Kuva: Seattle Parks & Recreation (CC BY 2.0)

Julkaistu 07.02.2018

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä oppimiseen ja sitä kautta elämässä menestymiseen. Kokosimme viisi oppimiseen linkittyvää aihealuetta, joihin taiteellisen toiminnan on tutkitusti todettu vaikuttavan positiivisesti.
Kirjoittaja
Neuvonantaja, Sitra
Nina Honkala toimii Sitran fasilitoimassa KulttuuriVOS-hankkeessa neuvonantajana syventyen taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Taiteelliseen toimintaan osallistuminen opettaa taiteen tekemistä ja taiteen ymmärrystä. Sen lisäksi taiteelliseen toimintaan osallistuminen voi kehittää kognitiivisia kykyjä, opettaa itsetuntemusta, tunnetaitoja ja vuorovaikutuskykyjä, sekä parantaa koulussa ja työssä menestymistä. Taiteen ja taiteellisten menetelmien käytön on todettu tukevan oppimista niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissä. Taiteellinen toiminta edesauttaa yhteiskunnallisten innovaatioiden syntymistä tukemalla luovuuden kehittymistä eli kykyä asioiden ja merkitysten yhdistelemiseen uusilla tavoilla.

1. Kognitiiviset taidot ja akateeminen menestys

Taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu tutkimuksissa parantavan eri ikäisten ihmisten kognitiivisia kykyjä, eli kykyä havainnoida ja oppia, sekä soveltaa hankittua tietoa.

Lapsilla ja nuorilla taiteiden ja kulttuurin ohjatun harrastamisen on havaittu voivan parantaa

  • luovaa ja kriittistä ajattelua,
  • ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä,
  • strategista ajattelua ja riskinottokykyä,
  • tietojen käsittelyä ja päätöksentekoa,
  • lukutaitoa ja kielen kehitystä (esim. teatteriharrastus, kirjaston ja museon käyttö tai musiikkiharrastus), sekä
  • matemaattisia saavutuksia (erityisesti musiikkiharrastus).

Taidetoimintaan osallistuminen voi tutkimusten mukaan tukea koulunkäyntiä, tutkinnon suorittamista ja akateemista menes-tystä. Myöhemmin elämässä positiivisia vaikutuksia on havaittu työllistymisessä, kyvyssä säilyttää työpaikka ja palkkatasossa.

Iäkkäämmillä ihmisillä aktiivisen taiteelliseen toimintaan osallistumisen on todettu ylläpitävän tai vahvistavan kognitiivista toimintakykyä.

Luovuuden tutkimus osoittaa, että tieteen alojen Nobel-palkinnon saajat ovat olleet aktiivisempia taiteen harrastajia kuin muut tieteentekijät tai ihmiset keskimäärin.

2. Itsetuntemus, tunnetaidot ja sosiaaliset taidot

Taideharrastuksessa on mahdollista oppia itsetuntemusta ja itseilmaisua, tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa taiteellisen harrastuksen tarjoamassa turvallisessa tilanteessa.

Tutkimusten mukaan taiteellinen toiminta voi opettaa

  • positiivista käytöstä,
  • kärsivällisyyttä,
  • empatiaa,
  • toisten arvostusta,
  • toisten tarpeiden huomioimista,
  • kulttuurirajat ylittävää erilaisuuden ymmärrystä,
  • sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ymmärtämistä,
  • keskittymistä,
  • sitoutumista ja sinnikkyyttä,
  • itseluottamusta,
  • johtajuutta,
  • elämänhallintaa,
  • yhteistyö- ja viestintätaitoja,
  • ryhmäytymistä, sekä
  • yhteisöllisyyttä.

Erityisesti vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille taiteellinen toiminta voi opettaa uudenlaista itsetuntoa ja käsitystä itsestä ja sitä kautta vaikuttaa ystävyyssuhteisiin sekä vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

”Opin rohkeutta. Nyt mä uskallan paljon paremmin mennä uusiin paikkoihin ja juttelemaan muille.”

– Lasten ja nuorten säätiön taidetyöpajoihin osallistunut, ammatilliseen koulutukseen valmistautuva nuori 

3. Elinikäinen oppiminen

Taiteet ja kulttuuri voivat tarjota mahdollisuuksia oppimisen ja onnistumisen kokemuksiin kaiken ikäisille ja kykyisille sekä erilaisista taustoista tuleville oppijoille. Tutkimusten mukaan uusien taitojen oppiminen ja vanhojen taitojen ylläpitäminen voi myös vähentää vanhenemisen kielteisiä vaikutuksia.

Taiteen ja kulttuurin harrastamisen on havaittu parantavan elinikäisen oppimisen avaintaitoja, erityisesti

  • omalla äidinkielellä kommunikointia,
  • oppimistaitoja,
  • sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja,
  • aloitteellisuutta ja yrittäjähenkisyyttä, sekä
  • kulttuurista tietoisuutta ja ilmaisukykyä.

Onnistumisen kokemuksia läpi elämän

Suomalaisessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myöhäisikäisiä musiikin aikuisoppijoita – kuutta noin 70-vuotiasta naista- jotka perustivat rokkibändin. Tutkimus osoitti, että musiikin oppimisen, rokin soittamisen ja julkisen esiintymisen tuoma toimijuuden ja voimaantumisen kokemus säteili myös muille elämänalueille vaikuttaen välillisesti ikääntyneen ihmisen koko elämänlaatuun.

4. Opetuksen ja koulutuksen tukeminen

Taiteellinen toiminta voi tarjota uudenlaisia tapoja oppia ja opettaa tai tehostaa oppimista. Tutkimusten mukaan taiteellinen toiminta voi auttaa konkretisoimaan ja havainnollistamaan opetettavia asiasisältöjä. Sen lisäksi se voi innostaa ja parantaa sitoutumista opiskeluun.

Positiivisia tuloksia on saatu eri taidemuotojen käytöstä opetuksen tukena, esimerkiksi

  • oppilaille mieluisista musiikin muodoista koulumotivaation parantamisessa,
  • sirkuksesta matematiikan havainnollistamisessa,
  • teatterista tutkitun tiedon konkretisoimisessa, ja
  • kuvien tekemisestä taidehistorian opetuksessa.

Kanadalaisessa laajassa tutkimuksessa 90% vanhemmista raportoi lapsensa motivoituvan oppimiseen taidetta hyödyntävässä opetuksessa.

Taide merkityksellisyyden opettajana

Tanskalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin kouluja, jotka hyödynsivät taidetta projektimuotoisesti kouluopetuksessa. Yhdessä koulussa kielioppia ja matematiikkaa opetettiin animaatiofilmauksen kautta, toisessa koulussa innovaation ja designin prosesseja havainnollistettiin visuaalisen taiteen, neulonnan ja käsityön avulla, ja kolmannessa koulussa toteutettiin seinämaalauksia opettavan taiteilijan kanssa.

Tutkimuksessa todettiin, että projektit synnyttivät iloa ja positiivisia tunteita oppilaissa. Oppilaat

olivat kokeilunhaluisempia ja uskaliaampia,
olivat uteliaampia oppimaan myös ilman opettajaa,
oppivat vaivannäköä: prosessit veivät aikaa ja tekniikka kannatti,
pärjäsivät monimutkaisuuden kanssa ja hyväksyivät, ettei kaikkea voi ymmärtää,
kokivat ja ylläpitivät ”flow”-tilaa kauemmin kuin perinteisessä opetuksessa,
kokivat mielekkyyttä: näkemällä vaivaa he kykenivät tekemään jotain merkityksellistä,
ymmärsivät roolinsa luovassa prosessissa yhtä ainutlaatuisena ja tarpeellisena kuin muidenkin, sekä
kokivat arvostusta, joka näkyi itsetunnon ja –luottamuksen kohoamisena.

5. Organisaation kehittäminen

Taidelähtöistä oppimista voi tapahtua organisaatioissa, kun taiteen ammattilaisia, käytäntöjä tai tuotteita käytetään välineenä tai menetelminä tukemaan organisaatioiden ja yksilöiden oppimista ja kehittämistä. Tutkimusten perusteella taiteen avulla voidaan esimerkiksi

  • luoda tilaa kysymiselle ja kyseenalaistamiselle,
  • laajentaa ymmärrystä ja avartaa näkökulmia,
  • tuottaa ja kiteyttää uusia oivalluksia,
  • tehdä ei-näkyviä asioita näkyviksi ja tuoda esiin työyhteisöissä lymyävää tietoa ja osaamista,
  • peilata työssä esiintyviä tilanteita ja kesyttää kriisejä,
  • harjoitella uusia taitoja esimerkiksi johtajuudessa, esiintymisessä tai neuvottelutaidoissa, tai
  • luoda tilanteita uudenlaisten ratkaisujen etsimiseen, kokeilemiseen ja kehittämiseen.

Taiteen käytöllä organisaatiokontekstissa on mahdollista

  • tuottaa strategisia ja operatiivisia vaikutuksia,
  • kehittää organisaatiota, henkilösuhteita ja yhteistyötä,
  • tukea henkilöstön oppimista, ammatillista kehittymistä ja identifioitumista, sekä taiteellisten työtapojen omaksumista.

Baskimaassa tehdyssä tutkimuksessa 100% taiteilijayhteistyöhön osallistuneista taiteilijoista, sekä pk-yritysten johtajista ja  työntekijöistä suosittelivat vastaavaa yhteistyötä muillekin.

Suomessa esimerkiksi yksityinen lääkärikeskus
kehitti asiakas- ja työyhteisökokemustaan teatterin keinoin. Asiakkaiden suositteluhalukkuus nousi kansainvälisestikin
tarkastellen erittäin korkealle tasolle, ja
nousu näkyi myös työyhteisökokemuksessa.

Lisätietoja

  • Artikkelissa käytetyt lähteet löydät täältä.
  • Koosteen aiheeseen liittyvistä tutkimuspoiminnoista voit ladata täältä (pdf).
  • Artikkelin voit ladata myös tietokortti-muodossa (pdf) täältä.

Tämä tutkitun tiedon kooste on toteutettu osana Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Kooste toimii myös alustana, johon alan toimijat ovat lämpimästi tervetulleita tuottamaan ja ehdottamaan lisää sisältöjä: relevantteja näkökulmia sekä linkkejä tutkimuksiin. Mahdolliset kommentit ja lisäykset voi lähettää projektijohtaja Helena Mustikaiselle: Helena.Mustikainen(at)sitra.fi.

Tietokortin on koostanut Sitran työryhmän jäsen, DI Nina Honkala. Lämpimät kiitokset kaikille työtä tukeneille asiantuntijoille!

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, Elinikäinen oppiminen, Sitra

+358 (294) 618 225

helena.mustikainen@sitra.fi

Mistä on kyse?