikuttavuusinvestoimisen uskottavuutta. Tulokset kannattaa siis nostaa esiin ja kertoa niistä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että SIB-hankkeet ovat erilaisia. Joidenkin hankkeiden tavoitteet ovat sellaisia, että tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Siihen asti voi kertoa oppeja vaikkapa siitä, kuinka hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen sujuivat esimerkiksi mallinnuksia tehtäessä.

Jos vaikuttavuuden merkitystä, vaikuttavuusinvestoimista ja SIBejä ei ymmärretä, uusia hankkeita ei myöskään aloiteta. Olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Miten Suomen tilannetta on aidosti parannettu vaikuttavuusinvestoimisen tai SIB-mallin avulla? Miksi ennakoivaa ja ehkäisevää työtä kannattaa tehdä tulosperusteisesti? Millaisia tuloksia SIB-mallilla voi saada aikaan?

SIB-hankkeessa kunnan viranhaltijoiden näkökulmasta rahoitusmallin, laskennan ja sijoituslogiikan ymmärtäminen on vaikeinta: Miten raha kulkee? Miten matemaattisia rahoituslaskelmayhtälöitä voi tulkita? Iso haaste on, miten viranhaltijat pystyvät perustelemaan päättäjille sen, että sijoittajille maksetaan bonusta ja mitä tämä kaikki tarkoittaa vaikkapa kuntalaisten kannalta. Palveluntuottajan organisaatiossa puolestaan on tärkeää opetella ymmärtämään, mitä vaikuttavuuteen tähtäävien palvelujen tuottaminen tarkoittaa: Miksi tuotetaan vaikuttavia palveluja? Mihin vaikuttavilla palveluilla pyritään? Mitä niillä saavutetaan?

Hankkeissa ilmenneet haasteet kannattaa käydä läpi, jotta muut osaavat varautua niihin etukäteen. Jotta kunnat eivät jää alakynteen sijoittajien kanssa keskustellessaan, viranhaltijoita ja päättäjiä kannattaa valmentaa sijoittajien kanssa toimimiseen.

4. Varatkaa aikaa

Kun SIB-hanke käynnistetään, aikaa kannattaa varata runsaasti varsinkin sen alkuvaiheessa. Uuden tekeminen vaatii kärsivällisyyttä. Uusien asioiden ja toimintatapojen omaksuminen vie aikaa. Jos aikataulu on liian tiukka, hanke voi mennä pieleen. Projektin edetessä täytyy olla valmius muuttaa toimintatapoja, jos valitut keinot osoittautuvat toimimattomiksi.

5. Tehkää yhteistyötä

Tehkää mahdollisimman laajasti yhteistyötä. Kunkin SIB-hankkeen kaikkien nimettyjen vastuuhenkilöiden julkiselta, palveluntuottajan ja sijoittajan puolelta täytyy osallistua ja sitoutua. He voivat kehittää yhdessä esimerkiksi käytännön työkaluja. Tulosten ostajan ja palvelujen myyjän ja eli julkisen sektorin organisaation ja palveluntuottajan toimiva yhteistyö on onnistumisen kannalta keskeistä: he työskentelevät yhdessä yhteisessä hankkeessa vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Jos molemmat huolehtivat vain omasta tontistaan ja vuorovaikutus on vähäistä, asiat eivät etene.

6. Valitkaa oikeat ihmiset oikeille paikoille

SIB-hanketta toteuttamaan kannattaa organisaatiossa valita ihmiset, jotka ovat aidosti kiinnostuneita asiasta. Kun tekijät on valittu, heille kannattaa antaa valta hoitaa asiaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Konkreettiseen työhön täytyy suunnata aikaa ja raivata vanhoja tehtäviä pois uusien tieltä. Tekijät ovat sanansaattajia. He patistelevat myös muita organisaationsa ihmisiä ajattelutavan muutokseen. Vaikka yksi ihminen olisi nimetty vastuuhenkilöksi, tekemistä ei saa sälyttää vain hänen harteilleen. Kun mukana on useita ihmisiä, tekeminen helpottuu.

7. Tukekaa käytännön tekijöitä ja päättäjiä

Julkisen organisaation, esimerkiksi kunnan johdon, täytyy kertoa SIB-hankkeesta riittävästi sekä virkamiehille että luottamusmiehille myös lautakunnissa. Johdon tulee tukea käytännön tekijöitä ja käydä avointa keskustelua vaikuttavista palveluista koko organisaation kanssa ja kunnissa esimerkiksi kuntalaisten eli veronmaksajien kanssa silloin, kun kysymyksiä herää. Sama sitoutuminen pätee palveluntuottajiin: esimerkiksi Koto-SIBissä mukana olevassa Live Palveluissa vaikuttavuus on koko organisaation keskeinen tavoite ja sitä pyritään tuomaan osaksi kaikkea toimintaa.

8. Antakaa prosessin elää ja hengittää

Kun kyse on vaikuttavista palveluista, prosessi ei voi olla kiveen hakattu. Tekemisen täytyy kehittyä. Tekijöiden täytyy olla valmiita muuttumaan ja muuttamaan prosessia. Kun kipupisteitä löytyy, niitä voi ja kannattaa korjata saman tien. Vaikuttavia palveluita koskeva ajattelu kannattaa pyrkiä sitomaan osaksi arkea ja arjen tekemistä. Siinä auttaa esimerkiksi se, että vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet on otettu huomioon työntekijöiden omissa tavoitteissa.

9. Kannustakaa tutkimukseen

Pyrkikää lisäämään SIB-hankkeiden ja ylipäätään vaikuttavan toiminnan tutkimusta. Tutkimus lisää tietoa siitä, mihin kannattaa satsata ja miten. Huolehtikaa, että SIB-hankkeista tehdään laadukasta tutkimusta valtion tutkimuslaitoksissa tai yliopistoissa. SIB-hankkeita mitataan tarkasti, joten ne tarjoavat hyvää aineistoa tutkimukselle ja auttavat lisäämään ymmärrystä vaikuttavuudesta ja tiedolla johtamisesta. Tutkimus tuo myös uutta tietoa ennakoivien ja ehkäisevien toimenpiteiden tuloksista.

10. Lisätkää tiedolla johtamisen keinoja kunnissa

Monet SIB-hankkeiden vaikeudet liittyvät siihen, että kunnista puuttuu tietoa omien palveluiden vaikuttavuudesta. Datan etsiminen ja täydentäminen on työlästä. SIB-mallin hyödyntäminen ja siihen liittyvät mallinnukset helpottuvat, jos kunnilla on käytössä parempaa dataa toiminnastaan.

Kolme näkökulmaa SIB-hankkeisiin

Jani Kempas, FIM

Rahastotoimija toivoo tuotteistamista

”SIB-hankkeessa varainhoitaja FIM tai muu rahastotoimija tekee hankkeesta sijoitustuotteen, yleensä rahaston. FIM vastaa rahoitettavien tulosperusteisten sopimusten valinnasta, toiminnan taloudellisesta mallintamisesta ja neuvottelee julkisyhteisön kanssa sopimuksen sisällöstä, muun muassa tulospalkkiosta. Hankkeen budjetointi ja palveluntuottajasopimukset ovat rahastonhoitajan vastuulla.

Tämän työnjaon määrittelemisestä olemme keskustelleet paljon muun muassa sijoittajien ja viranomaisen kanssa. Rahastonhoitoon ja rahaston riskienhallintaan tarvitaan toimilupa eivätkä muut voi tehdä tuota työtä. Aihealueen osaaja sen sijaan voi vastata hallinnoimisesta.

Toistaiseksi rahaston hallinnoijan osuus ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa eikä hankkeisiin käytetty aika ole vielä maksanut itseään takaisin. Uskomme kuitenkin, että kasvukipujen jälkeen saamme toiminnan myös liiketaloudellisesti kannattavaksi.

SIBit pitäisi tuotteistaa niin, että kunnille voisi tarjota paketteja, joissa kustannukset on määritelty etukäteen. Vielä emme ole lähellä tuotteistamista. Lisäarvoa ei synny, jos joudumme joka kerta tekemään paljon taustalaskentaa ja työtä. On raskasta, jos kaikki SIBit ovat erilaisia ja vaativat aina uuden tiimin palkkaamisen.

Maailmalla SIBin kaltaisiin tuotteisiin sijoittavat erityisesti varakkaat yksityishenkilöt, joiden motiivi on erilainen kuin ammattilaisten. Suomessa vain ammattimaiset sijoittajat saavat tällä hetkellä sijoittaa SIBeihin. Se on harmi, sillä saamme toistuvasti yhteydenottoja ei-ammattimaisilta sijoittajilta, jotka haluaisivat sijoittaa SIB-rahastoihin, mutta se ei vielä ole mahdollista.

Käymme valvojan kanssa keskusteluja kohderyhmän laajentamisesta ei-ammattimaisiin sijoittajiin ja pyrimme löytämään siihen kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Kyse on kuitenkin huonosti tunnetusta ja aavistuksen monimutkaisesta tuotteesta, ja valvojaa ymmärrettävästi huolestuttaa sijoittajan asema.

Julkisyhteisöt kaipaavat sparrausta ja mallinnusapua sopivien hankkeiden määrittelyyn, koska ne eivät ole tottuneet tällaiseen hankintamekanismiin. FIM ei voi olla sparraaja, koska istumme neuvottelupöydän toisella puolella.  Jos halutaan, että tällainen hankintamalli yleistyy, tarvitaan kolmas osapuoli, ostajan luotettu konsultti. Tähän asti se on ollut Sitra. Kunta-asiakkaat tarvitsevat paljon aikaa.

Mallinnuksen avulla voimme saada kunnat ja poliitikot uskomaan, miten kalliita ongelmat toteutuessaan ovat ja että ennaltaehkäisy kannattaa.

Toivottavasti nämä eivät aina ole pihtisynnytyksiä. Lopulta tämän pitäisi kuitenkin olla kaikille kannattavaa.”

Jani Kempas
johtaja, vaikuttavuussijoittaminen,
FIM

Katri Kalske, Lohjan kaupunki

Rahoitusmalli haastaa kaupungin

”Meillä on käynnistymässä Lapset-SIB, jota olemme valmistelleet vuoden. Toimialajohtajana perustehtäväni liittyy kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, sujuvan arjen ja hyvän elämän edistämiseen. Tavoitteena on tukea perheitä ajoissa ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet niin isoiksi, että tarvitaan kalliita ja korjaavia palveluja.

Kaupungin viranhaltijoiden näkökulmasta vaikeinta on ymmärtää rahoitusmallia eli laskentaa ja sijoituslogiikkaa, sitä miten raha kulkee ja millaisia ovat vaikeat matemaattiset rahoituslaskelmat. Olemme ponnistelleet tosi paljon. Haaste on ollut perustella päättäjille, miksi maksamme tuloksista sijoittajille.

Lapset-SIBissä mietimme, miten perheet valikoituvat investoinnin kohteeksi ja millä kriteereillä. Siinä ei ole helppo onnistua. Pyrimme poimimaan perheitä, jotka päätyisivät erittäin todennäköisesti raskaiden lastensuojelun palveluiden piiriin.

Yhteistyökumppaneiden tuki on ollut olennaista siinä, että olemme päässeet eteenpäin. Kunnat eivät lähtisi tällaiseen omin voimin.

Viranhaltijoiden täytyy esittää asiat yksinkertaisesti päättäjille. Heidän täytyy ymmärtää, että säästämme siinä, että kustannuksia ei päästetä syntymään. Minunkin täytyi pyytää pari kertaa FIMin yhteistyökumppanit paikalle, kun en itse meinannut ymmärtää tätä.

SIB-sopimuksen allekirjoittajalla on kunnassa iso vastuu, koska puhutaan isoista rahoista. Meillä on tietoa ja ymmärrystä syrjäytymiskehityksestä ja tunnistamme riskejä. Meillä on vahva tuntuma siitä, mitä kannattaisi tehdä toisin. Uskon, että onnistumme löytämään oikeat perheet.

Olimme innokkaita etenemään, kun saimme sopimukset valmiiksi viime keväänä. Olisimme halunneet lähteä liikkeelle heti kesän jälkeen, mutta onneksi aloitamme vasta joululta. Syksy on mennyt kaupungin omien työntekijöiden valmistelemiseen. Kiirehtiminen ei ole tarpeen.

Olemme viestineet aktiivisesti kuntalaisille. Palaute on ollut positiivista. Paikallinen yritys on sijoittanut rahastoon ja siihen on suhtauduttu myönteisesti, koska se haluaa kantaa vastuuta yhteiskunnasta.”

Katri Kalske
toimialajohtaja hyvinvointialalla,
Lohjan kaupunki

Miika Keijonen, Live Palvelut

Palveluntuottaja keskittyy yhteen tavoitteeseen

”Kun aloitimme Koto-SIBissä kolme vuotta sitten, kukaan ei tiennyt, miten SIBejä toteutetaan. Keskustelimme paljon hankerahoittaja Epiquksen (nykyisin osa FIMiä), Uudenmaan TE-keskuksen ja muiden palveluntuottajien kanssa.

Meillä ei ole muuta tavoitetta kuin työllistyminen, vaikka tarjoamme esimerkiksi kielikoulutusta. Jos työllistymistä ei vaadita kirjaimellisesti eikä se ole tärkein tavoite, muut asiat alkavat ohjata tekemistä.

Meidän tapamme on ollut ohjata asiakkaita yksilöllisesti. Emme ole tinkineet siitä nytkään, mutta se tehdään tiimissä. Aiemmin teimme töitä yksilöinä yksilöille ja nyt teemme tiiminä yksilöille. Mitä enemmän töitä on tehty yhdessä, sen selkeämmäksi toiminta on muuttunut. Tiimi on saanut itse miettiä parhaat mahdolliset toimintatavat. Olemme miettineet yhdessä toiminnan skaalaamista.

Lisäksi annoimme tiimissämme yhdelle ihmiselle mahdollisuuden keskittyä pelkästään yritysyhteistyön luomiseen. Hän hankkii meille kontakteja yrityksiin, ja muu joukkomme vie asiakkaat niihin. Näin olemme saaneet yritysasiakkaiden tarpeet esille eli mitä yritykset hakevat. Kaikille on selvää, että ainoa tavoitteemme on saada ihmisiä töihin. Pyrimme luomaan työstä ja osallisuudesta merkitystä ihmisille.  Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni löytäisi oman paikkansa.

Työ on ollut äärettömän hedelmällistä tänä vuonna. Työllistymisaste on ollut 59 prosenttia, kun koko Koto-SIBissä se on noin 50 prosenttia.

Työ-SIB on alkamassa, ja luottamus on vahvaa puolin ja toisin. Olemme opetelleet yhdessä TE-toimiston kanssa eikä se ollut niin helppoa kuin kuvittelimme, sillä tulosperusteinen rahoitussopimus on uutta julkiselle sektorille. Työ- ja elinkeinoministeriössä on onneksi ollut ihmisiä, jotka ovat uskoneet tähän ja auttaneet Työ-SIBin edistämisessä. Heidän luottamuksensa on antanut meille oikeutuksen tehdä asioita uudella tavalla.

Meidän tehtävä yhteiskunnassa on olla tukemassa ja jeesaamassa ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja joilla on haasteita päästä itsenäisesti eteenpäin. Sitä joukkoa me tuemme. Meidän toimijoiden täytyy ottaa vastuu.”

Miika Keijonen
kehitysjohtaja,
Live Palvelut

Vaikuttavuusinvestoiminen ja SIB-sopimukset

Lue koko sarja!

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?