Keskustelu
Arvioitu lukuaika 6 min

Nuorten ääni kuuluviin: ilman nuoria ei ole tulevaisuutta

Nuorten ääni ei kuulu riittävästi tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudesta ja miten heidän äänensä kuulumista voisi vahvistaa?

Kirjoittajat

Sanna Rekola

Asiantuntija, Ennakointi

Silja Uusikangas

osallisuuden asiantuntija, Allianssi

Julkaistu

Nuoret ovat tulevaisuuden kannalta merkityksellinen ryhmä, joka kokee nykyisten valintojen ja päätösten vaikutukset omassa elämässään vielä pitkään. Tuoreen Tulevaisuusbarometrin mukaan nuorten ääni ei kuitenkaan kuulu riittävästi tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.

Nuorten hyvinvointi on ollut viime aikoina laajan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena ja syystä. Mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa ja jopa neljännes nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta ryhmän sisällä on suuria eroja ja hyvinvointi eriytyy.

Tulevaisuusbarometrissa nuorten näkemykset näyttäytyvät positiivisessa valossa. Nuoret erottautuvat vastaajista ryhmänä, joka suhtautuu tulevaisuuteen muita innokkaammin, on kiinnostunein tulevaisuudesta ja uskoo vahvimmin, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas ja Sitran ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekola ruotivat neljää Tulevaisuusbarometrin tulosta sekä lähettävät päättäjille terveisiä nuorten näkökulmasta.

1. Nuorten tulevaisuususko on pysynyt vahvana kriisienkin keskellä

Sanna: Tulevaisuusbarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on pysynyt vahvana, vaikka viime vuodet ovat olleet kriisientäyteistä aikaa. Korona tai Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa eivät ole vaikuttaneet isossa kuvassa nuorten ajatuksiin tulevaisuudesta. Tulevaisuus kiinnostaa nuoria jopa enemmän kuin aikaisemmissa Tulevaisuusbarometreissa – 91 prosenttia nuorista kertoo olevansa kiinnostunut tulevaisuudesta. Myös usko siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, on hienoisesti noussut, samoin usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Silja: On hienoa, että nuorten tulevaisuususko ei ole hiipunut kriisien keskellä. Tutkimuksista tiedetään, että nuorilla on taipumus luottaa tulevaisuuteen enemmän, mitä itseään lähempänä olevan asian tulevaisuudesta kysytään: oma tulevaisuus nähdään valoisampana kuin maailman tulevaisuus.

Viime vuosina olemme kohdanneet yhteiskuntana isoja kriisejä, mutta niihin on myös voitu reagoida. Esimerkiksi koronapandemian selättäminen oli iso ponnistus, joka jätti jälkensä moneen nuoriin, mutta joka saattoi myös luoda uskoa siihen, että yhdessä voimme toimia kriiseihin vastaamiseksi.

Sanna: Vasta julkaistussa Nuorisobarometrissa 2022 todetaan, että nuorten luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin on lisääntynyt. Voisiko tämä olla yksi tulevaisuususkoakin selittävä tekijä?

Silja: Mahdollisesti! Ehkä myös kuluneet kriisivuodet ovat osoittaneet, että yhteiskunnan instituutiot ovat tärkeässä roolissa, kun koko yhteiskuntaa ravistelevia ongelmia yritetään ratkaista.

Sanna: Tulevaisuusbarometrin mukaan nuoret myös suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisemmin kuin vanhemmat ikäluokat. 34 prosenttia nuorista odottaa tulevaisuutta innolla ja näkee siellä paljon mahdollisuuksia. Vanhemmissa (yli 35-vuotiaiden) ikäryhmissä innolla suhtautuvia on lähes puolet vähemmän. Jopa 45 prosenttia nuorista näkee Suomen tulevaisuuden nykyhetkeä parempana tai paljon parempana.

Silja: Vaikka osuus on muita ikäryhmiä suurempi, herää silti kysymys, onko tulos tarpeeksi hyvä. Onko meille yhteiskuntana tarpeeksi, jos alle puolet nuorista kokee tulevaisuuden nykyistä parempana? Lisäksi on syytä tiedostaa, että kyselytutkimuksiin vastaavat harvemmin nuoret, joilla on isoja haasteita elämässään. Vaikka on ilahduttavaa, että kolmannes nuorista näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, pitäisi kunnianhimon tasoa nuorten tulevaisuususkon kasvattamisessa lisätä entisestään. Tässä tärkeässä roolissa on se, että kuuntelemme nuorten tulevaisuuteen liittyviä huolia ja toiveita ja vastaamme niihin emmekä sysää vastuuta viheliäisten ongelmien ratkaisemisesta nuorten ja tulevien sukupolvien harteille.

2. Nuoret elävät megatrendien maailmassa

Sanna: Selvitimme Tulevaisuusbarometrissa ihmisten suhtautumista tulevaisuuteen vaikuttaviin isoihin kehityskulkuihin, eli megatrendeihin. Nuoret elävät vastaajaryhmistä selvästi eniten megatrendien maailmassa. Megatrendit vastaavat varsin hyvin nuorten näkemyksiä ja he kokevat niiden vaikuttavan elämäänsä jo nyt. Erityisesti megatrendit luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja kilpailu digivallasta kiihtyy vaikuttavat olevan läsnä nuorten elämässä.

Nuoret myös ajattelevat, että megatrendeihin voi vaikuttaa useammin kuin muut ikäryhmät. Mistä arvelet tämän johtuvan?

Silja: Uskon, että vastausta kysymykseen voi hakea juuri tuosta, että nuoret elävät jo megatrendien maailmassa. Megatrendit eivät tunnu etäisiltä tai jopa utopistisilta asioilta vaan yhteiskunnallisilta kysymyksiltä, joihin reagoiminen ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Jos nuoret eivät uskoisi, että megatrendeihin voi vaikuttaa, näyttäisi se tulevaisuuden suhteen hanskojen tiskiin heittämiseltä. Esimerkiksi nuorten maailmanlaajuinen ilmastoliike sekä erilaiset ihmisoikeuksia puolustavat liikkeet ovat näyttäneet, että kun nuoret ympäri maailmaa löytävät toisensa ja toimivat yhdessä yhteisten asioiden edistämiseksi, voidaan suuriakin muutoksia saada aikaan.

3. Nuorille ilmaston lämpenemisen hillitseminen on tärkein yhteiskunnallinen tavoite

Sanna: Tulevaisuusbarometrissa selvitettiin, mitkä ovat suomalaisille tärkeimpiä asioita, joiden he toivoisivat toteutuvan seuraavien 10 vuoden aikana. Nuorten vastauksissa tärkeimmäksi asiaksi nousi ilmaston lämpenemisen pitäminen alle 1,5 asteen kasvussa. Muilla ikäryhmillä muut teemat olivat nousseet ympäristöteemoja tärkeämmiksi. Mistä tämä kertoo?

Silja: Nuoret ovat sisäistäneet sen, että ilmasto ja ympäristö muodostavat reunaehdot, joiden puitteissa kaikki muut ihmisille keskeiset asiat, kuten talous ja turvallisuus, toimivat.

4. Nuorten ääni ei kuulu riittävästi tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa

Sanna: Lapset, nuoret ja tulevat sukupolvet tulevat elämään monien nyt tehtävien päätöksen seurausten kanssa, mutta eivät kuitenkaan pääse niihin itse vaikuttamaan. Tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset – ja erityisesti nuoret itse – ovat sitä mieltä, että lasten ja nuorten ääni ei kuulu riittävästi keskustelussa tulevaisuudesta. Miten nuorten äänen kuulumista voisi vahvistaa?

Silja: Tärkeä kysymys! Nuorille tulee olla monenlaisia vaikuttamisen kanavia. Yksi iso askel olisi äänestysiän ja vaalikelpoisuuden sekä kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ikärajan laskeminen esimerkiksi 16 ikävuoteen. Kuitenkin myös pienemmillä muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia nuorten kuulemiseen esimerkiksi lainvalmistelussa. Ministeriöihin tulisi perustaa nuorten asiantuntijaryhmiä, ja laajojen nuorten joukkojen näkemyksiä voidaan kerätä esimerkiksi oppilaitoksissa järjestettävällä kyselyllä. Tärkeää on, että nuoria ei vaan kuulla, vaan että nuorten näkemyksiä sitoudutaan myös kuuntelemaan.

+ Terveisiä päättäjille

Silja: Nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, jos haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta. Ilman nuoria meillä ei ole veronmaksajia, toisista huolta pitäviä, uusien innovaatioiden tekijöitä eikä tulevaisuuden päättäjiä – toisin sanoen ilman nuoria meillä ei ole mitään. Siksi on tärkeää, ettei nuorten hyvinvoinnista leikata resursseja tai nuorten osallistumisen mahdollisuuksia heikennetä. Sen sijaan tulee panostaa siihen, että ihan jokainen nuori voi hyvin ja pysyy yhteiskunnan kelkassa mukana.

Sanna: Tulevaisuutta ei voi laittaa tauolle, eikä megatrendien kuvaamia kehityskulkuja voi ohittaa. Esimerkiksi ekologinen kestävyyskriisi ei odota, että päivänpolttavat asiat ratkaistaan ensin. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja muut nuorten toiveet tulevaisuudelle on otettava tosissaan. Kutsutaan nuoret mukaan keskusteluun tulevaisuudesta ja varmistetaan, että heidän äänensä kuuluu myös päätöksenteossa. Suomi tarvitsee poliittisilta päätöksentekijöiltä strategista, vaalikaudet ylittävää, ylisukupolvista otetta ja visioita siitä, millaista tulevaisuutta he haluavat Suomelle rakentaa.

Mistä on kyse?