Julkaistu 21.11.2017

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista

Taide ja kulttuuri tuottavat elämää rikastuttavia kokemuksia. Kokemuksiin kiteytyy taiteen ja kulttuurin suurin arvo. Taiteella ja kulttuurilla on tutkitusti vaikutuksia myös elämäämme laajemmin. Kokosimme yhteen kattavasti taiteen ja kulttuurin tutkittuja vaikutuksia.
Kirjoittajat
Neuvonantaja, Sitra
Nina Honkala on mukana rakentamassa elinikäisen oppimisen Suomea neuvonantajan roolissa Osaamisen aika -avainalueella. Tehtäväkenttä ulottuu projektikokonaisuuden suunnittelun tuesta etenemisen askelten toteutukseen ja sisältöjen sparraukseen.
Projektisuunnittelija, Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän
Liisa Laitinen työskentelee projektisuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspisteessä. Koulutukseltaan Liisa on filosofian maisteri.

”Elämän kulku ja vaikeudet – syntymä, kuolema, seksuaalisuus, ikääntyminen, onnellisuuden puute, väsymys, yksinäisyys ja koetut vartalomme epätäydellisyydet – on enemmän ja enemmän medikalisoitu. Ihmisistä tulee potilaita. Häpeä rehottaa. – – Pahinta kaikista, ihmiset ovat erkaantuneet siitä, mikä voisi olla paljon parempi tapa korjata ongelmia. – – Jos terveydessä on kyse sopeutumisesta, ymmärryksestä ja hyväksymisestä, silloin taiteet voisivat olla paljon tehokkaampia kuin mikään mitä lääketieteellä on tarjota.” (Smith, 2002)

Mitä tutkimuskoosteella tavoitellaan?

Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty tuhansittain tutkimuksia ja selvityksiä eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan luovuus, sekä taiteellinen ja kulttuurinen toiminta ovat nousseet enenevästi julkisen keskustelun aiheeksi: Luova talous näyttäytyy tulevaisuuden toivona ja kulttuurisen ulottuvuuden merkitys on vahvistunut kestävässä kehityksessä. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä vaikutuksista talouteen on oltu erityisen kiinnostuneita. Kattavia yleiskatsauksia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista on ollut kuitenkin tarjolla vähän.

Tämän koosteen tavoitteena on tarjota laaja-alainen, mutta tiivis yleiskuva taiteen ja kulttuurin moninaisista vaikutuksista. Kooste rakentuu kuudesta helppolukuisesta tietokortista. Niihin kuhunkin on liitetty myös poimintoja aihepiirin julkisesti saatavilla olevaan tutkimukseen. Koosteen tärkeimpinä lähteinä ovat olleet viimeisten vuosien tutkimukset ja selvitykset Suomessa sekä muualla maailmassa.

Taide ja kulttuuri tuottavat meille tärkeitä hyötyjä, vaikka nämä hyödyt eivät olekaan ensisijainen syy taiteen tekemiseen tai kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Vaikutuksen mahdollisuudet yksilötasolla, yhteisöissä ja yhteiskunnassa kannattaa silti tiedostaa. Niiden valossa taide ja kulttuuri näyttäytyvät kansallisena voimavaranamme.

Mitä vaikutuksen alueita tarkastellaan?

Taiteen ja kulttuurin vaikutuksien laaja-alaiselle esittämiselle ei ole olemassa vakiintunutta tapaa. Tunnistimme tarkastellun tutkimus- ja selvitysaineiston pohjalta kuusi aluetta, joihin taide ja kulttuuri vaikuttavat.

  1. Sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksia tarkastellaan mm. sosiaalisen osallistumisen lisäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä, kriittisen ajattelun tukemisessa sekä sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden alueilla
  2. Vaikutukset terveyteen kattavat mm. terveyden edistämisen ja hoitamisen, kansanterveyden, koetun terveyden ja elämänlaadun sekä mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin.
  3. Oppimisen vaikutuksina tuodaan esiin esimerkiksi älyllisten kykyjen sekä monien oleellisten taitojen kehittyminen, sekä mahdollisuudet onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin läpi elämän.
  4. Taloudellisina vaikutuksina kuvataan sekä suoria että epäsuorasti syntyviä taloudellisia vaikutuksia, kulttuuriturismia, ja tukea taloudelliselle kehitykselle.
  5. Vaikutukset ympäristöön keskittyvät taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksiin ekologisen kestävyyden tukemisessa
  6. Kulttuurisen kestävyyden vaikutuksien kuvaus avaa kulttuurin rinnakkaisia rooleja kestävässä kehityksessä

Nämä kuusi vaikutusaluetta eivät ole toisiaan poissulkevia ja ne ovat osin päällekkäisiä. Jokaiseen alueeseen liittyviä vaikutuksia on mahdollista tarkastella myös eri tasoilla: vaikutuksien voi nähdä kohdistuvan joko yksilötasolle (yleisesti tai tiettyihin ihmisryhmiin), yhteisön tasolle tai yhteiskunnan tasolle.  Yksittäinen ihminen voi olla taiteen ja kulttuurin näkijä, kokija tai tekijä.  Yksilötason kokemukset voivat heijastua tai kumuloitua laajempiin ryhmiin tai vaikutukset voivat kohdistua suoraan yhteisöihin tai yhteiskuntiin. Vaikutukset muodostuvat myös ajan yli: osa vaikutuksista on välittömiä, osa ilmenee vasta viiveellä.

Mitä huomioita sisältöön liittyy?

  •  Taiteen ja kulttuurin määritelmä. Laajimmillaan kulttuurin määritelmät kattavat kaiken inhimillisen toiminnan. Kulttuuri liitetään tällöin arvoihin, merkityksiin, perinteisiin ja elämänmalleihin. Suppeammin käsitettynä kulttuurilla viitataan lähinnä taiteeseen ja korkeakulttuuriin. Tässä tutkimuskoosteessa keskitytään lähinnä jälkimmäiseen määritelmään – kuitenkin niin, että tutkimusaineistossa vaikutuksia on tarkasteltu sekä ammattimaisen toiminnan, mukaan lukien soveltavan taiteellisen toiminnan, että vapaamuotoisen toiminnan ja harrastustoiminnan tuloksena. Kulttuurisen kestävyyden vaikutusten tarkastelussa suppea ja laaja näkökulma kohtaavat toisensa.
  • Taiteen itseisarvo. Tämän päivän sivistyneissä yhteiskunnissa taiteen arvo on kiistaton, ja taiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen nähdään osana kulttuurisia perusoikeuksia. Tässä tutkimuskoosteessa esiintuotuja näkökulmia eli ole tarkoitus nähdä kriteereinä tai oletuksina taiteen tekemiselle tai kulttuuriselle toiminnalle.
  • Kokemuksen ensiarvoisuus. Viime vuosien tutkimuksissa on korostunut, että taiteen ja kulttuurin merkittävin vaikutus syntyy henkilökohtaisen kokemuksen, elämysten ja merkityksenannon kautta. Vahvasti esiin tulevat myös jaettujen kokemusten ja merkitysten tärkeys sekä taiteen mahdollistama vuorovaikutus. Ammattimaisen toiminnan rinnalla arkipäiväisellä harrastamisella ja omaehtoisella toiminnalla on tällöin suuri arvo. Tämä ajattelu on mukana koosteen lähdeaineistossa
  • Lähdeaineisto. Koosteen pohjana on käytetty lähinnä vuosina 2000-2017 tehtyjä tutkimuksia, kirjallisuuskatsauksia, selvityksiä ja tilastoja. Kooste ei ole kattava, sillä tavoitteena on ollut nostaa esiin tiivistetysti monia erilaisia näkökulmia.
  • Vaikutuksia vai vaikuttavuutta? Koosteessa tuodaan esiin näkökulmia taiteellisesta ja kulttuurisesta toiminnasta syntyviin vaikutuksiin yksilöille, yhteisöille tai koko yhteiskuntaan. Kooste ei kuitenkaan tarkastele taiteen ja kulttuurin vaikuttavuutta, eli arvioi joidenkin tiettyjen asetettujen tavoitteiden toteutumista. Samalla jäävät pois esimerkiksi kysymykset siitä, voiko samoja vaikutuksia saavuttaa muulla toiminnalla tai miten kannattavaa on investoida resursseja juuri johonkin tiettyyn toimintaan.

Artikkelissa käytetyt lähteet löydät täältä.

Tämä tutkitun tiedon kooste on osa Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Ensimmäisenä osana julkaistaan Sosiaalisen hyvinvoinnin ja Terveyden koosteet, seuraavat osat alkuvuoden 2018 aikana.

Kooste toimii myös alustana, johon alan toimijat ovat lämpimästi tervetulleita tuottamaan ja ehdottamaan lisää sisältöjä: relevantteja näkökulmia sekä linkkejä ansiokkaisiin tutkimuksiin. Mahdolliset kommentit ja lisäykset voi lähettää projektijohtaja Helena Mustikaiselle helena.mustikainen(at)sitra.fi.

Koosteen ovat toteuttaneet Nina Honkala Sitrasta ja projektisuunnittelija FM Liisa Laitinen Turun Ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspisteestä. Työtä ovat tukeneet arvokkailla kommenteillaan monet aihepiirin parissa työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat. Lämpimät kiitoksemme kaikille! Erityinen kiitos keskusteluista ja materiaaleista: Anna-Mari Rosenlöf Turun Ammattikorkeakoulusta, Kai Lehikoinen, Tuulikki Laes ja Heidi Fast Taideyliopistosta, Esa Pirnes Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Timo Cantell ja Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta, Katriina Siivonen ja Anu Laukkanen Turun yliopistosta, Kimmo Levä Suomen Museoliitosta, Maria Huhmarniemi Lapin ylipistosta, Anna Jussilainen Lasten ja nuorten säätiöstä,  Niina Nurminen ja Kimmo Huhtimo Artsense Oy:stä, Jonna Heliskoski Museovirastostosta, sekä Sari Rautio, Matti Kahra, Markus Terho, ja Ditte Winqvist Sitrasta.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?