Julkaistu 21.10.2017

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Taide ja taiteellinen toiminta on tutkimuksissa liitetty lukuisiin positiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten sosiaalisen osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseen, syrjäytymisen vähentämiseen sekä yksinäisyyden lievittämiseen. Taiteellisen toiminnan myötä on mahdollista oppia ja kehittää sosiaalisia taitoja, saada tukea ja rakentaa verkostoja, joita voi monin tavoin hyödyntää jokapäiväisessä elämässä.
Kirjoittaja
Projektisuunnittelija, Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän
Liisa Laitinen työskentelee projektisuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspisteessä. Koulutukseltaan Liisa on filosofian maisteri.

1. Sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus

Osallistava ja yhteisöllinen taidetoiminta voi lisätä sosiaalista vuorovaikutusta, tukea ja luottamusta sekä tarjota osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Nuorilla osallistuminen yhteisölliseen taidetoimintaan voi:

  • auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä
  • tukea nuorten kykyä rakentaa positiivisia sosiaalisia suhteita sekä
  • rohkaista nuoria osallistumaan tiiviimmin yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Taiteellinen toiminta voi mahdollistaa tärkeän kokemuksen kuulumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta johonkin ryhmään, yhteisöön tai yhteiskuntaan laajemmin. Taideprojekti voi tarjota turvallisena koetun tilan, ajan ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia, näkemyksiä ja tunteita yhdessä muiden kanssa sekä kunnioittavan ja kannustavan ilmapiirin yhteiselle toiminnalle.

 2. Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen

Yhteisöllisen ja osallistavan taidetoiminnan on havaittu voivan aktivoida ja parantaa monin tavoin nuorten sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja, kuten yhteistyötaitoja, kommunikaatio- ja neuvottelutaitoja sekä konfliktien ratkaisemiseen liittyviä taitoja.

Ryhmämuotoinen taidetyöskentely voi tarjota tilan, jossa nuorten on mahdollista kehittää mm. empatiakykyä, kuten muiden huomioimista, kunnioittavaa ja kannustavaa asennetta sekä vastuunottoa.

Taiteellisessa toiminnassa on mahdollista ilmaista itseään sekä luoda yhteys muihin tavalla, joka ei olisi mahdollista ainoastaan verbaalisen vuorovaikutuksen keinoin.

3. Sosiaalinen pääoma

Useissa tutkimuksissa korostetaan taide- ja kulttuuritoiminnan merkitystä sosiaalisen pääoman rakentumisen ja lisääntymisen kannalta. Esimerkiksi yhteisöllisen ja osallistavan taidetoiminnan on havaittu voivan lisätä osallistujilla sosiaalisten verkostojen määrää ja laatua sekä luottamusta muihin ihmisiin. Taidetoiminnassa voi mahdollistua arvokas kokemus vastavuoroisesta tuesta sekä kannustuksesta.

4. Syrjäytymisen ehkäisy

Tutkimuksissa on todettu taiteen ja taiteellisen toiminnan merkitys syrjäytymisen tai syrjään jäämisen ehkäisemisessä. Yhteisöllisen ja osallistavan taidetoiminnan on havaittu voivan:

  • auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita ja sosiaalisia kontakteja
  • vähentää yksinäisyyden tunnetta
  • tukea mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä
  • mahdollistaa omien vahvuuksien, kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden tutkimisen ja tunnistamisen
  • tarjota voimautumisen ja valtautumisen kokemuksia
  • edistää toimijuutta ja toimijuuden tunnetta
  • lisätä itseluottamusta ja rohkeutta.

Taidetoiminnassa voi syntyä monenlaisia kyvykkyyksiä ja valmiuksia, jotka tukevat arjessa selviytymistä ja pärjäämistä. Taidetoiminta voi parantaa mm.

  • oppimisvalmiuksia
  • kognitiivisia ja sosioemotionaalisia taitoja
  • ryhmätyötaitoja
  • itsesäätelyä
  • itseilmaisutaitoja
  • kykyä tunnistaa ja hallita mielialoja ja tunteita.

Taideharrastuksesta monia hyötyjä:

Esimerkiksi Yhdysvalloissa toteutetussa laajassa tilastollisessa pitkittäistutkimuksessa havaittiin lapsuus- ja nuoruusajan runsaan taideosallistumisen olevan yhteydessä parempiin oppimistuloksiin ja koulumenestykseen sekä jatkokoulutukseen hakeutumiseen ja niihin pääsyyn. Runsaasti taidetta harrastaneet nuoret ja nuoret aikuiset osallistuvat myös koulu- ja paikallispolitiikkaan aktiivisemmin kuin ne, joiden taideosallistuminen on vähäisempää. 

5Kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus

Taiteellinen toiminta voi saada aikaan, edistää ja vaalia vuorovaikutusta myös sellaisten ihmisten tai ihmisryhmien välillä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet tekemisissä keskenään. Taiteellinen toiminta voi lisätä ymmärrystä vieraista ihmisistä ja asioista sekä auttaa muuttamaan ennakkokäsityksiä itsestä, muista ihmisistä tai ihmisryhmistä.

Yhteisöllisen ja osallistavan taidetoiminnan on havaittu voivan tuoda yhteen eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä sekä tukevan kulttuurien ja sukupolvien välistä ymmärrystä, erilaisuuden arvostamista ja empatiaa. Tutkimuksissa on havaittu taiteellisen toiminnan voivan mm.

  • lisätä erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymistä
  • tuoda esiin ja haastaa ennakkoluuloja, ennakkoasenteita ja stereotypioita
  • edistää kulttuurien välistä kohtaamista ja dialogia
  • edistää tasavertaista kohtaamista ja vuorovaikutusta
  • antaa mahdollisuuden oppia uutta kieltä
  • lisätä tietoisuutta ihmisoikeuksista
  • tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

Miten taide voi edesauttaa erilaisuuden ymmärtämistä ja arvostamista? Yhteisöllisen ja osallistavan taiteellisen toiminnan on havaittu voivan tukea kulttuurista oppimista ja lisätä ymmärrystä niin omista kuin muiden uskomuksista, arvoista ja tavoista. Taidetyöskentely voi mahdollistaa turvallisen, avoimen ja dynaamisen tilan tutkia, esittää ja kehollistaa moninaisuutta sekä haastaa ja muuttaa totuttuja ajattelu-, käyttäytymis- ja toimintamalleja.

Yhteisöllinen taidetoiminta voi tuoda sosiaalisesti syrjässä olevat ja valtavirtaan tai enemmistöön kuuluvat yhteen sekä lisätä ja laajentaa ymmärrystä tuntemattomista asioista ja ihmisistä.

6. Kriittinen ajattelu

Taiteellinen toiminta voi vahvistaa sosiaalista hyvinvointia tuomalla esiin kulttuurisia ja sosiaalisia epäkohtia ja ongelmia yhteiskunnassa sekä mahdollistamalla kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten tai poliittisten olosuhteiden kriittisen tarkastelun. Tutkimuksissa on havaittu, että taidetoiminta voi:

  • kehittää kriittistä ja reflektiivistä ajattelua
  • lisätä tietoisuutta ympäröivästä yhteiskunnasta, sen järjestelmistä ja rakenteista
  • tarjota mahdollisuuden omien oikeuksien ja velvollisuuksien pohtimiseen
  • tehdä näkyväksi ja haastaa normatiivisia käytäntöjä ja käsityksiä
  • tarjota mahdollisuuden järjestäytymiselle.

Esimerkiksi nuorilla yhteisöllisen ja osallistavan taidetoiminnan on todettu voivan antaa mahdollisuuden reflektoida omaa elämäänsä ja omaa rooliaan lähiyhteisössä tai yhteiskunnassa laajemmin. Taiteellisessa toiminnassa nuoret voivat myös tutkia ja tunnistaa erilaisia vaihtoehtoisia keinoja, selviytymisstrategioita ja resursseja, joita heillä on käytössään tai joihin heillä on pääsy.

7. Aktiivinen kansalaisuus

Taiteen ja taiteellisen toiminnan on tutkimuksissa esitetty edistävän kansalaisten osallistumista, kansalaistoimintaa ja aktiivista kansalaisuutta. Tilastollisissa tutkimuksissa on tullut esiin yhteys kulttuurisen osallistumisen sekä mm. äänestämistapojen ja vapaaehtoistyön tekemisen välillä: aktiivisesti taiteisiin osallistuvat äänestävät enemmän ja tekevät enemmän vapaaehtoistyötä kuin ne, jotka eivät osallistu taiteisiin ja kulttuuriin.

8. Elin- ja asuinympäristöjen kehitys

Yhteisötaiteen ja osallistavien taideprojektien positiivisista vaikutuksista asuinalueiden uudistamisessa ja kehittämisessä on saatu näyttöä tapaustutkimuksissa. Osallistavan taidetoiminnan on havaittu voivan rohkaista ihmisiä osallistumaan asuinalueen ja elinympäristön parantamiseen, tukea asuinalueiden monimuotoisuutta, lisätä asuinalueen viihtyisyyttä, edistää asuinalueen turvallisuutta sekä vähentää rikollisuuden pelkoa.

Lisätietoja

  • Artikkelissa käytetyt lähteet löydät täältä.
  • Koosteen aiheeseen liittyvistä tutkimuspoiminnoista voit ladata täältä (pdf).
  • Artikkelin voit ladata myös tietokortti-muodossa (pdf) täältä.

Tämä tutkitun tiedon kooste on toteutettu osana Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Kooste toimii myös alustana, johon alan toimijat ovat lämpimästi tervetulleita tuottamaan ja ehdottamaan lisää sisältöjä: relevantteja näkökulmia sekä linkkejä tutkimuksiin. Mahdolliset kommentit ja lisäykset voi lähettää projektijohtaja Helena Mustikaiselle: Helena.Mustikainen(at)sitra.fi. Lämpimät kiitokset kaikille koostetyötä tukeneille asiantuntijoille!

Mistä on kyse?