artikkelit
Arvioitu lukuaika 5 min

Leif Schulman: Terve vesiluonto mahdollistaa hyvinvointimme

Suomen vesistöt eivät ole niin hyvässä kunnossa kuin haluaisimme kuvitella. Keinoja vahinkojen korjaamiseksi on onneksi paljon. Terveellä vesiluonnolla on arvoa sekä kansantaloudelle että kansalaisten hyvinvoinnille, kirjoittaa Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman.

Kirjoittaja

Leif Schulman

Pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus

Julkaistu

Järvet ja meri, joet ja purot, lammet ja lähteet kuuluvat kansalliseen identiteettiimme. Ei vettä rantaa rakkaampaa.

Usein oletamme vetemme puhtaiksi. Kuitenkin esimerkiksi Itämeren rannikkoalueista vain seitsemäsosan tila on hyvä. Järvemme ovat monilta osin edelleen kunnossa, mutta jokien heikentyneen tilan tulisi soittaa hälytyskelloja. Vesistöt muodostavat kytkeytyneitä kokonaisuuksia. Pilaantuneista joista vesi virtaa mereen, joskus järviinkin.

Puromme ovat hyvin huonossa tilassa. Tämä johtuu laaja-alaisesta ojituksesta metsätalouden tehostamiseksi. Voimakas maankäyttö on johtanut myös vesistöjen tummumiseen eli humuspitoisuuden lisääntymiseen. Se uhkaa järviämme laajasti. Ilmastonmuutos lisää humuksen huuhtoumista vesistöihin. Myös voimalarakentaminen on köyhdyttänyt merkittävästi virtavesien luontoa. Useimmat alkuperäiset vaelluskalakantamme ovat tuhoutuneet.

Vesien pilaamisessa on kyse paljon muustakin kuin Maamme-laulussa kuvattujen maisemien tahraamisesta. Sisävesien tilan huonontuminen heikentää vesivarojamme. Esimerkiksi koko pääkaupunkiseutu käyttää Päijänteen vettä. Jos järven tila huononee, puhtaan vesijohtoveden tuottaminen vaikeutuu ja kallistuu.

Vesien pilaamisessa on kyse muustakin kuin maisemien tahraamisesta.

Monimuotoisella vesiekosysteemillä on resilienssiä eli kykyä vastustaa muutoksia siten, että vaikka vesistöön lasketaan kuormittavia päästöjä tai siihen päätyy vieraslajeja, sen tila ei heikkene pysyvästi. Siksi myös vesiluonnon hyvä tila on taloudellisesti arvokasta – sen lisäksi, että monimuotoisella luonnolla on itseisarvo. Vesiluonnon heikkenemiseen liittyy negatiivisen kierteen riski. Esimerkiksi kun Itämeri rehevöityy, syntyy hapettomia pohja-alueita, joilla pohjaliejuun kerrostuneita ravinteita vapautuu uudelleen kiertoon. Tämä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään.

Koska haluamme varjella vesiemme kuntoa, olemme asettaneet sen pilaantumiselle raja-arvoja. Niiden lähestyessä uusia kuormituslähteitä ei voida sallia. Esimerkiksi Finnpulpin Kuopion biotuotetehdashanke kariutui vuonna 2019, koska Kallaveden ekologinen tila oli vaarassa heikentyä liikaa. Näin ollen aiemmin heikentynyt vesistön tila voi rajoittaa taloudellista toimintaa tänään ja tulevaisuudessa.

Samalla on huomattava, että elinvoimaisilla rapu- ja kalakannoilla, puhtailla uimavesillä ja mökkirannoilla sekä kauniilla järvi- ja merimaisemilla on moninaista arvoa kansantaloudelle. Matkailun edellytyksinä sekä kansalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähteinä ne sekä tuottavat että säästävät rahaa.

Vaikka meidän on varjeltava vesivarojamme ja vesiekosysteemejämme, voimme silti myös kehittää myös monenlaista teollista toimintaa. On kuitenkin totuttava tekemään valintoja aiempaa tarkemmin, ekologisten reunaehtojen puitteissa. Kustannustehokkainta on ehkäistä vahinkojen syntyminen, kuten pidättää ravinteita ja humusta maaekosysteemeissä. Jo tapahtuneita vahinkojakin on mahdollista korjata, mutta se on yleensä vahinkojen ehkäisemistä työläämpää ja kalliimpaa.

Kustannustehokkainta on ehkäistä vahinkojen syntyminen.

Maatalouden ravinnepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi tehostamalla kiertotaloutta sekä – oikeissa tilanteissa – kalkitsemalla peltoja tai levittämällä niille kipsiä. Virtavesien tilan parantaminen onnistuu niinkin yksinkertaisin toimenpitein kuin laajentamalla suojavyöhykkeitä purojen ja jokien varsilla. Turvemailla voidaan nostaa kuivatussyvyyksiä, ja siirtyä kosteikkoviljelyyn turvepelloilla ja jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen turvemaiden talousmetsissä. Taloudellisesti tuottamattomista ojituksista tulee luopua.

Valitettavasti paljon vahinkoa on jo tehty, joten kunnostustoimiltakaan emme voi välttyä. Nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi patojen purku virtavesissä ja hoitokalastus rehevöityneissä järvissä. Lintuvesiä voidaan ennallistaa nopeasti nostamalla vedenpintaa ja ruoppaamalla aukkoja ruovikoihin.

Vuosikymmeniä kestänyt pilaantumiskehitys vaatii usein pitkäjänteistä korjaamista. Esimerkiksi jätevesien aiheuttama Itämeren pistekuormitus on saatu suurelta osin kuriin, mutta koska maa- ja metsätalouden hajakuormitus on jatkunut liiallisena, meren tilan paranemista on havaittavissa lähinnä vain itäisellä Suomenlahdella.

Ennallistamisessa voi myös innovoida. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat (pdf), että sellainenkin pieni toimi kuin puunrunkonippujen upottaminen kuivatusojiin pidättää ravinteita ja nostaa eliöyhteisön monimuotoisuutta – tällä toimella moni maanomistaja voisi kantaa kortensa kekoon vesiemme pelastamistalkoissa.

Leif Schulman on toiminut Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajana vuoden 2021 alusta. Sitä ennen hän oli kymmenen vuotta Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja. Koulutukseltaan Schulman on filosofian tohtori biodiversiteettitutkimuksen alalta.

Kirjoitus on osa Sitran Luonto turvaa taloutemme -muistiota, joka avaa luonnon ja luontopääoman merkitystä taloudelle ja yhteiskunnalle.

Luonto turvaa taloutemme: talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat kertovat, mitä luonto ja luontopääoma merkitsevät taloudelle ja yhteiskunnalle

artikkelit

Mikko Spolander: Luontokadon eteneminen johtaa julkisen talouden näivettymisen polulle

artikkelit

Olli Rehn: Luontokadon pysäyttäminen on olemassaolomme elinehto

artikkelit

Jouko Pölönen: Luontokato koskee myös sijoittajaa

artikkelit

Jaana Husu-Kallio: Ilman luonnon monimuotoisuutta ei ole ruokaturvaa

artikkelit

Johanna Buchert: Suomen pitää yhdistää kestävä metsätalous ja metsien monimuotoisuuden vaaliminen

artikkelit

Hanna Haveri: Luontokato uhkaa myös ihmisten terveyttä

artikkelit

Kaisa Hietala: Väkevin kilpailuvaltti yrityksille on kyky muuttua

artikkelit

Jyrki Katainen: Luonto on vahvan talouden perusta

julkaisut

Luonto turvaa taloutemme

Mistä on kyse?