Arvioitu lukuaika 4 min

Saatko osaamisen esiin? 7 havaintoa taitojen tunnistamisesta

Millaisissa tilanteissa pohdimme osaamistamme? Mikä auttaa tuomaan esiin piilevän osaamisen? Ryhmädialogeista nousi esiin seitsemän kiinnostavaa havaintoa.
Kuva: Topias Dean

Kirjoittajat

Pinja Ryky

Projektikoordinaattori, Osaamisen aika, Sitra

Milma Arola

Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

Opimme elämän kaikissa vaiheissa – työelämässä, arjen askareissa, opinnoissa ja harrastuksissa. Koulutusjärjestelmässä otetaan huomioon onneksi jo entistä monipuolisemmin opintojen ulkopuolella hankittu osaaminen.

Muualla kuin koulutusjärjestelmässä hankitun osaamisen tunnistamisen käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja ovat osin puutteellisia. Tämä selviää Miten osaaminen näkyväksi? -kartoituksesta. Oman osaamisen tunnistamiseen vaikuttavat merkittävästi yksilön oma aloitteellisuus ja kyvyt tunnistaa osaamistaan.

30 keskeistä yhteiskunnallista toimijaa nosti yhteisessä elinikäisen oppimisen tahtotilassa esiin, että suomalaisten osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää sekä yhteiskunnalle, yhteisöille että yksilöille itselleen. Kyse on ihmisten osallisuudesta, toimijuudesta ja hyvinvoinnista. Käsitys omista kyvyistä ohjaa sitä, miten asetamme päämäärämme ja mitä tavoittelemme.

Haastavan asiasta tekee se, että opimme myös huomaamattamme, emmekä aina tunnista kertynyttä osaamistamme. Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa –kysely kertoo, että vaikka osaamista kertyy elämän eri vaiheissa valtavasti, ei omasta osaamisesta puhuminen ole kovin helppoa suomalaisille.

Mikä tuo osaamisen esiin?

Mikä saisi meidät laajamittaisesti huomaamaan omaa osaamistamme ja myös tuomaan sitä rohkeasti esiin?

Halusimme ymmärtää asiaa paremmin, ja järjestimme aiheesta verkossa 11 ryhmäkeskustelua eri puolilta Suomea olevien ryhmien kanssa, joista suurin osa oli kansalaisopistoista. Noin 60 eri-ikäistä osallistujaa keskusteli osaamisen tunnistamisesta harrastuksissa, työelämässä, opinnoissa, työnhaussa, arjessa ja perhe-elämässä.

Näiden ryhmädialogien pohjalta kiteytimme seuraavat seitsemän havaintoa osaamisen tunnistamisesta.

1 Muut ihmiset ovat osaamisemme peili.

Oivallamme osaamisemme yleensä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, esimerkiksi perhe-elämässä, ystävien kanssa keskustellessa, harrastusryhmissä ja työyhteisössä. Oma osaaminen saatetaan huomata myös silloin, kun muut eivät osaa jotain, jonka itse osaa. Mikä itselle on itsestäänselvää, voikin olla toiselle vierasta. Muilta saatu palaute ja kehut auttavat keskeisesti huomaamaan omaa osaamista ja kannustavat hankkimaan sitä lisää.

Huomasin sen, että osasin kun muut ei osannu, ja minä sain sen toimimaan. Se osaamisen tunne tuli muilta.

2 Osaaminen on oppimaamme, josta on hyötyä itselle tai muille.

Oma osaaminen huomataan oppimisen tilanteessa, kun asiat loksahtavat paikoilleen ja homma alkaa sujua. Osaamisen käytännöllisyys ja käyttöarvo korostuvat. Oman osaamisen takana ei voi seistä, ellei sitä voi osoittaa käytännössä. Osaaminen onkin laajempaa kuin muodollinen pätevyys. Usein huomaamme osaamisemme siitä, kun pystymme käytännössä auttamaan ja opastamaan muita työssä ja vapaalla. Hiljainen tieto tulee esiin tekemisen kautta.

Piti miettiä, että osaanko, kun kaveri sai kaloja ja mie en saanu kaloja. Sitten kysyin kaverilta neuvoja. Ja jos mie en osaa, niin pakkohan se on opetella, kun se pienentää koko porukan pottia. Sittenku se kaveri opetti, niin kerran sain yhellä pistolla kuusi siikaa. Sitten itse vuorostaan viime kesänä neuvoin yhtä nuorta miestä.

3 Työyhteisön jäsenillä on vastuu nostaa yhdessä yhteisön osaaminen esiin.

Mitä pidempi työura henkilöllä on, sitä helpompi hänen on tunnistaa omaa ja työyhteisönsä osaamista. Toisaalta pelkkä kokemus ei auta tunnistamaan osaamista, ellei osaamista pysähdytä pohtimaan.

Vaativista tehtävistä selviäminen ja työkaverin auttaminen ovat tilanteita, joissa osaamista tunnistetaan. Myös silloin, kun työarki sujuu, osaaminen tulee esiin itsevarmana otteena hoitaa tehtäviä. Kun kollegaa pyydetään selittämään työtapojaan tai jakamaan oppejaan, opitaan itse, mutta tarjotaan samalla kollegalle mahdollisuus tunnistaa omaa osaamistaan. Työstä saatu palaute on tärkeä itseluottamuksen rakentaja.

Kun arvostaa toisten työtä voi helpommin huomata myös oman työnsä tärkeyden, ja kehut palaavat myös itselle.

4 Osaamisen pohtiminen elämän kilpailutilanteissa kapeuttaa kokemukset kielteisiksi.

Omaa osaamista pohditaan lähinnä erilaisissa arviointi- ja kilpailutilanteissa, kuten työtä, apurahaa ja opiskelupaikkaa haettaessa. Osa keskustelijoista ei ollut koskaan miettinyt osaamistaan muunlaisissa tilanteissa.

Arviointi- ja kilpailutilanteissa itsekriittisyys omaa osaamistaan kohtaan kasvaa. Näin syntyvät negatiiviset tunteet saattavat kapeuttaa ajatteluamme omasta osaamisesta. Harrastusten ja aiempien töiden kautta kertyy paljon niin sanottua siirrettävää osaamista. Sitä on kuitenkin vaikea sanoittaa, kun taidoista kysytään työnhaun lomakkeella. Jos osaamisesta ei ole mustaa valkoisella, sitä on hankala tunnistaa, ja siitä on vaikea kertoa.

Huomasin laittavani kaikkiin ykkösen, että en osaa. Täytin ne kaikki 37 kohtaa ja pysähdyin, että onko se näin. Tiedän, että osaan lattiatasolla, mutta kun multa kysytään paperilla, onko projektihallintaa ja prosessihallintaa niin tuli olo, että en osaa. Tuli olo, että en osaa mitään. Kävin ne uudelleen läpi ja nostin kakkoseen.

5 Positiiviset tunteet auttavat piilevän osaamisen tunnistamisessa.

Osaamisen tunnistaminen on taito muiden joukossa, ja siinä voi kehittyä. Positiivinen tunnelataus edistää sen oppimista. Sekä Sitran Elinikäisen oppimisen kyselyn että ryhmädialogien mukaan omaan osaamiseen suhtaudutaan positiivisemmin vanhemmalla iällä, kun asiaan ei liity enää niin suuria paineita ja vertailu kohdistuu omaan kehitykseen. Armollisuus ja itsemyötätunto auttavat oman osaamisen tunnistamisessa.

Tästä keskustelusta tuli hyvä mieli, ku kerrankin on itelleen armollinen ja miettii sitä, mitä ossaa eikä sitä mitä ei ossaa.

6 Osaamisemme on monipuolisempaa, kuin mitä ajattelemme.

Osaamiseksi mielletään hyvin erilaisia asioita. Monet arkiset asiat kuten naapurin auttaminen, ruoanlaitto ja lastenkasvatus edellyttävät osaamista. On kuitenkin epäselvää, mitä asioita uskalletaan mieltää osaamiseksi ja kuka osaamisen tunnustaa.

Peilaamme osaamistamme usein suhteessa erilaisiin suorituksiin, vaikka osaaminen voitaisiin määritellä myös sujuvan arjen kautta. Osaaminen on fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä kykyä hoitaa omia asioita sujuvasti.

Osaamiset voi muotoilla laajemminkin, monta kertaa tiedät paljon enemmästäkin, kun mistä oot tehnyt jonkun kurssin. Tiedät sieltä ympäriltäkin asioita.

7 Sopiva määrä osaamista jättää tilaa oppimiselle.

Osallistujat kokivat, että osaamista on sopiva määrä silloin, kun se jättää myös tilaa oppimiselle ja halulle oppia.

Osaaminen on malja, joka ei koskaan täyty. Sinne mahtuu ja sinne haluaa lisää.

Erätauko-keskustelu

Näin toteutimme ryhmädialogit

  • Tavoitteena oli ymmärtää paremmin osaamisen tunnistamisen tilanteita.
  • Järjestimme 11 puolentoista tunnin pituista ryhmäkeskustelua verkossa joulukuussa 2020.
  • Noin 60 eri-ikäistä osallistujaa keskusteli osaamisen tunnistamisesta harrastuksissa, työelämässä, opinnoissa, työnhaussa, arjessa ja perhe-elämässä.
  • Tasavertaisissa ja arvostavissa ryhmädialogeissa käytettiin Erätauko-keskustelumenetelmää.
  • Suurin osa ryhmistä oli kansalais- ja työväenopistojen opinto- ja harrasteryhmiä eri puolilta Suomea Kansalaisopistojen liiton koordinoimana.

AIHE

Osaamisen aika

Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä Suomeen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Kirjoittajat

Pinja Ryky

Projektikoordinaattori, Osaamisen aika, Sitra

Milma Arola

Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

Syvemmälle aiheeseen

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?