Julkaistu 21.10.2017

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan voi tarjota mahdollisuuksia, tukea ja resursseja edistää terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisella tavalla jokapäiväisessä elämässä.
Kirjoittaja
Projektisuunnittelija, Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän
Liisa Laitinen työskentelee projektisuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspisteessä. Koulutukseltaan Liisa on filosofian maisteri.

1. Terveyttä edistävät ja hoitavat vaikutukset

Taiteiden käyttöä ja taiteen merkitystä on tutkittu esimerkiksi osana hoito- ja hoivatyötä sairaaloissa ja perusterveydenhuollossa sekä osana ennaltaehkäiseviä palveluita ja kuntoutusta. Kliinisissä ympäristöissä taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu mm.

  • parantavan hoitotuloksia
  • vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä
  • vähentävän rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä.

Taide ja taiteelliseen toimintaan osallistuminen voi vähentää potilaiden kokemaa stressiä ja ahdistuneisuutta ennen toimenpiteitä ja toimenpiteiden aikana sekä auttaa kivun ja hoitojen sivuvaikutusten sietämistä. Tutkimuksissa on havaittu taiteen positiiviset vaikutukset suhteessa erilaisiin pitkäaikaisiin sairauksiin:

  • Parkinsonin tautia sairastavien elämässä tanssilla voi olla yhteys parantuneeseen tasapainoon, toiminnalliseen liikuntakykyyn, motoriikkaan ja elämänlaatuun.
  • Eri asteista dementiaa sairastavilla taiteen katsomisella, kokemisella ja tekemisellä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia kognitiiviseen toimintaan ja kognitiivisiin prosesseihin.
  • Säännöllinen laulaminen voi parantaa kroonisista hengityssairauksista kärsivien ihmisten hengittämistä ja elämänlaatua.

Miten musiikki voi tukea aivoterveyttä?

Tutkimuksissa on todettu, että musiikin kuuntelu voi auttaa esimerkiksi aivoinfarktista toipumista. Musiikin kuuntelu voi mm. lisätä aivojen plastisuutta eli muovautuvuutta kuntoutumisvaiheessa, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön paranemista, edistää kognitiivisten toimintojen palautumista ja kohentaa mielialaa.

2. Kansanterveys

Kulttuuriosallistumisella on havaittu olevan yhteys hyvään koettuun terveyteen. Virikkeellinen ja innostava vapaa-ajantoiminta, kuten lukeminen, maalaaminen ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen voi suojata dementialta. Taide- ja kulttuuriosallistuminen on tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin ja pidempään eliniän odotteeseen.

 3. Koettu terveys ja elämänlaatu

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkimuksissa havaittu olevan positiivinen yhteys hyvään koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen.

  • Iso-Britanniassa toteutetussa väestötason tilastollisessa tutkimuksessa on havaittu mm. museoissa käymisen, taiteisiin osallistumisen ja taiteen kokemisen positiivinen yhteys onnellisuuteen ja koettuun terveyteen.
  • Norjassa toteutetun laajan kyselytutkimuksen mukaan osallistuminen kulttuuritoimintaan, kuten teatterissa, taidenäyttelyssä ja konserteissa käyminen tai laulaminen ja tanssiminen, on merkittävästi yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja elämään tyytyväisyyteen sekä vähäiseen ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Tutkimuksessa muut mahdolliset vaikuttavat tekijät, kuten vastaajien sosio-ekonominen asema oli huomioitu.

Taidetta reseptillä?

Iso-Britanniassa Gloucester Clinical Commissioning Group ylläpitää Artlift-ohjelmaa, jossa kroonisesta kivusta ja lievistä mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat ohjataan yleislääkärin vastaanotolta osallistavan taiteen ryhmiin. Artlift-ohjelmassa asiakkaat osallistuvat taidetoimintaan 2 tuntia kerrallaan, 10 viikon ajan.

Artlift-ohjelman arvioinnin mukaan taidetoimintaan osallistuneet eivät ainoastaan raportoineet terveydentilansa parantumisesta, vaan myös yleislääkäri- ja sairaalakäyntien todettiin vähentyneen. Arvioinnin osana tehty kustannushyötyanalyysi osoittaa vuoden aikana potilaiden lääkäri- ja sairaalakäyntien vähentymisestä syntyneiden säästöjen olleen 216£/ potilas.

Iso-Britanniassa taidetta reseptillä -projektin on havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.

4. Mielenterveys ja mielen hyvinvointi

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi nykypäivän terveyttä ja hyvinvointia koskeva erityinen haaste on erilaisten mielenterveyden häiriöiden nopea lisääntyminen. Euroopassa asuvista yksi neljästä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta. Erilaiset mielenterveysongelmat muodostavat yhä suuremman osan sairaustaakasta ja ne ovat myös keskeisiä työ- ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä.

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen. Myös positiivisten vaikutusten pitkäaikaisuudesta on saatu viitteitä.

Tutkimuksissa on havaittu, että taidetoiminta voi:

  • edistää positiivista mielenterveyttä
  • parantaa mielialaa
  • ehkäistä tai vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta
  • tukea mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämistä arjessa
  • edistää mukautumis-, sopeutumis- ja sietokykyä eli resilienssiä
  • lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta
  • vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja tukea sosiaalista osallistumista ja osallisuutta
  • tarjota mahdollisuuden korjaaviin ja vahvistaviin kokemuksiin, itseen liittyvien negatiivisten tai toimintaa rajoittavien käsitysten muuttamiseen sekä uudenlaisten roolien ja identiteettien omaksumiseen.

Esi­merkiksi brittitutkimuksessa, jossa selvitettiin, millaisia psykologisia vaikutuksia ryhmämuotoisella musiikki-interventiol­la oli mielenterveyspalveluja käyttäviin aikuisiin, havaittiin taiteel­lisen toiminnan voivan merkittävästi lieventää masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita sekä lisätä osallistujien sosiaalista resilienssiä jo 10 viikon intervention aikana. Musiikki-intervention jälkeen toteutetussa seuranta­tutkimuksessa havaittiin psykologisten muutosten olevan pysyviä vielä kolme kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Biologi­sissa mittauksissa tutkijat havaitsivat viitteitä siitä, että 10 viikon intervention aikana tapahtui muutoksia osallistujien tulehduksel­lisessa immuunivasteessa, minkä on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu liittyvän moniin mielenterveysongelmiin.

Taidetoiminta voi auttaa mielenterveyden ongelmista kärsiviä ihmisiä rakentamaan identiteettiä, joka ei ole sairauden, diagnoosin tai mielisairauteen liittyvien leimojen määrittämä.

 5. Hoitoympäristöt ja hoidon laatu

Tutkimuksissa on havaittu, että taiteella voi olla positiivinen vaikutus hoitoympäristöihin, hoidon käytänteisiin ja hoidon laatuun. Taide voi:

  • parantaa potilaiden ja hoitohenkilökunnan välistä kommunikaatiota
  • tasapainottaa potilaiden ja hoitohenkilökunnan välisiä valtasuhteita
  • edistää potilaslähtöistä hoitoa
  • kohentaa mielialaa potilailla, vierailijoilla ja hoitohenkilökunnalla
  • auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään paremmin kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaiden käyttäytymiseen
  • vaikuttaa positiivisesti hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen.

6. Työhyvinvointi

Taidetoiminnan merkitys työhyvinvoinnin tukemisessa on todettu useissa tutkimuksissa. Taide- ja kulttuuritoiminnan on havaittu voivan vähentää stressiä sekä suojata työntekijöitä henkiseltä uupumukselta.

Taidetoiminnan ja jaettujen kulttuuristen kokemusten on havaittu voivan myös parantaa kommunikaatiotaitoja sekä lisätä yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista pääomaa työpaikalla.

 7. Lääketieteen koulutus

Taiteen keinojen hyödyntämisen osana hoito- ja lääketieteen koulutusta on havaittu voivan parantaa mm.

  • vuorovaikutustaitoja
  • kriittistä ajattelua
  • hiljaisen tiedon tunnistamista
  • empatiakykyä
  • ymmärrystä potilaan tarpeista

Lisätietoja

  • Artikkelissa käytetyt lähteet löydät täältä.
  • Koosteen aiheeseen liittyvistä tutkimuspoiminnoista voit ladata täältä (pdf).
  • Artikkelin voit ladata myös tietokortti-muodossa (pdf) täältä.

Tämä tutkitun tiedon kooste on toteutettu osana Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Kooste toimii myös alustana, johon alan toimijat ovat lämpimästi tervetulleita tuottamaan ja ehdottamaan lisää sisältöjä: relevantteja näkökulmia sekä linkkejä tutkimuksiin. Mahdolliset kommentit ja lisäykset voi lähettää projektijohtaja Helena Mustikaiselle: Helena.Mustikainen(at)sitra.fi. Lämpimät kiitokset kaikille työtä tukeneille asiantuntijoille!

Mistä on kyse?