Lausunnot
Arvioitu lukuaika 5 min

Sitran lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitetyillä toimilla ei vielä saavuteta tulevien vuosien päästötavoitteita. Lisää toimia kaivataan erityisesti liikenteessä ja maataloudessa.

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Samuli Puroila

Asiantuntija, Talouden kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suomen on varauduttava ilmastotavoitteiden vahvistamiseen. Komission ehdotuksen mukaan Suomen ilmastopäästöjen vähennystavoite taakanjakosektorille vuodelle 2030 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä ei vielä ylletä vuoden 2030 päästötavoitteeseen. Monista esitetyistäkään toimenpiteistä ei vielä ole päätöksiä, eikä kaikkien rahoitusta ole varmistettu. Lisäksi toimenpiteiden vaikuttavuuteen liittyy epävarmuuksia. Suunnitelmassa tulisi esittää riittävät toimenpiteet, jotta päästötavoitteet varmuudella saavutetaan.

Suunnitelmassa todetaan, että Glasgow’n ilmastokokous päätti pyytää osapuolia ilmoittamaan päivitetyt päästösitoumukset vuoden 2022 aikana. EU:n nykyinen 2030-päästötavoite ei ole vielä linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ja sitä tulisi siksi yhä tiukentaa (Rocha ym. 2016). Suomen pitää varautua suunnitelmassa siihen, että EU:n päästötavoitteita päivitetään, mikä voi vaikuttaa myös kansallisiin tavoitteisiin ja toimiin. Tätä tukee myös seitsemän järjestöjohtajan (Akava, CLC, EK, Fingo, MTK, SAK, STTK) julkilausuma, jonka mukaan Suomen tulee varautua ilmastotavoitteiden kiristämiseen ilmastonmuutoksen kiihtyessä (CLC 2021).

EU:ssa parhaillaan käsiteltävä 55-valmiuspaketti sisältää useita työkaluja, jotka voivat auttaa Suomea saavuttamaan päästötavoitteensa. EU-tason toimet myös auttavat vähentämään huolia kilpailukykyhaitoista Euroopan sisällä. Suomen kannattaakin ajaa paketin toimenpiteiden vahvistamista, esimerkiksi uusien myytyjen autojen päästörajojen tiukentamista, komission esittämästä.

On vaikea nähdä perusteita nykyisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän päällekkäisyyksille. Erityisesti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja ilmasto- ja energiastrategia kattavat pitkälle saman ajanjakson, sektorit ja toimet. Suunnittelujärjestelmän monimutkaisuus uhkaa vaikeuttaa toimeenpanoa, lisätä hallinnollisia kustannuksia ja heikentää läpinäkyvyyttä. Ilmastolain päivityksen toisessa vaiheessa on syytä virtaviivaistaa suunnittelujärjestelmää ja keskittyä ohjelmien määrän sijaan niiden kattavuuteen ja vaikuttavuuteen.

Suunnitelman julkilausuttuna tavoitteena on saavuttaa päästötavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Suunnitelmasta käy kuitenkin ilmi, että yhtäältä siihen on sisällytetty hyvin kalliita toimenpiteitä mm. liikennesektorilla ja toisaalta siitä puuttuu kustannustehokkaiksi osoitettuja toimenpiteitä, kuten liikenteen päästöjen hinnoittelu. Lisäksi hallituksen päätös nostaa turpeen verottoman käytön ylärajaa sekä vähentää verotuloja että lisää päästöjä.

Ensin hiilineutraaliuden ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden saavuttaminen edellyttää negatiivisia päästöjä. Koska metsien ja maaperän luonnollisia nieluja ei ole realistista kasvattaa huomattavasti ilman haittavaikutuksia metsätaloudelle ja -teollisuudelle, rinnalle tarvittaneen myös teknisiä nieluja. Vaikka iso osa negatiivisten päästöjen ratkaisuista toteutettaisiinkin vasta 2030-luvusta eteenpäin, tarvitaan niiden käyttöönoton mahdollistamiseksi toimenpiteitä jo suunnitelman kattamalla kaudella. Suunnitelmassa tulisi esittää askelmerkit toimista, joihin negatiivisten päästöjen edistämiseksi on syytä ryhtyä jo tällä vuosikymmenellä.

Liikenteessä pitää toteuttaa verouudistus

Fossiilittoman liikenteen tiekartan sisältämien toimenpiteiden vaikutukset päästöihin ovat haastavia arvioida eikä nykyisten toimenpide-ehdotusten riittävyydestä ole varmuutta. Tämän takia fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannessa vaiheessa tulee päättää uusista toimista, joilla taataan päästövähennystavoitteiden saavuttaminen.

Kotimainen liikenteen päästökauppajärjestelmä olisi haastava toteuttaa ja EU:n päästökaupan toteutuessa mahdollisesti tarpeeton. Valmistelua kotimaisen järjestelmän edistämiseksi on kuitenkin hyvä jatkaa virkamiestyönä, kuten suunnitelmassa on esitetty. Koska päästövähennystavoitteen saavuttaminen tiedossa olevilla toimilla on epätodennäköistä, tulisi seuraavien vuosien aikana toteuttaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi kokonaisvaltainen vero-, maksu- ja tukiuudistus osana kestävän kehityksen verosiirtymää (Tamminen ym. 2019). Uudistuksessa päästöjen hinnoittelua tulisi suhteellisesti kiristää nykyisestä, mutta samaan aikaan alentaa muuta liikenteen verotusta sekä mahdollisesti palkansaajien tuloveroa, ja tarvittaessa kohdentaa lisäkompensaatioita esimerkiksi syrjäseutujen pienituloisille.

Maataloudessa tarvitaan tehokkaita päästövähennystoimia

Maatalouden päästöt ovat pysyneet tasaisina viime vuosien ajan. Maatalous on ainoa sektori, jonka päästöt eivät ole laskeneet, ja on erittäin tärkeää, että myös maatalouden päästöt kääntyvät tulevaisuudessa laskuun. Myös päättäjät ovat tunnistaneet tämän, ja hallitus sopi loppuvuodesta 2021 maataloussektorin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2035. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. On tärkeää, että tavoitteen lisäksi määritetään toimet, joilla tavoite saavutetaan. Toimia päätettäessä tulee pyrkiä arvioimaan niiden päästövähennyspotentiaali, mutta kaikille suunnitelmassa esitetyille toimille ei ole tälläkään hetkellä esitetty päästövähennysarviota.

Samalla tulee varmistaa toimien oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi turvemaiden maa- ja metsätalouskäyttöä koskevan tukijärjestelmän kehittämisessä tulisi edetä viipymättä, jotta päästöjä vähentävät ja luontoa vahvistavat toimet olisivat maa- ja metsätalouden harjoittajille kannattavia.

Kulutuksen hiilijalanjäljelle tarvitaan tavoitteet ja toimet

Suomen kulutusperäiset päästöt eivät ole laskeneet viime vuosien aikana. Kulutusperäiset päästöt on mainittu keskeisissä ilmastostrategioissa, mutta niiden vähentämiselle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita. Nyt on aika asettaa kulutusperäisille päästöille tavoitteet, määrittää konkreettiset toimenpiteet ja huolehtia seurannasta. Päästöihin puuttumiseksi tarvitaan selvästi nykyistä vahvempia toimenpiteitä, jotka kattavat mm. verkkokaupan tuontitavaroita, kansainvälistä lentoliikennettä ja tuontiruokaa.

Kiertotalous edistää kestävää rakennemuutosta

Kiertotalous on yksi keskeinen työkalu ilmastopäästöjen vähentämisessä. Siksi onkin hienoa, että kiertotalouden edelläkävijämaaksi profiloitunut Suomi on huomioinut kiertotalouden mahdollisuudet ilmastotavoitteidensa edistämisessä. Suunnitelmassa ei esitetä uusia toimenpiteitä, mutta nostetaan esiin kiertotalouden strategisessa ohjelmassa määriteltyjä hyviä tavoitteita kuntien kiertotaloussopimusten, kiertotalouden opetusmateriaalien jalkauttamisen ja tuotesuunnittelun osalta.

Lähteet:

Rocha ym. 2016 – What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union? Osoitteesta: https://www.sitra.fi/julkaisut/paris-climate-agreement-mean-finland-european-union/

CLC 2021 – Statement by organisation leaders on the IPCC report and the urgency of climate action. Osoitteesta: https://clc.fi/2021/08/16/statement-by-organisation-leaders-on-the-ipcc-report-and-the-urgency-of-climate-action-2/

Tamminen ym. 2019 – Kestävän kehityksen verouudistus. Osoitteesta: https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavan-kehityksen-verouudistus-kohti-paastotonta-suomea/

Mistä on kyse?