Parempia päätöksiä ja yhteistä ymmärrystä – 6 + 1 käytännön esimerkkiä uusista kansalaisosallistumisen tavoista

Kansalaisten laajemmat osallistumismahdollisuudet parantavat päätöksenteon laatua sekä lisäävät päätösten moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Ne voivat myös nopeuttaa päätöksentekoprosesseja ja näin lisätä julkisen sektorin tuottavuutta.

Uudet osallistumisen tavat, kuten puntaroivat kansalaispaneelit ja digitaaliset osallistumisalustat, voivat vahvistaa myös kansalaisten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa sekä luottamusta yhteiskunnan kykyyn tehdä päätöksiä vaikeina aikoina.

Muutostarve on tunnistettu: Sitran keväällä 2025 julkaistun Tulevaisuusbarometrin mukaan vain 15 % kansalaisista kokee, että voi vaikuttaa asuinkuntansa tulevaisuuteen.

Vastaavasti kunta- ja aluepäättäjistä vain 24 % on sitä mieltä, että kansalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta huomioidaan päätöksenteossa riittävästi.

Tässä artikkelissa esittelemme seitsemän käynnissä olevaa hanketta, joissa käytetään uusia kansalaisosallistumisen menetelmiä päätöksenteon tukena. Sitra toimii hankkeiden rahoittajana ja tarjoaa kumppaneilleen asiantuntijatukea.

1. Asukaspaneeli kokosi jyväskyläläisten näkemyksen kaupunkistrategiaan

Aloitetaan kierros Jyväskylästä, jossa kansalaispaneelien käytössä ollaan jo pitkällä.

Kaupunki tasapainotti talouttaan vuodelle 2024 merkittävästi, mikä vaikutti myös kuntalaisten palveluihin. Koolle kutsuttiin asukaspaneeli, joka arvioi säästöjen vaikutuksia arkeen sekä evästi, miten säästöt voitaisiin toteuttaa niin, että ne eivät kohdistu kohtuuttomasti millekään väestöryhmälle. Paneeli kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdentuviin säästöihin.

Paneelin suositukset kuultiin, sillä säästökehystä siirrettiin lasten ja nuorten palveluista vastaavalta sivistyspalveluiden toimialueelta muille toimialueille miljoonalla eurolla.

Nyt kaupungissa päivitetään kaupunkistrategiaa, joka ohjaa kaupungin kehitystä vuosina 2026–2029. Strategian valmistelun tueksi koottiin satunnaisotannalla kutsutuista eri-ikäisistä ja eri taustaisista jyväskyläläisistä koostuva 30-henkinen asukaspaneeli.

Asukaspaneeli nosti tärkeimmiksi teemoiksi nuorten palvelut ja nuorille annettavan tuen sekä työllisyyden ja elinvoiman kehittämisen. Paneeli piti myös tärkeänä sitä, että Jyväskylän kylät ja asuinalueet ovat viihtyisiä, luonnonläheisiä ja yhteisöllisiä. Palveluiden tulee olla lähellä ihmisiä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Hämäläinen vastaanotti paneelin julkilausuman, joka luovutetaan myös kaikille kaupunginvaltuutetuille.

2. Raahen kaupunki tuo kansalaispaneelit osaksi päätöksentekoprosessia ja toimintakulttuuria – kuulee erityisesti nuoria

Kansalaispaneeleista saadaan parhaat hyödyt, kun menetelmä vakiinnutetaan osaksi hallinnon osallistumis- ja päätöksentekorakenteita. Raahessa tavoitteena on juuri tämä: tuoda paneelit osaksi kaupungin osallisuuden toimintamallia, päätöksentekoprosessia ja toimintakulttuuria.

Kansalaispaneelien avulla testataan ideoita, puntaroidaan päätöksenteon vaihtoehtoja ja ratkaisuja sekä tuodaan harkittu kansalaismielipide demokraattisen päätöksenteon tueksi.

Nyt käynnissä olevassa hankkeessa kootaan kaksi kansalaispaneelia: nuorten paneeli ja yleinen asukaspaneeli, sekä kolmantena yritysten paneeli. Paneelien muotoilemat suositukset kytketään vuoden 2027 talousarvion ja toiminnan valmisteluun sekä päätöksentekoon.

3. Kansalaispaneeli välitti kansalaisten näkemyksiä luonnon tilan parantamisesta päätöksenteon tueksi

Kansalaispaneelit sopivat päätöksiin, joihin liittyy esimerkiksi oikeudenmukaisuuskysymyksiä, pitkän aikavälin vaikutuksia ja jotka jakavat mielipiteitä.

EU:n ennallistamisasetus on esimerkki mielipiteitä jakavasta kysymyksestä: keskustelua on herättänyt esimerkiksi se, kuka maksaa luonnon tilan parantamisesta syntyvät kustannukset. Samalla luontokato etenee huolestuttavaa vauhtia, mikä vaarantaa taloutemme ja terveytemme.

Ympäristöministeriö kutsui apuun kansalaispaneelin. Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeliin osallistui 44 satunnaisotannalla ja kiintiöinnillä valittua suomalaista eri puolilta maata.

Paneeli tuotti suosituksia eri ennallistamistoimenpiteiden priorisoinnista ja oikeudenmukaisesta toteutuksesta.  Nämä ovat toimeenpanosuunnitelman valmistelun keskeisimmät kysymykset.

Kansalaispaneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä, joka on aina huomioitava. Pitkällä tähtäimellä sekä luonto että ihmiset voittavat, jos oikeasti teemme asioita luontokadon pysäyttämiseksi.

Paneelin näkemykset antavat eväitä EU:n ennallistamisasetuksen mukaisen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun.  Seuraavaksi julkilausumaa käsitellään laajasti eri kansallista toimeenpanosuunnitelmaa valmistelevissa työryhmissä.

4. Keusoten henkilöstöpaneelissa työstetään uutta strategiaa ja palvelustrategiaa

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää syyskuussa työntekijöidensä kanssa henkilöstöpaneelin, jossa valmistellaan hyvinvointialueen uutta strategiaa ja palvelustrategiaa.

Henkilöstöpaneeli järjestetään Keusotessa toisen kerran. Ensimmäisessä paneelissa haettiin ratkaisuja hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen.

Hyvinvointialueella kansalaispaneelimenetelmää on kehitetty henkilöstölle sopivaksi. Tavoite on, että puntaroiva henkilöstöpaneeli on pysyvä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus henkilöstölle myös jatkossa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on toteutettu myös kolme asukaspaneelia: lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin edistämistä käsittelevä paneeli syksyllä 2023, digiratkaisuja puntaroiva paneeli keväällä 2024 sekä hyvinvointialueen taloutta ja säästöjä käsittelevä paneeli keväällä 2025.

5. Kuntalaiset ovat mukana Kouvolan kaupunkistrategian päivittämisessä digitaalisen Voxit-alustan avulla

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt myös Kouvolassa ja kaupunkistrategia päivitetään tulevalle kaudelle. Kuntalaiset pääsevät osallistumaan strategian päivitysprosessiin digitaalisen Voxit-osallistumisalustan kautta.

Helppokäyttöisellä Voxit-alustalla keskustellaan anonyymisti valitusta aiheesta äänestämällä aihepiiriä koskevia väitteitä. Osallistujat voivat myös ehdottaa keskusteluun omia väitteitään ja varmistaa siten, että heille tärkeät näkökulmat tulevat esiin.                               

Kouvolassa tavoitteena on parantaa päätöksenteon laatua tuomalla kaupunkilaisten mielipide päättäjien tietoon helposti ja rakentavasti. Näin voidaan myös varmistaa, että kaupunkistrategia vastaa asukkaiden todellisia tarpeita.

Samalla pyritään lisäämään hallinnon läpinäkyvyyttä ja vahvistamaan kuntalaisten luottamusta siihen, että heidän ääntään kuullaan.

Keskustelu kuntastrategian uudistamisesta on parhaillaan käynnissä. Mukaan on lisätty väitteitä esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja alueen moninaisen luonnon merkityksestä.

6. Liperiläiset vaikuttavat Ylämyllyn alueen tulevaisuuteen

Digitaalinen Voxit-alusta sopii myös paikallisiin kysymyksiin – pohjoiskarjalalaisen Liperin kunnan tapauksessa alustalla keskustellaan Ylämyllyn alueen kehittämissuunnitelmasta.

Voxit-alusta kertoo, mistä asioista vallitsee samanmielisyys ja toisaalta, missä kysymyksissä mielipiteet jakautuvat.

Liperissä samaa mieltä oltiin esimerkiksi siitä, että Ylämyllyn alueella lapsille ja lapsiperheille tulisi tarjota paremmat puitteet. Mielipiteet jakautuivat esimerkiksi uusien kerrostalojen rakentamisessa.

+ 1. Tasavallan presidentti kuuli helsinkiläisnuorten ajatuksia, taustalla rakentava verkkokeskustelu turvallisuudesta

Voxit-alusta sopii käytettäväksi myös yhdessä muiden osallistumismenetelmien, kuten rakentavan dialogin kanssa. Näin toimittiin keväällä viidessä helsinkiläisessä yläkoulussa, joissa kartoitettiin yläkouluikäisten nuorten ajatuksia turvallisuudesta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili toukokuussa Vesalan peruskoulussa Itä-Helsingissä ja kävi nuorten kanssa keskustelun turvallisuudesta.

Vierailua pohjustanut Voxit-alustalla järjestetty verkkokeskustelu tarjosi tietoa siitä, mistä turvallisuusasioista nuorilla on hyvin yhteneväinen käsitys ja missä näkemykset taas eroavat.

Voxit-alustan keskustelut ja niitä syventävät dialogit päättäjien kanssa voivat olla yksi askel nuorten tulevaisuususkon rakentamisessa. Sitra kehittää kokeilun pohjalta toimintamallia, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin julkisessa hallinnossa.