Luonnon monimuotoisuus Sitran strategian yhdeksi painopisteeksi – kysymyksiä ja vastauksia

Joulukuussa julkaistavan Sitran päivitetyn strategian painopisteisiin kuuluvat sekä kestävä ja reilu ekologinen jälleenrakentaminen että tavoite monimuotoisesta luonnosta hyvinvoinnin edellytyksenä, osana kymmenen painopisteen joukkoa.
Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Seuraavassa kysymyksiä ja vastauksia kestävyyskriisiin vastaavista strategiamme painopisteistä:

K: Miksi Sitra on ottanut luonnon monimuotoisuuden edistämisen strategiansa yhdeksi painopisteeksi?
V: Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja nyt tukea tarvitaan tehokkaiden toimenpiteiden valintaan ja toteutukseen. Ekologinen jälleenrakennus nostettiin keskeiseksi teemaksi myös vuoden 2020 alussa julkaistussa Sitran Megatrendit 2020 -päivityksessä. Yhtenä vastauksena ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyteen Sitra on päättänyt täydentää työtään tuomalla kiertotalouden edistämisen ja ilmastokriisin hillinnän rinnalle myös luontokadon hillitsemisen ja luonnon elinvoiman tukemisen keinot.

K: Onko luonnon monimuotoisuus Sitran päivitetyn strategian ainoa painotus?
V: Kuten megatrenditkin kertovat, keskeinen tulevaisuuteemme vaikuttava tekijä on vastauksemme ekologiseen kestävyyskriisiin. Sitran päivitetyn strategian yhteensä kymmenestä painopisteestä kaksi vastaavat suoraan tähän. Lisäksi entistä vahvemmin painottuvat muun muassa osallisuus ja demokratia.
Sitra on vuosien saatossa tehnyt paljon luonnon monimuotoisuuteen liittyvää työtä. Olimme esimerkiksi mukana laatimassa kansallista luonnonvarastrategiaa jo yli kymmenen vuotta sitten.
Vuodesta 2014 tehty Sitrassa on tehty työtä kiertotalouden edistämiseksi. Työ tähtää luonnonvarojen käytön vähentämiseen esimerkiksi palveluiden, jakamistalouden ja materiaalien tehokkaan käytön keinoin. Pyrkimys on muun muassa, että talouteen tuotetaan arvonlisää ilman neitseellisten luonnonvarojen lisäkäyttöä. Luonnonvarojen liikakäyttö on merkittävä syy kiihtyvään luontokatoon; noin 90% maailman biodiversiteettikadosta juontaa juurensa neitseellisten raaka-aineiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. On merkillepantavaa, että vain noin 9 % käyttöönotetuista materiaaleista säilyy kierrossa – suurin osa materiaaleista hävitetään lyhyen käytön jälkeen.

K: Miksi juuri Suomen täytyisi nyt keskittyä luonnon monimuotoisuuteen, onhan maailmalla paljon isompiakin valtioita?
V: Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, mutta siitä huolimatta uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuosien 2010 ja 2019 välillä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haasteet ovat pitkälti paikallisia, joten ratkaisut luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen Suomessa on tehtävä täällä. Kansainvälinen työ luontokadon hillitsemiseksi on aktiivista. Keväällä 2021 järjestetään YK:n luontokokous, jossa on määrä päättää uusista kansainvälisistä luontotavoitteista. Myös koronapandemia on voimistanut keskustelua ihmisten ja luonnon suhteen kestävyydestä. Luontokato lisää pandemioiden todennäköisyyttä.

K: Julkisuudessa on esitetty väite, että Sitra on linjannut kantansa metsänhoidollisista toimenpiteistä – miten on?
V: Sitra ei ole esittänyt julkisuudessa linjausta hakkuutasoista tai metsänhoitokäytännöistä. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa vuoden 2035 jälkeen ilmastopositiivista yhteiskuntaa, jossa ilmastopäästöjä sidotaan enemmän kuin niitä tuotetaan.
Kun tavoittelemme hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa, on toki mahdollista että voimme joutua kansakuntana arvioimaan uudelleen esimerkiksi suhdettamme ympäristöön ja tässä tutkitun tiedon rooli on avainasemassa.

K: Onko Sitralla asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiltä sektoreilta?
V: Sitra on tehnyt luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvää työtä pitkän aikaa, muun muassa kiertotalouden edistämiseksi. Sitran päivitetyn strategian myötä kiertotaloudessa tullaan keskittymään vahvasti siihen, miten kiertotalouden keinoilla voidaan hillitä biodiversiteetin vähenemistä ja vahvistaa monimuotoista luontoa.
Syksyn 2020 aikana Sitra on tehnyt rekrytointeja luonnon monimuotoisuuteen liittyvän osaamisen voimistamiseksi. Uudet luonnon monimuotoisuuteen keskittyvät asiantuntijat liittyvät Ilmasto- ja luontoratkaisut tiimiin vaiheittain marraskuun 2020 – tammikuun 2021 aikana.

K: Mitä tapahtuu nyt Sitran aiemmin painottamille ilmastoasioille?
V: Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja ratkaisuista siihen on voimistunut viimeisten vuosien aikana, mutta itse ilmastonmuutoshaasteen ratkaisusta ollaan vielä kaukana vaikka viimeaikaiset valtioiden linjaukset luovatkin toivoa. Tietoisuus haasteen mittakaavasta ja vaikutuksista, sekä toisaalta ratkaisuista on vahvistunut, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta seuraava vuosikymmen on ratkaiseva. Sitra jatkaa työtään ilmastoratkaisujen ja kiertotalouden edistämiseksi ainakin käynnissä olevien projektikokonaisuuksien päättymiseen asti.
Ilmaston kuumeneminen, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus kietoutuvat tiiviisti yhteen. Sitralla on mahdollisuus olla kirittämässä Suomea luomaan kokonaisvaltaisia, systeemisiä ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin.

K: Miksi Sitra haluaa tehdä työtä luonnon monimuotoisuuden parissa, vaikka Suomessa aiheen parissa toimii jo paljon eri tahoja? Mitä uutta Sitra on tuomassa keskusteluun?
V: Sitra ei koskaan toimi yksin, vaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Sitran tavoitteena on vahvistaa hyvää työtä, jota luonnon elinvoiman edistämiseksi on vuosikymmenien aikana tehty sekä Suomessa että kansainvälisesti. Sitran vahvuutena on tuoda yhteen ekologisen jälleenrakennuksen eri ulottuvuudet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon elinvoiman lisäämiseen. Aikamme suuria haasteita ei ratkaista siiloissa – ne vaativat laaja-alaista ajattelua ja toimenpiteitä. Sitran panosta toivottiin, kun viime keväänä haastattelimme sidosryhmiämme.

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Lue lisää

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?