Julkaistu 15.06.2018

Onko totuudella tulevaisuutta?

Tekevätkö tutkitun tiedon ja journalismin aseman horjuminen järkevän yhteiskunnallisen keskustelun mahdottomaksi? Tuhoavatko räjähtelevät lepakot demokratian?
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.
Play

Järkytys, suru ja pieni toivonkipinä.

Muun muassa tällaisia tuntemuksia demokratian nykytila on herättänyt Journalisti-lehden uudessa päätoimittajassa Maria Petterssonissa, kun hän on tarkastellut asiaa viime vuodet aitiopaikalta europarlamentaarikon avustajana työskennellessään. Pettersson on työssään vastannut viestinnästä ja lehdistösuhteista.

Pettersson on vieraana Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin jaksossa, jossa etsitään vastausta kysymykseen ”onko totuudella tulevaisuutta?” Työ europarlamentissa on herättänyt hänet pohtimaan muun muassa sitä, kuinka vähän ihmiset oikeasti tietävät ja ymmärtävät siitä, mistä äänestävät, eli mistä parlamentissa puhutaan ja päätetään.

Näin varsinkin, kun näistä asioista eivät välttämättä ymmärrä edes päätöksiä tekevät poliitikot itse.

”Jotenkin on tullut sellainen hyytävä, selkäpiitä karmiva, hiipivä ajatus, että voi olla, että demokratia nykyisellään onkin aika pahasti rikki”, Pettersson sanoo.

Miten jäsentää monimutkaisia globaaleja ongelmia?

Jaksossa pohditaan, millainen on journalismin tulevaisuus, kun jo nykyisellään esimerkiksi Donald Trumpin (52 miljoonaa seuraajaa Twitterissä) kaltaiset toimijat voivat puhutella yleisöään suoraan lukuisten eri digitaalisten kanavien kautta.

Samaan aikaan yhteistä tilannekuvaa ja hyvin jäsenneltyä tietoa tarvittaisiin enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin, sillä ihmiskunnan ratkaistavana olevat ongelmat kuten ilmastonmuutos ja finanssikriisit ovat luonteeltaan globaaleja ja monimutkaisia.

Yhdeksi keinoksi tällaisen tiedon saamiseksi tunnistetaan entistä rohkeampi, analyyttisempi ja laaja-alaisempi journalismi.

Jakson foliohattuosiossa pohditaan, miksi mediaan liittyvät salaliittoteoriat ovat niin suosittuja.

Onko totuudella menneisyyttä?

Jakson toinen vieras on Sitran asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo, joka on tutkinut tiedon käyttöä päätöksenteossa ja kuuluu työryhmään, joka kirjoittaa syksyllä 2018 ilmestyvää kirjaa Totuuden jälkeen: Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana.

“Ajatuksenamme ei ole se, että takanamme olisi joku totuuden kultakausi, josta olemme sitten siirtyneet pois. Mutta jotenkin [Donald] Trumpissa ja Brexitissä kiteytyi sellaisia pitkään liikkeellä olleita tapahtumakulkuja, jotka synnyttivät tuntemuksen uuteen aikakauteen siirtymisestä”, Ikäheimo sanoo.

Hänen mukaansa “vaihtoehtoisten faktojen” esiinmarssia ovat vauhdittaneet erityisesti viestintään liittyvän teknologian kehitys ja toisaalta myös politiikassa tapahtunut polarisaatio. Muutos on Ikäheimon mukaan myös osa pidempää kehityskaarta, jossa totuuskäsityksemme on muuttunut vuosikymmenten varrella aiempaa moninaisemmaksi.

“Esimerkiksi mediatutkimus syntyi etsimään journalismista puutteita, jotta journalismista voitaisiin tehdä totuudenmukaista. Tällainen ajatus on nykyisellä sosiaalisen konstruktivismin tai sosiaalisen totuuskäsityksen aikakaudella vähän vieras. Meillä on aina useita totuuksia, useita eri näkökulmia ja useita eri linssejä katsoa todellisuutta.”

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.

Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra

+358 (294) 618 286

jukka.vahti@sitra.fi

Mistä on kyse?