Arvioitu lukuaika 3 min

Sitran lausunto ilmastovuosikertomuksesta 2021

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, mutta se edellyttää merkittäviä lisätoimia kaikilla sektoreilla.

Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Tuuli Hietaniemi

Asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Sitran lausunto ilmastovuosikertomuksesta 2021 (K 18/2021 vp).

Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua ilmastovuosikertomuksesta 2021. Sitran lausunnon keskeiset huomiot on koottu alle.

1. Keskeiset huomiot

  • Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, mutta se edellyttää merkittäviä lisätoimia kaikilla sektoreilla.
  • Pitkän aikavälin näkymän selkeyttämiseksi Suomen tulisi ottaa käyttöön päästöbudjetit ja asettaa tavoite negatiivisille päästöille.
  • Kulutusperäisten päästöjen vähentämiselle olisi syytä asettaa tavoitteet, joita tukemaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja seurantaa.

2. Sitran lausunto

Kuten ilmastovuosikertomuksessa todetaan, Suomen päästöt vähenevät. Pandemian jälkeen ilmastotoimien tahtia on kuitenkin kiristettävä, jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavia ratkaisuita on esitelty Sitran elokuussa 2021 julkaisemassa selvityksessä Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia.

Suomen on syytä varautua hiilinegatiivisuuteen jo nyt tehtävissä päätöksissä, sillä hiilineutraalius on vain välitavoite. Suomen tulisikin ottaa käyttöön päästöbudjetit ja asettaa negatiivisille päästöille tavoite. Ymmärrys pitkällä aikavälillä tarvittavista ratkaisuista edistää siirtymän kustannustehokkuutta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Kulutuksen päästöjä ohjattava nykyistä tehokkaammin

Suomen kulutusperäiset päästöt olivat 73,4 Mt vuonna 2015 (Nissinen ja Savolainen 2021). Tämä on noin kolmanneksen suurempi kuin Suomen virallinen, alueperäisesti tuotettu päästölukema ilman maankäyttösektoria. Ihmisten arjessaan tekemien valintojen suuri merkitys päästöjen kannalta tunnistettiin jo ensimmäisessä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Kuten ilmastovuosikertomuksessa todetaan, kotitalouksien yhteenlaskettujen kulutusmenojen hiilijalanjälki on väestönkasvu huomioiden noussut neljä prosenttia vuodesta 2000. Teknologian kehitys ja kulutusrakenteen muutos eivät ole riittäneet kompensoimaan kulutuksen kasvua (Nissinen ja Savolainen 2021). Suunta ei ole kestävä.

Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että kotitalouksien hiilijalanjäljen tulisi pienentyä noin 70 prosenttia, kun verrataan vuoden 2016 hiilijalanjälkeä vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin. Sitran selvityksen mukaan vuoteen 2050 mennessä suomalaisten hiilijalanjäljen pitäisi laskea yli 90 prosenttia, jotta päästöt olisivat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa (Lettenmeyer ym. 2019).

Koska osa kotimaassa kulutetuista asioista myös tuotetaan kotimaassa, kotimaisen tuotannon päästöihin puuttuminen vähentää osaa kulutusperusteisista päästöistä. Tuotujen päästöjen vähentäminen edellyttää sen sijaan keinoja, joilla ohjataan kotitalouksia ja julkista sektoria vähentämään kulutusta ja valitsemaan pienen hiili- ja materiaalijalanjäljen hyödykkeitä, kuten kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä ja kasvispainotteisempaa ruokaa. Tässä voidaan hyödyntää sääntelyä, taloudellisia ohjauskeinoja, tuuppausta, yhteistyötä ja informaatio-ohjausta (Linnanen ym. 2020).

Ruotsissa Göteborg on ollut edelläkävijä kulutusperäisten päästöjen huomioimisessa. Kaupungin ilmasto-ohjelmassa asetettiin vuonna 2014 tavoitteeksi kaupunkilaisten hiilijalanjäljen pienentäminen 3,5 tonniin vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa on tarkempia tavoitteita eri osa-alueille, kuten lentämiseen ja ruokaan liittyen, ja toimenpiteet keskittyvät koulutukseen ja viestintään. Ruotsissa selvitetään kulutusperusteisten päästöjen tavoitteen asettamista parhaillaan myös valtiotasolla.

Suomessa kulutusperäiset päästöt on mainittu keskeisissä ilmastostrategioissa, mutta niiden vähentämiselle ei ole vielä asetettu selkeitä tavoitteita. Nyt olisi aika asettaa kulutusperäisille päästöille tavoitteet, määrittää konkreettiset toimenpiteet ja huolehtia seurannasta. Kiertotalouden potentiaali myös kulutusperäisten ilmasto- ja luontovaikutusten minimoimisessa tulisi hyödyntää täysimääräisesti.

Lähteet:

Landström, Mariko et al. 2021. Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia. Sitra.
Lettenmeyer, Michael et al. 2019. 1,5 asteen elämäntavat – Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitra.
Linnanen Lassi et al. (2020): The sufficiency perspective in climate policy: How to recompose consumption. Suomen ilmastopaneelin raportti 4/2020.
Nissinen, Ari ja Savolainen, Hannu 2020. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskus.

Aihe

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Analysoimme toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa ja visioimme uusia ratkaisuja, jotka odottavat kokeilijaansa.

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Tuuli Hietaniemi

Asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?