Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 26.06.2019

Näin älypuhelimissa oleva koboltti matkaa Kongon kaivokselta Suomeen

Koboltti matkaa lähes 30 000 km Kongon kaivokselta Kiinan, Etelä-Korean ja Intian kautta suomalaisten älypuhelimien materiaaliksi. Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeessamme tehty visualisointi ja akkujen nykytilaselvitys herättelevät kehittämään akkujen kiertotaloutta ja pitämään hyvää huolta puhelimistamme.

Tiesitkö, että älypuhelimien valmistuksessa käytetään noin kuuttakymmentä eri metallia ja 18 muuta alkuainetta?

”Pelkästään koboltti on saattanut matkata lähemmäs 30 000 kilometriä siinä vaiheessa, kun se saapuu Kongosta älypuhelimen akun materiaaliksi Suomeen. Ja tämä on vain yksi älypuhelimen sisältämistä materiaaleista. Kokonaisuudessaan puhelimen materiaalien arvoketju on hyvin monimutkainen”, kertoo Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeen projektipäällikkö Johanna Valio.

Pirkanmaan vetämässä ja Sitran rahoittamassa hankkeessa on tunnistettu akkuihin liittyviä kiertotalousratkaisuja ja globaaleja arvoketjuja sekä verkotettu alan toimijoita keskenään. Nyt julkaistu visualisointi koboltin matkasta suomalaisen käyttäjän älypuhelimeen herättelee kehittämään akkujen kiertotaloutta sekä pitämään huolta puhelimesta, käyttämään sitä pitkään ja palauttamaan se kierrätykseen sen elinkaaren lopussa. Puhelimien keräyspisteistä löytyy tietoa esimerkiksi kierratys.info-sivustolta.

Kuvassa kerrotaan koboltin matkasta Kongosta Suomeen

Kuvakaappaus visualisoinnista, jossa kuvataan koboltin matkaa Kongon kaivoksilta suomalaisten älypuhelimiin.

Myös päivitetty versio akkujen elinkaaren vaiheita, toimijoita ja termistöä kartoittaneesta nykytilaselvityksestä on julkaistu alan toimijoiden käyttöön kiertotalouteen kannustamiseksi.

”Kehitys akkujen ympärillä on nopeaa ja ennusteet muuttuvat tiuhaan, joten ala vaatii jatkuvaa seuraamista. Esimerkiksi akkujen uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä on kertynyt uutta tietoa vuoden aikana ja se löytyy nyt selvityksestä”, Valio kertoo.

Tutustu Pirkanmaan liiton tekemään koboltin matkan visualisointiin ja akkujen nykytilaselvitykseen.

Mistä on kyse?