artikkelit
Arvioitu lukuaika 13 min

Reaaliaikainen tieto osaamistarpeista ja osaamistarjonnasta auttaa kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen kestävästi ja joustavasti on tulevaisuushaaste, johon tarvitaan kiireesti ratkaisu. Yhdessä hyödynnettävä osaamistieto sekä reaaliaikaiseen tietoon perustuva tiedolla johtamisen toimintamalli tarjoavat tähän ratkaisun.

Kirjoittaja

Tapio Huttula

Vanhempi neuvonantaja, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

Yhteinen avoimen osaamistiedon tietoallas Tietoallas Tietoallas on liiketoimintatiedon hallintaan tarkoitettu ratkaisu, joka mahdollistaa erityyppisten tietojen keruun ja tallentamisen edelleen jalostettavaksi. Tietoallas eroaa perinteisestä tietovarastoratkaisusta, koska mallintaminen on kevyttä ja tietoallas sallii muidenkin kuin perinteisten tietotyyppien tallentamisen ja käsittelyn (esim. kuvat, dokumentit, sensoridata). Harvemmin käytetty termi on tietojärvi. Avaa termisivu Tietoallas mahdollistaisi reaaliaikaisen kuvan luomisen työelämän osaamistarpeista. Kun tietoa tuotetaan ja hyödynnetään yhdessä, voidaan myös johtaa monimuotoistuvaa osaamisjärjestelmää. Tiedolla johtamisen ja avoimeen dataan perustuvan tietoaltaan avulla voidaan aluekehittämisen rahoitus suunnata siten, että se mahdollisimman hyvin tukee elinkeinopolitiikkaa sekä kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Tässä artikkelissa kuvataan, miten reaaliaikainen osaamistieto mahdollistaisi uudistumisen ministeriöiden (OKM, TEM, STM, VM) tiedolla johtamisessa ja rahoitusmalleissa. Teknologian mahdollisuudet on todennettu vuoden 2022 alkupuolella Pirkanmaan simulaatiossa. Voit lukea lisää simulaation tuloksista täältä.

Taustaa

Osaamisen aika -projekti on tukenut yhteiskunnallisia toimijoita pitkäjänteisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentamisessa. Ajatuksena on ollut, että yhdessä varmistamme, että osaaminen on jatkossakin Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn, menestyksen, perusta.

Työn tulokset on tiivistetty Millä suosituksilla? – julkaisuun ja Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä – julkaisun kuvaukseen osaamisjärjestelmästä.

Tärkeä johtopäätös on, että osaamistieto on keskeinen väline ymmärtää muutosta ja toisaalta selvitä siitä. Tämä havainto on nostanut osaamistiedon ja tiedolla johtamisen uuden osaamisjärjestelmän ytimeen. Uusi osaamisjärjestelmä pyrkii hahmottamaan miten työssä, vapaa-ajalla ja koulutusjärjestelmässä syntyvä osaaminen vastaisi tehokkaasti ja joustavasti syntyviin osaamisen uudistumistarpeisiin. Osaamisjärjestelmän toimivuuden kannalta voidaan hahmottaa neljä ratkaisevaa elementti: osaamistieto, tarvelähtöisyys, ekosysteemimäinen tapa toimia ja vaikutukset.

Kuva 1. Uuden osaamisjärjestelmän mallinnus

Uuden osaamisjärjestelmän mallinnus osoittaa, miten elementit ovat yhteydessä toisiinsa. Laadukas osaamistieto on niin johtamisen kuin tulevaisuuden tavoitteiden asettamisen kannalta olennaista. Kehittämisen pitkäjänteisyys syntyy asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä ja huomion kiinnittämisestä toimien vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Asiakasrajapinnan ymmärtäminen taas on kehittämisen vaikuttavuuden kannalta tärkeä lähtökohta, sillä tekemisen on kohdistuttava asiakkaiden tarpeiden kannalta oikein.

Tiedolla johtamisen toimintamalli edellyttää kykyä toimia ekosysteemimäisesti, jakaa ja käsitellä tietoa yhdessä. Toisaalta reaaliaikainen osaamistieto vahvistaa motivaatiota toimia ekosysteemimäisesti. Mitä kattavampi ekosysteemi on, sitä kattavampi on tieto pohja ja parempi kyky yhdessä ymmärtää tietoa.

Ekosysteemimäinen tapa toimia on kykyä elää muutoksessa ja hakea ratkaisuja kysymyksiin, joihin kenelläkään ei ole yksin ratkaisuja. Tiedon tulkitseminen yhdessä ja sitä kautta yhteisen suunnan jatkuvan päivittäminen, on tiedolla johtamisen edellytys.

Tehtäessä muutosta yhdessä on myös osattava määritellä, mitä muutos tarkoittaa.

Vaikutustavoitteidenasettaminen varmistaa, että toiminnalle syntyy mitattava ja seurattava suunta – se mitä konkreettisesti halutaan edistää. Vaikutuksia voivat olla esimerkiksi haluttu muutos toiminnassa tai yhdessä haettu hyöty parin kolmen vuoden aikavälillä. Vaikutusten määrittelyn ja niiden saavuttamisen seurannan kautta voidaan saada aikaan todellista pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Vaikutusten seurannan ja toimijoiden tekemisen kautta syntyy uutta osaamistietoa, joka täydentää aiempaa tietoa. Esimerkiksi oppimistapahtumien vaikutus välittyy alustojen tilannetietojen kautta, yritysten työvoiman tarve päivittyy ja työntekijän työllisyystilanne tai osaamistarvekuvaus muuttuu.

Tieto kumuloituu ja antaa mahdollisuuden parempaan tarpeiden ymmärtämiseen, ekosysteemin toiminnan kehittämiseen ja vaikutustavoitteiden määrittelyyn.

Pidemmällä aikavälillä pystyisimme syvempään analyysiin esimerkiksi alueen ja yritysten elinvoiman suhteen.

Miksi teema on olennainen?

Osaamisen merkitys sivistykselle, hyvinvoinnille ja osallisuudelle kuin myös uudistumiskyvylle sekä kilpailukyvylle kestävän talouden perustana kasvaa.

Kyky uudistaa osaamista on osa yhteiskunnan resilienssiä ja muutoskykyä.

Samalla siitä on muodostunut myös osa kansainvälistä kilpailua.

Muutosten jatkuva nopeutuminen luo jatkuvasti uusia osaamistarpeita. Samalla olemassa olevan osaamisen uudistamistarpeet kasvavat. Tässä tilanteessa jokaisessa yhteiskunnassa mietitään, millä osaamisella tulevaisuudessa menestytään. Tämä on keskeinen tulevaisuuskysymys kaikilla tasoilla, alueilla, yrityksissä, työpaikoilla ja yksilötasolla. Niin yritysten, oppilaitosten kuin yksilöiden kyky ennakoida tulevaa perustuu yhä enemmän ketteryyteen, reaktioherkkyyteen uusien asioiden edessä.

Toinen ratkaiseva tekijä yhtälössä on yhteiskuntien monimuotoistuminen, kiihtyvä eriytyminen. Alueiden, yritysten ja ihmisten tarpeet ja ansaintalogiikat eriytyvät. Yhteiskunnat ikään kuin hajautuvat sisäisesti. Tämä lisää osaamistarpeiden mosaiikkimaisuutta. Monimuotoinen toimintaympäristö lisää vaikeuskerrointa vastata lisääntyviin ja erilaistuviin osaamistarpeisiin. Reaaliajassa päivittyvä tarvetieto mahdollistasi räätälöityvät palvelut ihmisille. Samalla nopeudella tulevat näkyviksi tulisivat oppimistapahtumien seuraukset – työllistyminen ja työssä menestyminen.

Uutta osaamista syntyy onneksi koko ajan koulutusjärjestelmä ohella myös työssä ja vapaa-aikana.

Tämä auttaa vastaamaan osaamistarpeisiin. Tämänhetkinen haaste kuitenkin on se, miten kaikki erilainen osaaminen osataan sanoittaa, tehdä näkyväksi ja hyödyntää.

Miten näin nopeasti uusiutuvaan tilannekuvaan perustuvaa palvelutuotantoa pitäisi johtaa ja rahoittaa valtakunnassa? Miten mahdollistaa oppilaitosten ja koko koulutusjärjestelmän menestyminen eriytyviin työelämätarpeisiin vastaamisessa?

Kysymys kuuluukin, miten kehitystä kyetään ymmärtämään ja sen synnyttämiin haasteisiin vastaamaan?

Ratkaisun elementit ovat olemassa

Vaikka vaikeuskertoimet kasvavat toimintaympäristön muuttuessa on onneksi niin, että myös ratkaisun elementit ovat jo olemassa. Pystymme jo nyt teknisesti rakentamaan tietoaltaan, joka yhdistää erilaista osaamisdataa ja tarjoaa toimijoille mahdollisuudet kehittää toimintaansa yhdessä.  

Pirkanmaan simulaatiossa käytettiin julkisen ja yksityisen sektorin avointa dataa. Ratkaisun rakentaminen avoimen datan päälle mahdollistaa sen, että liikkeelle voidaan lähteä heti. Tämänhetkinen tekninen osaaminen mahdollistaa myös sen, että viranomaiset voivat hyödyntää omaa salassa pidettävää osaamistietoa suljetussa ympäristössä.

Toimintatavan vahvuus on, että se ei edellytä vaikeiden juridisten ongelmien ratkaisua, vaan voidaan toteuttaa heti. Esimerkiksi datan käyttöön liittyvien ratkaisujen myötä nyt esitettyä toteutusta voidaan täydentää.

Seuraavassa avataan tarkemmin keskeisiä ratkaisun elementtejä.

Yhteinen kieli

Osaamista kuvataan eri puolilla yhteiskuntaa hyvin eri sanoin ja käsittein. Koulutuksen järjestäjien osaamiskuvaukset poikkeavat selkeästi esimerkiksi työelämässä käytettävistä sanoituksista. Jopa saman organisaation sisällä samaa osaamista voidaan kuvat eri tavoin, vaikkapa markkinointiyksikön, hr-yksikön tai tuotantoyksikön näkökulmasta. Tämä asettaa tiedon hyödyntämiselle omat haasteensa. Miten erilaisia osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää järkevästi?

Ratkaisu on erilaisten algoritmien rakentaminen. Niiden avulla voidaan määritellä, mitkä sanoitukset ja käsitteet tarkoittavat samaa asiaa. Näin voidaan luoda dataa, joka toimii toimijoiden yhteisenä kielenä. Algoritmit tekevät osaamisdatasta yhteismitallista osaamistietoa, jota voidaan siten yhdistää, vertailla ja tulkita tarpeen mukaan. Pirkanmaan simulaatiossa hyödynnettiin HeadAin rakentamia algoritmeja.

Tekoälyn hyödyntäminen

Erilaisille avoimille alustoille kertyvät osaamisen kuvaukset vaativat tehokasta jatkojalostusta, luokittelua ja analysointia. Tässä hyödynnetään tekoälyä, joka mahdollistaa tuhansien ja tuhansien kuvausten muokkauksen ja hyödyntämisen. Esimerkiksi Pirkanmaan simulaatiossa käytiin läpi noin 50 000 työpaikkailmoitusta, 10 000 kurssikuvausta ja suuri määrä LinkedInin tarjoamaa alueen käyttäjien toimintaa ja osaamista kuvaavaa tilastotietoa. Yhteensä tarkastelussa oli 3 500 organisaation dataa. Laajemmin tekoälyn käyttöä on analysoitu Tekoälyn käyttömahdollisuudet julkisella sektorilla  -julkaisussa.

Yhteinen ymmärrys ja tilannekuva

Osaamistieto, vaikka kuinka jalostettu, ei itsessään aiheuta muutosta tai tue johtamista. Olennaista on, miten sitä tulkitaan ja hyödynnetään. Tämä vaatii yhteisen ymmärryksen synnyttämistä. Tässä kuvaan astuu ekosysteemimäinen tapa toimia, joka on keino luoda yhteistä ymmärrystä – pohtia yhdessä, mitä tieto merkitsee, mitä johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä.

Alueen ekosysteemin eri toimijat pohtivat yhdessä Pirkanmaan simulaatiossa luotua reaaliaikaista tietoa. Heidän saama ymmärrysmaakunnan osaamistilanteesta, miten koulutustarjonta vastaa yritysten, työpaikkojen ja ihmisten osaamistarpeisiin, auttoi heitä näkemään osaamistiedon tuomat mahdollisuudet. Yhteinen tilannekuva nosti esiin uudet osaamistarpeet eli puutteet tarjonnassa. Samalla esille tuli, että yksikään toimija ei voi käytännössä vastata osaamistarpeisiin yksin, vaan osaamisen uudistaminen vaatii entistä enemmän yhteistyötä ja ekosysteemin kehittämistä.

Takaisinkytkentä

Pirkanmaan simulaatiossa oli kyse hetkellisestä, reaaliaikaisesta näkymästä alueen osaamistietoon. Jos reaaliaikaista, koottua osaamistietoa olisi tietoaltaassa koko ajan käytettävissä, voitaisiin hyödyntää myös yksilöiden, oppilaitosten sekä yritysten ja muiden toimijoiden toiminnasta syntyvää tietoa. Näin tietoaltaan tieto kumuloituisi jatkuvasti.

Reaaliaikaisesti päivittyvä tietoalusta muodostaisi tiedolla johtamisen toimintamallissa tarvittavan takaisinkytkennän. Näin tietoa voitaisiin hyödyntää toiminnan johtamisessa, osaamisen kehittämisessä ja kohtaanto-ongelmien ratkaisussa. Asetettujen vaikutustavoitteiden saavuttamista voitaisiin seurata reaaliajassa kattavien mittareiden avulla, ymmärtää paremmin asiakastarpeita ja tarvittaessa tarkentaa tarvelähtöisyyden periaatteen mukaisesti tavoitteita ja linjauksia.

Sama takaisinkytkentä palvelisi myös valtakunnallisella tasolla eri ministeriöiden johtamisvastuita.

Kuva 2. Tietoalustan tarjoama digitaalinen takaisinkytkentä

Mitä on valmiina jo nyt?

Käytännössä ratkaisua varten on lähes kaikki valmiina jo nyt. Erilaisille avoimille alustoille kertyy koko ajan erilaista julkisen ja yksityisen sektorin tuottamaa dataa. Sitä voitaisiin hyödyntää jo nyt, esimerkiksi tilastodatana, ilman että kenenkään yksityisyys vaarantuisi. Olennaista on huomata, että tietoa kertyy myös työssä tapahtuvasta oppimisesta ja uusista oppimisympäristöistä. Tämä tieto täytyy vain ottaa käyttöön.

Meillä on myös olemassa tarvittava osaaminen ja teknologia, joilla varsinainen kaikille avoin tietoallas voitaisiin rakentaa. Meillä on myös tarvittavat algoritmit, analytiikka ja tekoälyratkaisut sekä osaamista ja ratkaisuja tiedon visualisoinnin ja jakelun toteuttamisesta. Myös ensimmäiset sovellutukset, jotka voisivat hyödyntää tietoallasta ovat jo olemassa. Kaikkea edellä kuvattua voidaan toki aina kehittää, samoin kuin tiedon laatua voidaan aina parantaa, mutta rakentamisen edellytykset ovat jo olemassa.

Systeemin älykkyys riippuukin sen sisältämän tiedon laadusta ja toimijoiden kyvystä kehittää tietoon perustuvaa yhteistä ymmärrystä.

Miten tietoallas voidaan rakentaa?

Teknisesti tietoaltaan rakentaminen olisi mahdollista vaikka heti, kuten edellä todettiin. Olennaista on julkisen toimijan aktiivisuus asiassa. Asian edistäminen vaatii julkista toimijaa, joka edustaisi ainakin TEM, OKM, STM ja VM hallinnonalojen yhteisiä systeemisiä tarpeita. Tietoallasta ja tekoälyä ei kannata kehittää organisaatiosiilojen vaan systeemisen haasteen ehdoilla. Tarvitaan rakennevapaata ratkaisua, joka pyrkii ratkaisemaan ilmiölähtöisiä ongelmia.

Miksi tämä on olennaista?

Tällä hetkellä ei ole määritelty kenen vastuulla kaikkien toimijoiden yhteisen alustan rakentaminen on. Lisäksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä siitä, miten allasta ja sen tietoja voidaan hyödyntää ja miten yhteistyö on kaikkien kannalta relevanttia, hyödyllistä. Viranomaisten vastuulla on yhteistyön ja yhteisten pelisääntöjen mahdollistaminen, kuten suosituksissa todetaan.

Osaamisekosysteemin tarvitseman datan kokoaminen useista lähteistä edellyttää julkista puolueetonta toimijaa, joka huolehtii tasapuolisuudesta ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä data-altaan ympärillä. Eteneminen edellyttää myös oivallusta yhteisestä edusta ja yhteisten hyötyjen saavuttamisesta. Mitä laajempi joukko erilaisia toimijoita jakaa tietoa yhteiseen käyttöön, sitä arvokkaampi yhteinen tietoallas on palveluiden kehittämiselle. Intressi datan yhteiskäyttöön on houkutteleva. Tämä täytyy mahdollistaa pelisäännöillä kaikille toimijoille.

Yhteistyöllä Suomeen on luotavissa tietointensiivinen ekosysteemi, jossa kaikki voittavat. Tiedon avoimuus ja käytettävyys toimijoiden kesken on tärkein ohjaava periaate ja mahdollistaa vastavuoroisuuden kokemuksen yhteistyössä. Kasvava data on liiketoiminnan tärkeä voimavara. Toimiessaan avoin tietoalusta muodostaisi alustan myös uudenlaiselle osaamisekosysteemille ja uusille vientituotteille.

Tietoaltaan mahdollistava tietoalusta-arkkitehtuuri on sinänsä selkeä (kuva alla). Pirkanmaan simulaation aikana hahmotettiin myös rakentamisprosessin vaiheet ja projektisuunnitelma.

Kuva 3. Tietoalusta-arkkitehtuurin mallinnus

Olennaista on huomata, että viranomaisten tietosuoja yms. tarpeet on ratkaistavissa varsin helposti. Viranomaiset voivat rakentaa käyttöönsä omat tietoaltaansa, joissa voidaan yhdistää avoimen tietoaltaan tietosisällöt sekä salassa pidettävät tiedot.

Mitä maksaa?

Pirkanmaan simulaation toteutukseen osallistuneiden asiantuntijoiden arvio on, että koko Suomen kattava tietoallas voitaisiin rakentaa noin puolessa vuodessa, minkä jälkeen voisi alkaa käyttöönottoprosessi. Arvio tietoaltaan kokonaiskustannuksista on noin miljoona euroa.

Lopuksi

Osaamistiedon yhteisessä hyödyntämisessä on kyse rakennevapaasta ratkaisusta, joka tukee ilmiölähtöisten ongelmien ratkaisuja. Kaikki ainekset skenaarion toteuttamiselle ovat jo olemassa. Miksi siis emme tekisi sitä?

Mistä on kyse?