Tekoälyllä tuottavuutta julkiselle sektorille: Digitaalinen kaksonen testaa kaupungin tulevaisuutta ja tekoäly oppii islantia

Data ja tekoäly avaavat uusia mahdollisuuksia merkittävään tuottavuusloikkaan julkisella sektorilla, kuten valtionhallinnossa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Suomessa tuottavuuden parantaminen on tärkeää, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan laadukkaat julkiset palvelut aikana, jolloin rahat ovat tiukoilla ja julkiselta sektorin eläköityy merkittävä määrä työntekijöitä.

Mutta mihin tekoäly kykenee käytännössä? Tässä artikkelisarjassa esittelemme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoäly on parantanut tuottavuutta.

Sarjan neljännessä osassa nostamme esille maailmalta lupaavia uudistuksia, joiden hyödyt eivät ole vielä toteutuneet.

Kansainväliset esimerkit on valinnut LUT-kauppakorkeakoulun tekoälyyn erikoistunut teollisuusprofessori Mika Ruokonen.

Sarjan ensimmäisessä osassa esittelimme yli viiden miljoonan euron tuottavuushyötyjä tuoneita, kansainvälisiä ratkaisuja. Toisessa osassa tutustuimme kotimaisiin esimerkkeihin. Kolmas osa pureutui ratkaisuihin, jotka on tuoneet yli kymmenen miljoonan euron hyödyt ja jotka on skaalattu laajalle.

Listaus liittyy Sitran laajaan panostukseen, jossa vauhditamme yhdessä kumppaneiden kanssa tuottavuuden merkittävää parantumista Suomen julkisella sektorilla.

1. Uusi-Seelanti: Digitaaliset kaksoset ja tekoäly kaupunkisuunnittelun apuna

Uuden-Seelannin pääkaupunki Wellington on kehittänyt älykkään kaupunkimallin, joka yhdistää paikkatiedon, sensori- ja infrastruktuuridatan sekä tekoälyn päätöksenteon tueksi. Kaupunki hyödyntää mallia muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten, väestönkasvun sekä asuinalueiden kehittämisen arvioinnissa.

Tekoälyllä varustettu, Wellingtonin kaupungin digitaalinen kaksonen tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden testata eri skenaarioita nopeasti: mitä esimerkiksi tapahtuu liikenneverkolle, jos tietty uusi asuinalue rakennetaan? Entä miten sähköverkko kestää tulevaisuuden kuormitusta erilaisilla investoinneilla? 

Kaupunki voi välttää ratkaisun avulla kalliita virheinvestointeja, kuten esimerkiksi vajaakäytölle jäävän sillan rakentamisen. Kaupunki voi myös optimoida resurssien käytön, ja esimerkiksi ajoittaa kunnossapitoa niin, että häiriöt jäävät minimiin. 

Lisäksi ratkaisun avulla on mahdollista ohjata liikennevirtoja tai energiankulutusta reaaliaikaisesti. Malli toimii myös vuorovaikutuksen välineenä: kansalaiset voivat nähdä, miltä kaupunki näyttää eri tulevaisuusskenaarioissa.

Wellingtonin digitaalinen kaksonen on yksi maailman pisimmälle viedyistä kaupunkitason simulaatioista (ns. world model): siinä tekoälyn tukema dataohjautuva suunnittelu parantaa jatkossa julkisen sektorin päätöksentekoa ja tuottavuutta.

Lue lisää:

Our Chancing City (englanniksi)

Wellington’s Digital Twin (englanniksi)

2. Sveitsin tilastokeskukset tekoälyratkaisut

Sveitsin liittovaltion tilastokeskus FSO on tekoälyn hyödyntämisessä yksi edistyneimmistä virallisista tilastotoimijoista. 

FSO on perustanut oman Data Science, AI and Statistical Methods -yksikön, joka vastaa tekoäly- ja koneoppimismenetelmien kehittämisestä sekä niiden integroimisesta tilastotuotantoon. Lisäksi FSO tukee koko Sveitsin valtionhallintoa datan hyödyntämisessä.

Tekoälyä ja mallipohjaisia menetelmiä hyödynnetään FSO:ssa useissa  Experimental Statistics -hankkeissa, joissa kokeillaan uusia datalähteitä ja tilastointimenetelmiä ennen niiden käyttöönottoa virallisessa tuotannossa.

Näihin kuuluvat muun muassa STATENT-Flash, jossa yritysrakennetilastojen tuloksia arvioidaan nopeammin, sekä VAB-STAGRE, joka tuottaa erilaisia arvioita yrityksille. Lisäksi tekoälyä hyödynnetään liikenne- ja anturidatan virheiden automaattisessa tunnistuksessa sekä reaaliaikaisessa väestön kuolleisuuden seurannassa.

Lue lisää:

FSO’s Experimental statistics (englanniksi)

Data Science Competence Center (englanniksi)

3. Islanti: Kielimallien rikastaminen ja kouluttaminen islannin kielelle

Islanti on tehnyt yhteistyösopimuksen tekoälyn tutkimus- ja käyttöönottoyritys OpenAI:n kanssa. Tavoitteena on, että kielimallit kykenevät palvelemaan entistä paremmin islannin kielellä.

Islanti oli aiemmin ensimmäinen valtio, jonka kieli valittiin mukaan GPT-4:n kehitysvaiheeseen englannin kielen lisäksi.

Hankkeessa noin 40 kieliasiantuntijaa käyttävät reinforcement learning -menetelmää ja korjaavat kielimallien islannin kielen virheitä sekä parantavat kielioppia ja lisäävät kulttuuritietämystä.

Tavoitteena on, että islantia osataan käyttää luonnollisesti kaikissa sovelluksissa, esimerkiksi äänipalveluissa, asiakaspalveluboteissa ja viranomaisjärjestelmissä. Islannin hallitus on hiljattain mahdollistanut nimenomaan äänipohjaiset keskustelut ChatGPT:llä islanniksi.

OpenAI:lle on luovutettu yli neljän miljardin sanan laadukas paikallinen aineisto ja oletuksena on, että hanke on skaalautumassa alkuperäisestä pienestä toteutuksesta suuremmaksi lähiaikoina.

Lue lisää:

The Icelandic Approach: Preserving and Revitalizing Linguistic and Cultural Diversity in AI (englanniksi)

Head start for Icelandic (englanniksi)

Ota yhteyttä!

Haluatko kuulla lisää tekoälyn tuottavuushyödyistä julkisella sektorilla?

• 

  Jonna Heliskoski Siirry henkilön sivulle

  Ohjelmajohtaja, Julkisen sektorin tuottavuus

  +358 294 618 397

  jonna.heliskoski@sitra.fi

  Data ja tekoäly Julkisen sektorin tuottavuus