​​Suomalaiset odottavat tekoälyn käytöltä julkisissa palveluissa läpinäkyvyyttä, eurooppalaisuutta ja hallinnan säilymistä ihmisillä​

Sitran ja Reaktorin syksyllä 2025 järjestämän Mitä mieltä tekoälystä, Suomi? -verkkokeskustelun perusteella suomalaiset eivät ole arvomaailmaltaan jakautuneita tekoälykysymyksissä. Keskustelun osallistujien keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys esimerkiksi siitä, että julkisen hallinnon tekoälyjärjestelmien hallinnan on oltava vastuullista ja sitä on arvioitava säännöllisesti.

Keskustelun osallistujat saivat ehdottaa mukaan omia väitteitään, joita muut osallistujat saivat äänestää. Esimerkiksi väitteen ”Minulla tulee olla oikeus tietää, mitä minua koskevia tietoja tekoäly on kerännyt, mistä ne ovat peräisin ja mihin ne tallentuvat” kanssa samaa mieltä oli 96 prosenttia kyseistä väitettä äänestäneistä (2142 henkilöä).

”Keskustelun perusteella suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn käytännönläheisesti ja painottavat hyötyjen arviointia suhteessa käyttötarpeisiin ja mahdollisiin haittoihin. Tekoälylle ollaan valmiita antamaan ennen kaikkea ihmistä tukeva ja auttava rooli”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen.

Sitra ja Reaktor rakensivat keskustelun pohjalta säännöstön, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää julkisten digipalvelujen kielimallien kouluttamisessa. Vastaavaa, suoraan tavallisten kansalaisten näkemyksiin perustuvaa tekoälyn säännöstöä ei ole aiemmin laadittu missään muualla maailmassa.

Suomalaiset arvostavat eurooppalaisia tekoälyratkaisuja ja vastuullista datan käsittelyä

Keskustelua herätti se, mistä tekoälyohjelmistot hankitaan, missä dataa säilytetään ja kenen luomia sääntöjä noudatetaan. Vastauksissa korostui toive kansallisista ja eurooppalaisista tekoälyratkaisuista. Data halutaan pitää EU:n tai Suomen rajojen sisällä, EU:n tekoälylainsäädäntöä pidetään tärkeänä ja julkisen sektorin toivotaan hankkivan ratkaisuja ensisijaisesti suomalaisilta toimijoilta. 

“Tekoälyn alkuperän lisäksi kansalaisissa huolta herättää myös datan käsittely: mitä dataa tekoälylle tarjotaan ja missä se säilytetään. Vastaukset korostavat, että suomalaisille ja EU-tasoisille ratkaisuille on kova tarve, etenkin silloin, kun kehitetään palveluita, jotka koskevat jokaisen suomalaisen arkea”, kertoo Reaktorin tekoälystä ja datasta vastaava johtaja Marko Aalto.

Keskustelussa nousi esille myös tarve lisätä osaamista ja ymmärrystä tekoälystä kaikkialla yhteiskunnassa. Väitteen ”Olen sitä mieltä, että poliittisilla päättäjillä on riittävästi tietoa tekoälystä ja sen vaikutuksista” kanssa eri mieltä oli 92% väitteeseen vastanneista (2273 henkilöä).

Säännöstö ohjaa tekoälyratkaisujen kehitystä suomalaisten odotuksia vastaavaksi

Tekoälyllä ja muilla teknologioilla on merkittävä potentiaali lisätä julkisen sektorin tuottavuutta ja auttaa turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut tiukkenevassa taloustilanteessa. Sitra kertoi syksyllä uudesta 50 miljoonan euron panostuksesta, jonka tavoitteena on vauhdittaa merkittäviä tuottavuushyötyjä julkisella sektorilla dataa ja tekoälyä hyödyntämällä.

Samalla kun tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän julkisten palvelujen tukena, on tärkeää ymmärtää kansalaisten huolia ja toiveita, joita tekoälyn käyttöön julkisissa palveluissa liittyy. Mitä tekoälyn hyödyntämisessä tulisi huomioida, jotta kansalaiset voivat kokea sen luotettavaksi?

“Keskustelun pohjalta rakennetun säännöstön tavoitteena on auttaa julkisten palveluiden tekoälyratkaisuja vastaamaan kansalaiskeskustelussa tunnistettuihin suomalaisten arvoihin ja odotuksiin”, Reaktorin Marko Aalto kertoo.

“Pelkkä tekoälyn suora ohjeistaminen ratkaisee vain osan tarpeista. Vaikuttavin tapa ohjata tekoälyn toimintaa on hallita sitä, mihin datalähteisiin ja työkaluihin sillä on pääsy. Ohjeistusta tarvitsevat tekoälyn lisäksi myös järjestelmien kehittäjät, niitä käyttävät organisaatiot sekä loppukäyttäjät”, jatkaa Marko Aalto.

Lue lisää keskustelusta ja sen pohjalta rakennetusta säännöstöstä Sitran muistiosta “Demokraattinen tekoäly Suomessa.”

Tutustu keskustelun tulosanalyysiin Sitran verkkosivuilla.