artikkelit
Arvioitu lukuaika 5 min

Miten voin osallistua päätöksentekoon? 5 keinoa kansalaiselle

Kansalaisilla on perustuslaissa turvattu oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Tässä viisi tapaa, jolla kansalainen voi osallistua viralliseen päätöksentekoon.

Kirjoittaja

Krista Takkinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Suomalaiset pääsevät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päätöksiin ennen kaikkea äänestämällä vaaleissa. Kansalaisilla on kuitenkin perustuslaissa turvattu oikeus osallistua päätöksentekoon myös vaalien välissä.

Päätöksenteon seuraaminen, saati päätöksiin ja lakeihin vaikuttaminen, on kuitenkin haastavaa ja monimutkaista. Koska yhtä yhtenäistä palvelua ei ole, kansalaisen pitäisi olla perillä kiemuraisen lainsäädäntöprosessin etenemisestä osuakseen valtionhallinnon verkkopalveluun juuri oikeaan aikaan.

Lopputulos on, että kansalaisten ääni ei kuulu päätöksenteossa riittävästi. Samaan aikaan luottamus päättäjiin ja puolueisiin heikkenee, ja demokratian kamppailu maailmalla kovenee (Megatrendit 2023). Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä vahvistetaan luottamusta ja saadaan laadukkaampia päätöksiä.

Miten kansalainen voi vaikuttaa lakeihin ja päätöksiin jo nyt? Ja mitä pitäisi muuttaa, jotta kansalaisten olisi helpompaa pysyä kärryillä päätöksenteosta?

Tässä viisi tapaa osallistua kansalliseen päätöksentekoon ja kehitysehdotuksemme hallinnolle.

1. Miten voin vaikuttaa lakeihin?

Voit vaikuttaa lakeihin äänestämällä eduskuntavaaleissa, olemalla yhteydessä kansanedustajiin tai antamalla lausuntoja.

Lakeja laadittaessa kuullaan monien toimijoiden näkemyksiä kysymällä lausuntoja. Myös kansalaiset voivat antaa laeista lausuntoja. Tyypillisesti lausuntoja antavat erilaiset organisaatiot, kuten järjestöt.

Ministeriöt kuulevat eri toimijoiden näkemyksiä lainvalmistelun aikana pyytämällä lausuntoja. Kansalainen voi jättää lausunnon lausuntopalvelu.fi-sivulla, josta kaikki lausuntopyynnöt löytyvät. Tyypillisesti lausuntoja antavat kunnat, hyvinvointialueet, toiset ministeriöt ja järjestöt.

Lisäksi on olemassa kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu Otakantaa.fi.

Sitra ehdottaa: Suomalaisille pitäisi luoda palvelu, jossa kansalaiset pääsisivät näppärästi seuraamaan prosessien etenemistä sekä vaikuttamaan päätöksiin ja lakeihin.

2. Missä voin seurata lakien valmistelua?

Lakihankkeiden etenemistä voi seurata hankeikkuna.fi-sivustolta. Tiedon määrä ja laatu kuitenkin vaihtelevat lakihankkeittain, sillä ministeriöt eivät kirjaa tietoja hankkeista ja niiden etenemisestä yhdenmukaisesti.

Lainsäädäntöprosessissa on kolme päävaihetta: Lain valmistelu, lain käsittely ja lain vahvistaminen. Lain valmistelusta vastaa asianomainen ministeriö. Tietoa lakiuudistuksista saa siis myös ministeriöiden verkkosivuilta sekä yksittäisiltä virkamiehiltä ja päättäjiltä.

Hallitusohjelmaan ja hallituksen esityksiin voit tutustua valtioneuvosto.fi-sivustolla. Kun asia etenee eduskuntaan, eduskuntakäsittelyyn liittyviä aineistoja voi tarkastella eduskunta.fi-sivustolla.

Käytännössä kattavan tiedon löytäminen ja eri vaiheista kärryillä pysyminen on vaikeaa, sillä sivustoja ja kanavia on useita.

Sitra ehdottaa: Ihmisille pitäisi tarjota yksinkertainen ja selkeä kokonaiskuva lainsäädäntöprosessista ja sen vaiheista. Avoimella ja yhtenäisellä datalla sekä tietojärjestelmien yhteenpelaamisella helpotettaisiin päätöksenteon seuraamista.

3. Miten seuraan EU-asioita ja vaikutan niihin?

Yksi tapa vaikuttaa EU-asioihin on äänestää europarlamenttivaaleissa joka viides vuosi. Eurovaaleissa yli 700 europarlamentin edustajan eli mepin joukkoon valitaan 15 suomalaista.

Muuten EU-asioihin vaikuttaminen ja niiden seuraaminen on kotimaasta käsin vaikeaa, sillä kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa Suomen EU-peräisiin lakeihin ovat huonot.

Suomen EU-asioiden käsittelyä ja valmistelua on vaikea seurata, koska EU-lainsäädäntöhankkeista ei ole juuri tietoja valtioneuvoston Hankeikkunassa.

EU:n puolella kansalaisten palvelut ovat paremmat: päätöksentekoa voi seurata esim. Legislative Train -palvelussa ja kansalaiskuulemiset löytyvät komission sivustolta.

Sitran uuden verkkokoulutuksen avulla opit, miten lait EU:ssa syntyvät ja miten voit vaikuttaa EU:ssa päätettäviin asioihin.

Sitra ehdottaa: EU:sta lähtöisin olevat lakihankkeet tulisi kirjata Hankeikkuna-palveluun kuten kansallisetkin lakihankkeet.

4. Onko kansalaisaloitteella vaikutusta?

Kansalaisaloitteen voi tehdä ja allekirjoittaa 18 vuotta täyttänyt kansalainen, ja se on suosittu tapa tuoda esiin lainsäädännön muutostarpeita.

Kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovatkin tehneet yhteensä 1 425 kansalaisaloitetta, joista 65 on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja edennyt siten eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaisaloitteessa on kuitenkin ongelmansa: Aloite pitää osata tehdä hyvin, jotta sillä on mahdollisuus menestyä. Käsittelyajat venyvät. Jos kansalaisaloite torpataan eduskunnassa, mahdollisuus vaikuttaa tyssää.

Tähän mennessä valtaosa kansalaisaloitteista ei joko ole edennyt eduskuntaan tai on kaatunut eduskuntakäsittelyssä.

Sitra ehdottaa: Eduskunnan tulisi sitoutua kansalaisaloitteiden käsittelyyn ja aloitteiden raukeaminen vaalikauden lopussa tulisi estää. Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyä pitäisi myös selkeyttää ottamalla esimerkiksi julkiset kuulemiset ja mietinnnöt automaattiseksi osaksi valiokuntien työtä. Lisää ehdotuksiamme artikkelissa.

5. Mitä muita reittejä voin tulla kuulluksi?

Kuntatasolla voi vaikuttaa tekemällä kuntalaisaloitteen, hyvinvointialueella hyvinvointialuealoitteen ja EU:n tasolla eurooppalaisen kansalaisaloitteen.

Muita kansalaisten ääntä voimistavia keinoja ovat esimerkiksi kansalaispaneelit, avoimet keskustelufoorumit tai digitaaliset alustat.

Kansalaispaneeleilla on jo otettu kantaa kuntatalouden kiperiin valintoihin. Kansalaisparlamenttia kokeiltaessa tavalliset suomalaiset pääsivät käsittelemään kansalaisaloitteita. Suomessa on kokeiltu myös uudenlaista rakentavan keskustelun verkkoalustaa.

Suomessa on käytössä myös neuvoa-antava valtiollinen kansanäänestys, mutta se on järjestetty vain kahdesti: Kieltolain kumoamisesta äänestettiin 29.–30.12.1931 ja Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi 16.10.1994.

Lisäksi Suomessa on oikeus sananvapauteen sekä oikeus järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin.

Sitra ehdottaa: Kansalaispaneelit, keskustelufoorumit ja uudet digitaaliset keinot tulisi sisällyttää osaksi lainsäädäntöprosessia: siis omaksi vaiheekseen lakien valmistelussa.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?