Julkaistu 26.06.2020

Luottamus nousi pääteemaksi keskustelussa työttömien mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen

Sitra keräsi Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen -muistion julkistustilaisuuteen osallistuneiden oivallukset yhteen. Liki neljänsadan osallistujan kommenttien pääteemaksi nousi luottamus.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Anna-Maija Vesa
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Anna-Maija työskentelee Osaamisen aika -avainalueen vastuuviestijänä.

Millainen on haluamamme elinikäisen oppimisen Suomi, ja millaiset mahdollisuudet työttömällä on osaamisensa kehittämiseen? Edellä mainittu, huhtikuussa julkistettu näkökulmamuistio valotti kysymystä, pitääkö kaikilla olla mahdollisuus ja velvollisuus kehittää osaamistaan työttömyysetuudella. Työttömien mahdollisuus osaamisen kehittämiseen kiteytyy sanoihin ”vastuu vailla valtaa”.

Julkistustilaisuuteen osallistuneet nostivat kommenteissaan esille seuraavia havaintoja työttömien osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista:

1 Luottamus lähtökohdaksi.

  • Koulutustarpeen arvioinnissa tulisi luottaa enemmän työttömän omaan arvioon.
  • Luottamus rakennetaan tasavertaisissa kohtaamisissa: tarvitaan aikaa, kunnioitusta, työttömän huomioimista ja ohjaajilta taitoa rakentaa luottamusta.
  • Työttömän tulee voida luottaa ohjaavien asiantuntijoiden ammattitaitoon ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä toimeentuloonsa työttömyyden aikana tapahtuvassa osaamisen kehittämisessä.
  • Luottamusta tarvitaan lisäksi työttömyyden parissa toimivien verkostojen yhteistyön sujumiseksi.

2 Yksilön vastuulla on pitää huoli omasta työmarkkina-arvostaan ja korostaa motivaatiotaan kouluttautumiseen.

3 Ketterämpi lainsäädäntö. Sääntely- ja rahoitusjärjestelmät tukevat heikosti elinikäistä oppimista, mutta ne tukevat vielä heikommin tilanteita, joissa osaamistaan haluaa kehittää työtön. Toimintaympäristö ja työmarkkinat ovat jo muuttuneet, ja yhteiskunnan vastuulla on vastaavasti purkaa osaamisen kehittämisen rakenteellisia esteitä ja byrokratiaa kohti asiakaskeskeisiä ja ketteriä toimintamalleja.

4 Tarvitaan eri tahojen tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja. Työttömät on heterogeeninen ryhmä. Räätälöikö osaamisen kehittämisen tavat jatkossa työtön itse, ohjaaja, TE-asiantuntija vai ammattikorkeakoulun edustaja?

5 Omaehtoisen opiskeluoikeuden hakemisen tapaa kritisoidaan. Opiskelupaikka tulee hakea ensin, minkä jälkeen virkailija päättää, saako opintoihin osallistua etuudella.

6 Työttömän aiemmin hankitun osaamisen parempi tunnistaminen ja työkokemuksen opinnollistaminen.

7 Yritykset mukaan koulutustarpeiden määrittelyyn. Yrityksiä pitäisi kuunnella enemmän jo koulutuksen suunnittelussa.

8 Työnantajien asennemuutos. Työnantajille myös rekrytointikoulutusta ja ymmärrystä lisää esimerkiksi osatyökykyisten työllistämisestä.

9 Entistä rohkeammin toimijat ja päättäjät innovoimaan ja etsimään ratkaisuja työttömyyteen ja työttömyyden aikaiseen osaamisen kehittämiseen.

10 Jäykkien rakenteiden osaratkaisuiksi perustulo, koulutusseteli, henkilökohtainen osaamistili ja oppisopimusmallien kehittäminen. Palveluiden osittainen digitalisointi helpottamaan työttömien asiointia ja osaamisen kehittämistä.

11 Oppimisen, työn ja työttömyyden rajapinnat häilyvät entisestään. Mahdollisuudet kehittää osaamista elämäntilanteeseen katsomatta korostuvat. Osaamisen kehittämisestä tulee tehdä itsestään selvä tapa hyödyntää elämän nivelvaiheita.

Tervetuloa verkkodialogiin 26.8.

Kaikille avoin keskustelu työttömien osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista jatkuu elokuussa. Tervetuloa mukaan ke 26.8.2020 klo 9.00-11.00 verkkotilaisuuteen, jossa on kolme rinnakkaista dialogia aiheista luottamus, harkinnanvaraisuus ja kohtaaminen. Valitse sinua kiinnostavin aihe ja ilmoittaudu mukaan!

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?