Sitran lausunto EU-komission Pellolta pöytään -strategiaan

Lausunto annettu eduskunnan ympäristövaliokunnalle 24.9.2020

Eurooppa ja maailma kamppailevat globaalin terveyskriisin keskellä. Samaan aikaan ilmaston kuumeneminen ja luontokato etenevät huolestuttavaa vauhtia. Tuoreen Biodiversity Outlook 5 -selvityksen mukaan ekosysteemien romahdus voidaan vielä välttää, jos teemme kahdeksan globaalia korjausliikettä. Näistä kolme kytkeytyy ruokaan, joten siirtymä kestävään ruokajärjestelmään on välttämätön.

Euroopan komission esitys Pellolta pöytään -strategiasta on tärkeä avaus, jonka avulla voimme parantaa ruokajärjestelmän kestävyyttä Euroopassa. Kestävä ruokajärjestelmä edellyttää muutoksia ruokaketjun kaikissa eri osissa, alkutuotannosta materiaalien uudelleenkäyttöön. On hyvä, että komissio tarkastelee strategiaa uudelleen viimeistään vuoden 2023 puolivälissä ja arvioi sen riittävyyttä.

Kestävät kulutustottumukset tukevat terveyttä ja ympäristöä

Maatalous ja maankäytön muutokset aiheuttavat 16–27 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä. EU:n päästöistä maatalous kattaa noin 10 prosenttia, kun maankäytön päästöjä ei huomioida. Lähes 70 prosenttia näistä päästöistä on peräisin eläinalalta, ja lähes 70 prosenttia EU:n koko maatalousmaasta käytetään eläintuotantoon. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttäminen vaatii globaalien päästöjen leikkaamista nopeasti ja tehokkaasti.

Kuten komission esityksessä todetaan, nykyiset elintarvikkeiden kulutustottumukset ovat kestämättömiä sekä terveyden että ympäristön kannalta. Nykyisellään elintarvikkeiden kulutustottumukset jäävät ravitsemussuosituksista selvästi sekä EU:ssa että Suomessa. Siirtyminen kasvipohjaisempaan ruokavalioon on tehokas tapa vähentää ruokajärjestelmän aiheuttamia haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. (Lue lisää: 1,5 asteen elämäntavat)

RuokaMinimi-hankkeen mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta Suomessa voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta. Ilmastohyötyjen tavoittaminen edellyttää kuitenkin lihan kulutuksen vähentämistä vähintään kolmannekseen keskimääräisessä ruokavaliossa.

Kulutustottumusten ohjaamiseksi kestävämmälle uralle Sitra kannattaa kuluttajille suunnattua selkeää tiedottamista sekä kestäviin valintoihin ohjaavien merkintöjen käyttöönottoa, kestävien julkisten ruokahankintojen edistämistä sekä kestävää elintarvikejärjestelmää tukevia taloudellisia ohjauskeinoja.

Kuten komissio esityksessään toteaa, EU:n verojärjestelmillä olisi pyrittävä varmistamaan, että eri elintarvikkeiden hinnat vastaavat niiden todellisia kustannuksia, jotka liittyvät rajallisten luonnonvarojen käyttöön, saastumiseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin ulkoisiin ympäristövaikutuksiin.

Kiertotalous lisää ruokajärjestelmän kestävyyttä ja tehokkuutta

Ruokahävikkiä syntyy ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Sitra yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan hävikin estäminen on edellytys ruokajärjestelmän kestävyydelle. Sitra kannattaa komission ehdotusta sitovista tavoitteista ruokahävikin vähentämiseksi koko Euroopan unionissa. Ruokahävikin välttäminen säästää rahaa ja leikkaa ilmastopäästöjä. Digitalisaatio mahdollistaa jo nyt lukuisia ratkaisuita, joilla ruokajätettä on mahdollista vähentää. (Lue lisää: Nordic Green to Scale for Cities and Communities)

Sitra yhtyy myös komission huomioon siitä, että biopohjainen kiertotalous tarjoaa viljelijöille vielä suurelta osin hyödyntämätöntä potentiaalia. Suomalaisilla maatiloilla on käytössään lukuisia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja, jotka vähentävät maatalouden ympäristövaikutusta. Kannattavia ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan jakeistus, alus-, kerääjä- ja palkokasvien viljely sekä maatilojen välinen yhteistyö. Kyseisiä ratkaisuja voidaan skaalata käyttöön EU:n tasolla. (Lue lisää: Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut)

Kestävät ratkaisut tarjoavat Suomen maataloudelle suuria mahdollisuuksia

Sitra kannustaa Suomea tarttumaan entistä vahvemmin kestävän elintarvikejärjestelmän merkittäviin taloudellisiin mahdollisuuksiin. Elintarvikemarkkinoilla on meneillään suuri murros, josta olemme nähneet jo lukuisia merkkejä. Kotimaiset kasviperäiset tuotteet herättävät kiinnostusta markkinoilla, ja esimerkiksi kauran kasvanut kysyntä näkyy selvästi suomalaisten kulutuksessa. Uudet innovaatiot, kuten ruuan tuotanto ilman perinteistä maataloutta, kehittyvät jatkuvasti. On arvioitu, että vaihtoehtoiset proteiinit voivat seuraavien kymmenen vuoden aikana kattaa noin kymmenesosan lihateollisuuden nykyisistä markkinoista. Trendi näkyy myös valtioiden elvytystoimissa: esimerkiksi Ranska aikoo osana elvytystä ohjata 100 miljoonaa euroa kasvipohjaisten proteiinien kehittämiseen.

EU:n ja Suomen tulee olla vahvasti mukana alan murroksessa ja tukea sen kehitystä. Maatalouden harjoittajat ovat avainasemassa ympäristöhaasteiden ratkaisijoina. Tämä edellyttää sitä, että yhteiskunnan sääntely ja kannusteet suunnataan tukemaan kestävän ruokajärjestelmän kehittämistä.

Sitra yhtyy Suomen kantaan, jonka mukaan ravinteiden kierrätys on tärkeää ja mineraalilannoitteiden käyttöä tulee vähentää hallitusti. Suomessa toimii jo useita yrityksiä, joiden avulla ravinteiden kierrätystä voidaan merkittävästi tehostaa. Lisäksi uudistava viljely tukee mineraalilannoitteiden käytön vähentämistä.

Ruuan vaikutukset ulottuvat EU:n ulkopuolelle

On tärkeää, että kuluttajat tuntevat nykyistä paremmin kuluttamiensa elintarvikkeiden ympäristökuorman Euroopan unionin alueella ja sen ulkopuolella. Sitra kannustaa EU:ta täydentämään politiikkaansa toimilla, joilla autetaan tiukentamaan vaatimuksia maailmanlaajuisesti. Näin vältetään kestämättömien käytäntöjen ulkoistaminen ja vienti.

Lisäksi on kannatettavaa, että komissio esittää vuonna 2021 lainsäädäntöehdotuksen ja muita toimenpiteitä, joilla vältetään tai minimoidaan metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille.