Arvioitu lukuaika 2 min

Tekeekö jatkuva oppiminen aivoille hyvää?

Oppiminen on aivojen työtä. Millainen mieli on altis oppimaan, ja miten ikä vaikuttaa oppimiseen? Kun tuntee hämmennystä, tietää olevansa isojen oivallusten äärellä.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Play

Tässä Osaamisen aika -podcast-jaksossa pohditaan, millaisia elinikäisiä oppijoita aivomme ovat. Samalla tavoin kuin lihasten käyttö pitää lihakset kunnossa, on aivojen käyttäminen parasta, mitä aivoilla voi tehdä. Opimme yötä päivää huomaamattamme.

Muistia ja oppimista aivotieteen menetelmillä tutkiva diplomi-insinööri, tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen kertoo, miten uuden oppiminen pitää aivot käynnissä. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professoria jututtaa Sitran Osaamisen aika -projektin johtava asiantuntija Milma Arola.

Podcastin pituus on 32 minuuttia.

Aiemmat kokemuksemme vaikuttavat kykyymme oppia sekä asenteeseemme. ”On jäänyt päälle käsitys, että oppiminen on rankkaa ja vaikeaa. Siitä tulisi luopua. Käsitys oppimisesta ja itsestä oppijana voi muuttua radikaalisti: Minähän voin oppia uusia asioita!”, Huotilainen sanoo ja kysyy: ”Miten voisimme toivottaa kaikki tervetulleeksi oppimaan uusia asioita?”

Paras ikä oppia

Sitran suomalaisille aikuisille tekemän kyselyn Elinikäinen oppiminen Suomessa mukaan kaikenikäiset nauttivat oppimisesta ja kokevat sen tuovan iloa ja hyvinvointia elämään.

Huotilainen sanoo, että oppiminen on laadullisesti aivan erilaista eri-ikäisillä ihmisillä. Asioiden oppimisille on ikään kuin paras ikä. Tietynikäiset ihmiset oppivat tietynlaisia asioita parhaiten, sitä nuoremmat ja sitä vanhemmat vähän huonommin.

Automaattisesti toimiviksi tarkoitettujen perusasioiden opettelu, kuten lukeminen, on otollisinta hoitaa lapsena. Sen sijaan esimerkiksi johtamista ja sosiaalisia taitoja oppii paremmin, kun niistä on jo vähän kokemusta.

Oppimiseen liittyvistä kielteisistä tunteista hämmennys onkin myönteinen ja tärkeä oppimista edistävä tekijä. ”On iso asia, jos tulee hämmennyksen äärelle. Se on merkki, että kyse on jostain isommasta, joka voi muuttaa omaa ajattelua.” Hämmennys ei välttämättä tunnu kivalta, mutta pysähtyminen sen äärelle voi tuoda mukanaan isoja oivalluksia.

Aivojen kannalta paras työympäristö olisi Huotilaisen mukaan sellainen, jossa voi tehdä kokeiluja ja jossa siedetään epäonnistumista. Kiire pilaa oppimista. ”Meistä tulee vähän kuin robotteja. Kyseenalaistaminen jää pois, tehdään mahdollisimman nopeasti ja kuten ennenkin sekä puristetaan loppuun, mitkä estävät oppimista.”

Robottirivistönä toimimisen sijasta oppimiselle on hyödyllistä moninaisuus. Tehokkain oppimisen muoto on yhdessä oppiminen. Esimerkiksi seuraamalla toisen työtä voi oppia paljon. ”Sähän teet ihan eri tavalla kuin minä!”

Oikeita vastauksia on kiihtyvän tahdin maailmassa vähemmän kuin ennen, ja päätöksiä tehdään puutteellisen tiedon varassa. Myös asia, jonka kanssa työskennellään, muuttuu koko ajan. Silloin on välttämätöntä ottaa vastaan itselleen vieraita ajattelutapoja.

Voit kuunnella podcastin tämän sivun yläosan linkin lisäksi Spotifysta ja Apple Podcasts -palvelusta.

Podcast tekstitettynä

 

Osaamisen aika -podcast pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Podcast on osa Sitran Osaamisen aika -projektia, joka vauhdittaa kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentumista Suomeen.

Tervetuloa Twitteriin keskustelemaan aiheesta tunnisteella #osaamisenaika.

AIHE

Osaamisen aika

Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä Suomeen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Kuuntele lisää

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?