Arvioitu lukuaika 4 min

Sitran lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen koulutuspoliittisesta selonteosta

Selonteosta puuttuu kokonaiskuva tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisjärjestelmästä ja rahoituksen roolista uudistuksen pitkäjänteisessä johtamisessa.

Kirjoittajat

Päivi Hirvola

Johtaja, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

Helena Mustikainen

Projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

Keskeiset huomiot

  • Selonteosta puuttuu kokonaiskuva tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisjärjestelmästä, sen tavoitteista ja tiekartasta etenemiseen.
  • Osaamisen kehittämisen rahoitusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja pitkäjänteisenä investointina.
  • Rahoitus ja ohjaus tulee nähdä johtamisen välineenä koko osaamisjärjestelmän uudistamiselle.

Sitran lausunto valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta

Eduskunnan sivistysvaliokunta
Asia: VNS 1/2021 vp Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko

Lausunto on annettu 27.4.2021. Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta.

Keskeiset havainnot selonteosta

  • Selonteosta puuttuu kokonaiskuva tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisjärjestelmästä, sen tavoitteista ja tiekartasta, miten siihen päästään. Erityisesti:
    • Osaamisen kehittäminen on monitahoinen kokonaisuus, jonka pitkäjänteinen ohjaaminen kohti tavoitetta edellyttää sektorirajat ylittäviä politiikkatoimenpidekokonaisuuksia.
    • Kokonaiskuva mahdollistaisi eri osa-alueiden ja koulutusasteiden integroinnin saumattomasti toisiinsa.
    • Väestömuutosten aiheuttamaan koulutuksen saavutettavuuden haasteeseen tulee valmistautua kokonaisvaltaisesti kaikilla koulutusasteilla ja alueilla.
    • Työelämässä tapahtuva oppiminen tulee kytkeä osaksi uutta osaamisjärjestelmää ja vahvistaa työelämän roolia myös koulutusjärjestelmän uudistamisessa.
  • Osaamisen kehittämisen rahoitusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja pitkäjänteisenä investointina.
  • Rahoitus ja ohjaus tulee nähdä johtamisen välineenä koko osaamisjärjestelmän uudistamiselle.

Selonteko ei kerro minkälaista osaamisjärjestelmää Suomi vuonna 2040 tarvitsee ja tavoittelee. Selonteko olisi voinut luoda suuntaviivat osaamisintensiivisen yhteiskunnan tarvitsemalle osaamisjärjestelmälle, jossa koulutusjärjestelmä rakentaa pohjan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvalle uudistumiselle ja tukee yhteiskunnassa tapahtuvaa laaja-alaista oppimista.

Työelämän ja koulutusjärjestelmän uusi suhde

Keskeisin haasteista on koulutusjärjestelmän ja työelämän sekä muun yhteiskunnan suhteen ohut pohtiminen. Sitran fasilitoiman Osaamisen aika -työn tahtotilassa yhteiskunnalliset toimijat tunnistivat keskeiseksi tavoitteeksi tarpeen rakentaa osaamisjärjestelmä, jossa yhdistyvät koulutusjärjestelmässä sekä työssä, vapaa-aikana, harrastuksissa ja muussa elämässä tapahtuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ja kattava hyödyntäminen.

Tämä ajattelu pitää sisällään koulutusjärjestelmän ja työelämän välisen tiiviin ja molempia uudistavan vuorovaikutuksen: osaamisen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Selonteossa koulutusjärjestelmän ja työelämän suhdetta kuvataan pitkälti yhdensuuntaisena suhteena, esimerkiksi osaamisen siirtymisestä työelämään.

Kokonaisvaltaiset tavoitteet osaamisen kehittämiselle

Selonteossa korostuvat koulutusjärjestelmän sisäsyntyiset tavoitteet ja nykytilasta lähtevä vähittäinen, sektorimainen kehittäminen. Tästä seuraa se, että selonteossa asetettavat tavoitteet jäävät liian kapeasti määritellyiksi. Selonteossa jää määrittämättä osaamisen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle asetettavat yhteiset tavoitteet.

Tiedettä ja tutkittua tietoa koskevassa osiossa tavoitteeksi asetettu tutkimus- ja kehittämismenojen pysyväluonteinen kasvattaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta nähdään julkisen ja yksityisen sektorin yhteisenä. Yhteinen tavoite tulisi määritellä myös osaamisen kehittämiselle.

Selonteon haasteet näkyvät myös sen sisäisessä rakenteessa. Tilannekuvaosiossa on varsin hyvin hahmotettu monia kehityskulkuja, jotka haastavat koulutusjärjestelmäämme tulevaisuudessa. Kehityskuluista ei kuitenkaan muodostu yhteistä ja jaettua tilannekuvaa koko osaamisen kehittämisestä, jonka pohjalta johtopäätökset vedettäisiin.

Väestökehityksen aiheuttamiin haasteisiin ei varauduta

Väestökehityksestä tehdään selonteossa merkittäviä havaintoja, mutta johtopäätöksissä ja toimenpiteissä ei nouse esille, miten koulutusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä uudistetaan niin, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan kautta maan. Esimerkiksi perusopetuksen järjestämisen turvaaminen vaatii uutta ajattelua koulutuksen toteutukseen.

Opiskelijamäärien alueellinen jakautuminen aiheuttaa myös kohtaanto-ongelmien kärjistymistä kautta maan. Esimerkiksi miten alueellisiin koulutustarpeisiin kyetään vastaamaan, jos alueen opiskelijamäärät jäävät kovin pieneksi. Toisaalta kasvukeskuksissa ei pystytä vastaamaan kaikkeen työelämän osaamiskysyntään.

Osaamisen kehittämisen rahoitus ja ohjaus tulee nähdä johtamisen välineenä koko osaamisjärjestelmän uudistamiselle

Elinikäinen oppiminen on monitahoinen kokonaisuus, jossa ihmisen elämän, työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan eri osatekijät ovat jatkuvassa ja elävässä vuorovaikutuksessa keskenään. Siksi on tärkeää, että elinikäistä oppimista ja sen rahoitusta johdetaan kokonaisuutena.

Osaamisen kehittämisen tavoitetila 2040 jää nyt hahmottumatta. Selonteko näyttäytyy laajana listauksena eri koulutusmuodoille ja toimijoille jakautuvia toimenpiteitä. Niistä ei muodostu selkeitä suurempien toimenpidekokonaisuuksien askelmia, jotka vievät kohti 2040 tavoitetta.

Yksittäisten toimenpiteiden rahoitus jää alisteiseksi valtiontalouden muille menoerille. Silloin myös toimenpiteiden toteutuminen jää riippuvaiseksi vuotuisista budjettipäätöksistä, mikä saattaa heikentää pitkäjänteisen jatkuvan oppimisen politiikan vaikuttavuutta.

Rahoituksen osalta ajattelutapa pitäisi kääntää niin päin, että etsitään rahoitusratkaisu tavoitteen edellyttämille toimenpiteille sen sijaan, että rahoitus määrittää, mitä toimenpiteitä voidaan tehdä. Kun pohditaan koulutuksen ja tutkimuksen vuodelle 2040 asetettavien tavoitteiden toimenpiteitä, niiden rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena yli sektorirajojen.

Jatkuvan oppimisen investointeja tulisi arvioida nykyistä laajemmin ja suorien kustannusten lisäksi huomioida vaihtoehtoiskustannukset. Koulutuksen ja tutkimukseen tehtävien investointien kannattavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös pidemmällä aikavälillä kertyvät tuotot.

Lasten ja nuorten koulutus on tuottava investointi

Tutkimusten mukaan 23 ikävuoteen mennessä määrittyvät ne tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen elinkaarituloon. Koulutuspoliittisessa selonteossa painottuukin perustellusti lasten ja nuorten koulutus. Sen sijaan koulutusjärjestelmän rooli työuran aikaisen osaamisen kehittämisessä jää ohueksi. Tiiviisti työelämässä tapahtuvaan oppimiseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisuus tulee kytkeä tiiviisti työelämässä tapahtuvaan oppimiseen.

Työuran aikainen jatkuva oppiminen kehittyy toimijoiden vuorovaikutuksessa

Koulutus tuottaa osaamista, joka työuran aikana kehittyy ja jalostuu edelleen työyhteisössä, työyhteisöjen sekä työyhteisöjen ja koulutusjärjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa. Selonteossa olisi tärkeää tunnistaa osaamisen kytkeytyminen talouden dynamiikkaan ja kuvata ne syy-seuraussuhteet, jotka vaikuttavat selonteossa esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Kokonaisuuden kuvaus auttaisi myös priorisoimaan toimenpiteitä sekä kullakin politiikkalohkolla että niiden välillä ja rakentamaan niistä johdonmukaisen polun kohti tavoitetilaa.

Julkiset TKI-investoinnit ovat erityisen tärkeitä covid-19-kriisistä nousemiseksi

Jotta jatkuva oppiminen muuntuisi tuottavuuskasvuksi, julkisen sektorin tärkeä tehtävä on tukea talouden kokonaiskysyntää, edistää teknologioiden leviämistä koko talouteen sekä varmistaa työmarkkinoiden toimivuus, jotta työpaikkavirrat mahdollistavat yritysten tuottavuuskasvun. Yksityisen sektorin investoinnit TKI-toimintaan ovat riippuvaisia talouden kokonaiskysynnästä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta ruokkii työyhteisöjä ja niiden välistä vuorovaikutusta uudella tiedolla. Panostukset innovaatiotoimintaan tukevat uuden osaamisen muuntumista aiempaa laadukkaimmiksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Ulkoisvaikutusten vuoksi yhteiskunta hyötyy tiedon syntymisestä, leviämisestä ja käyttämisestä enemmän kuin yksilö.

Tästä syystä yhteiskunnan on viisasta määrätietoisesti investoida koulutukseen ja tutkimukseen. TKI-investoinnit ovat myös talouskasvua vahvimmin selittävän kokonaistuottavuuden perusta, joten julkisen sektorin vastasykliset investoinnit TKI-toimintaan ovat olennainen politiikkatoimenpide yksityisen sektorin TKI-investointien katalysaattorina.

Rahoituksen ja ohjauksen tulee tukea uudistumista

Päätöksenteon pitkäjänteisyyden pohjaksi tarvitaan yhteisesti ymmärretty tilannekuva, joka auttaa ymmärtämään, mihin ja miten rahoituksella ja ohjauksella voidaan vaikuttaa. Tilannekuvaa on jatkuvasti peilattava asetettuun tavoitteeseen. Tähän tarvitaan toimivia vuorovaikutuksen prosesseja, joissa syvennetään yhteistä ymmärrystä ja jatkuvasti opitaan siitä, miten asioiden väliset yhteydet elävät ja miten dynaamista kokonaisuutta voidaan politiikkatoimilla ohjata pitkäjänteisesti kohti tavoitetta.

AIHE

Osaamisen aika

Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä Suomeen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Kirjoittajat

Päivi Hirvola

Johtaja, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

Helena Mustikainen

Projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?