Kuusi faktaa kiertotaloudesta

Missä kiertotalous menee? Listasimme kolme huolestuttavaa ja kolme toivoa antavaa faktaa.
Kuva: Annette Ekengren, Sitra

Kirjoittaja

Maria Karttunen

Harjoittelija, Kiertotalous, Sitra

Julkaistu

Kiertotalous nousi keskusteluun 2010-luvun alkupuolella. Se on talousmalli, jossa materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niiden arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopan unioni on laatinut kaksi kiertotalouden toimintasuunnitelmaa ja ainakin 20 Euroopan valtiota on julkaissut kansallisen kiertotalousstrategian tai tiekartan. Kiertotalous kiinnostaa myös Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Keskustelu on laajentunut kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä uusiin kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja omistamisen muuttumiseen.

Koronan muuttamassa maailmassa kiertotalouteen siirtyminen on entistä ajankohtaisempaa ja tärkeämpää.

Sen lisäksi, että kiertotalous on oleellisessa roolissa ilmasto- ja luontokriisien sekä luonnonvarojen ylikulutuksen ratkaisemisessa, se lisää yhteiskunnan resilienssiä kriisien ja muutosten aikana.

Mutta missä kiertotalouden osalta mennään nyt? Tässä kuusi ajankohtaista poimintaa.

Luonnonvarojen ylikulutus kiihtyy

Luonnonvarojen käyttö on kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja OECD:n mukaan sen odotetaan jälleen lähes tuplaantuvan vuoden 2017 90 gigatonnista 167 gigatonniin vuoteen 2060 mennessä.

Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, jossa tuotteita valmistetaan, käytetään ja heitetään pois, perustuu luonnonvarojen ylikulutukselle. Järjestelmä ei mahdu maapallon ekologisen kantokyvyn rajoihin.

Kestävyyskriisin ratkaisu vaatiikin perustavanlaatuista muutosta tapaamme käyttää materiaaleja ja raaka-aineita.

Kasvava raaka-aineiden käyttö aiheuttaa yli 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden katoamisesta

Ihmiskunnan kasvava materiaalijalanjälki on luonnon monimuotoisuuden katoamisen merkittävin ajuri. Uusien luonnonvarojen käyttöönotto aiheuttaa yli 90 % luonnon monimuotoisuuden katoamisesta ja vesistöihin kohdistuvasta paineesta, käy ilmi kansainvälisen resurssipaneelin raportista.

Kulutus- ja tuotantotapoihin systeemisellä tasolla pureutuva kiertotalous onkin avainasemassa myös luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämisessä.

Maailman tulisi siirtyä luonnonvarojen ylikuluttamiseen perustuvasta lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, joka uudistaa luonnon järjestelmiä ja voi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoamisen.

Kiertotalous mahdollistaa materiaaliresurssien tehokkaamman käytön, jolloin luonnonvaroihin kohdistuva paine pienenee, mikä tuo merkittäviä hyötyjä sekä biodiversiteetille että ilmastolle.

Yhdeksän kymmenestä resurssista ei palaudu kiertoon

Circle Economyn Circularity Gap -raportin mukaan maailma toimii vuonna 2020 vain 8,6 prosenttisesti kiertotalouden mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ainoastaan 8,6 prosenttia kaikista maailmassa käytetyistä materiaaleista palautuu takaisin kiertoon kierrätyksen tai uudelleenkäytön myötä.

Euroopassa ollaan vain hieman edellä muuta maailmaa: Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) mukaan noin kymmenen prosenttia käytetystä materiaalista otetaan talteen ja käytetään uudelleen. Euroopan valtioiden välillä on toki eroja.

Kiertotalous on kuitenkin enemmän kuin vain kierrätystä ja luvussa ei ole otettu huomioon kaikkia kiertotalouden liiketoimintamalleja, kuten tuote palveluna -malleja tai jakamisalustoja.

Luku kuitenkin kertoo, että kiertotalouden edistämiseksi tehtävä työ on vasta alussa.

Suomalaisyritykset panostavat kiertotalouteen

Yksityisellä sektorilla on jo tunnistettu kiertotalouden tärkeys ja sen tuomat liiketoimintamahdollisuudet. Vuonna 2018 joka neljännellä sadasta suurimmasta suomalaisyrityksellä oli kiertotalous sisällytettynä suoraan tai epäsuorasti yrityksen strategiaan. Muun muassa ekosuunnittelu, uusiutuva energia, resurssitehokkuus, hiilineutraalius ja jakamistalouden muodot ovat edustettuina näissä strategioissa.

Yritykset toimivatkin osaltaan kiertotalouden kirittäjinä. Esimerkiksi Pohjoismaiset elinkeinoliitot peräänkuuluttavat päätöksentekijöitä edistämään kiertotaloutta panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin.

Kiertotalouden rahoitus kasvaa vauhdilla

Rahoitustarpeet muuttuvat kiertotalouden liiketoimintamallien yleistyessä. Rahoitusala on avainasemassa kiertotalouden edistämisessä ja kiertotalousrahoitus onkin kasvanut nopeasti.

Kiertotalouteen liittyvä yksityinen rahoitus on kymmenkertaistunut vuodesta 2016 vuoteen 2020. Ellen MacArtrhur Foundationin mukaan julkisten osakerahastojen kautta hoidetut varat kasvoivat puolestaan kuusinkertaisiksi vuoden 2020 alkupuoliskolla, 0,3 miljardista yli 2 miljardiin dollariin.

Kiertotaloudella voidaan luoda jopa 700 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan

Kiertotalous muuttaa työtä. Työpaikkoja häviää neitseellisen materiaalin ja fossiilisten polttoaineiden käsittelyssä ja puolestaan syntyy esimerkiksi kierrätyslaitoksissa ja korjauspalveluissa.

EU:n uuden teollisuusstrategian mukaan edistämällä kiertotaloutta kaikilla teollisuudenaloilla ja sektoreilla on mahdollista luoda 700 000 uutta työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa näistä työpaikoista syntyy pk-yrityksiin.

Rooman klubin selvityksen mukaan kiertotaloudella voidaan luoda Suomeen 75 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

OECD puolestaan on arvioinut, että siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen loisi 1,8 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmaan vuoteen 2040 mennessä. Huomioitavaa on, että työpaikkapotentiaalin määrittelemisessä esiintyy vaihtelua, sillä luvut ovat arvioita, jotka tarkastelevat eri toimenpiteitä ja sektoreita.

 

 

Aihe

Kiertotalous

Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

Kirjoittaja

Maria Karttunen

Harjoittelija, Kiertotalous, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin

Mistä on kyse?