Julkaistu 09.05.2017

Tiekartta auttaa Suomea siirtymään kiertotalouteen

Suomi tavoittelee asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Taloudellinen kilpailukykymme ja hyvinvointimme eivät perustu enää jatkossa luonnonvarojen ylikulutukseen. Maailman ensimmäinen kansallinen tiekartta kiertotalouteen määrittelee niitä askeleita, joita tarvitaan kansantalouden systeemiseen muutokseen.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Viestinnän asiantuntija, jonka työhön kuuluu vuorovaikutus suomalaisten medioiden kanssa ja Kiertotalous-avainalueen viestintä.
Nopeat faktat

Tavoite, työ ja tulos

Tavoite: Luoda yhteiskunnassa yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi Suomessa ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot.

Työ: Sitra kokosi keskeisten yhteiskunnan toimijoiden näkemykset muutostarpeista ja tarvittavista toimenpiteistä synteesiksi maalis-syyskuun aikana vuonna 2016.

Tulos: Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta sisältää ensimmäiset laajat kokonaisuudet – kuusi avainhanketta ja kymmeniä pilotteja –, jotka aloittavat Suomen muutoksen kohti kiertotaloutta.

Mistä työssä oli kyse?

Suomi tavoittelee asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Muun muassa Suomen hallituksen tavoitteena on, että maamme on vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Suomella on aito mahdollisuus
luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä hiilineutraalista kiertotaloudesta. Maailma tarvitsee edelläkävijöiden ratkaisuja siihen, miten talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön.

Kiertotalousratkaisujen syntyyn tarvitaan eri alojen ja yhteiskunnan osapuolten – niin elinkeinoelämän, politiikan, tieteen kuin järjestökentänkin – kohtaamista, vuoropuhelua ja yhteistyötä neutraaleista lähtökohdista. Tähän tarpeeseen Sitra pyrki vastaamaan tiekartan laatimisprosessilla. Tavoitteena oli luoda edellä mainituille osapuolille yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämisestä ja määrittää tehokkaimmat keinot talouden systeemiseen muutokseen.

Miten työ eteni?

Ensimmäiset hahmotelmat tiekartan tarpeesta kirjattiin Sitrassa ylös jo loppuvuodesta 2014, kun Sitrassa valmisteltiin kiertotalouteen keskittyvää projektikokonaisuutta eli avainaluetta. Tuolloin nähtiin, että yhteiskunnassa tarvitaan laaja yhteinen, jaettu ymmärrys siitä, että kiertotalous on käsitettävä holistisesti kaikkia aloja poikkileikkaavana uutena talouden paradigmana.

”Kohtasimme myös arvostelua siitä, miten kiertotalous määriteltäisiin – puhuttaisiinko talousjärjestelmästä. Emme halunneet kuitenkaan harhautua keskusteluun, jossa kiertotalous rinnastettaisiin kapitalismin ja kommunismin kanssa”, avainaluetta tuolloin valmistellut Sitran johtava asiantuntija Matti Aistrich naurahtaa nyt.

Varsinainen tiekartan laatimisprosessin suunnittelu alkoi Sitrassa syksyllä 2015 avainaluetyön päästyä kunnolla vauhtiin. Yhteiskunnan eri osapuolten kohtaaminen ja yhteinen työstöprosessi kulminoitui kolmeen niin sanottuun pyöreän pöydän keskusteluun. Niissä muun muassa arvioitiin Suomen kiertotalouden nykytilaa, laadittiin tiekartalle visio, määriteltiin keinot yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi sekä lopuksi priorisoitiin toimenpiteet ja se, kenen vastuulla mikin toimenpide jatkossa on.

Ennen pyöreän pöydän keskusteluja kaikki osallistujat haastateltiin erikseen. Haastatteluissa kartoitettiin osallistujien ja heidän organisaatioidensa rooli sekä näkemyksiä siitä, miten Suomessa voitaisiin siirtyä kiertotalouteen. Mitkä ovat osallistujien mielestä Suomen heikkoudet ja vahvuudet kiertotalouden kannalta, entä mihin kannattaisi keskittyä Suomen kiertotaloustyössä?

”Haastattelu oli hyvä, se fokusoi miettimään kiertotaloutta”, kiittelee jälkikäteen neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström maa- ja metsätalousministeriöstä.

Pyöreän pöytien keskusteluissa osallistujat toivat esille myös ideoitaan piloteiksi ja myöhemmin ideoita saivat lähettää myös muut suomalaiset. Pilotti-ideoiden ja niihin liittyvien yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen sai jälkikäteen myös kritiikkiä.

”Sille olisi pitänyt olla enemmän aikaa, jotta olisimme ehtineet omassa organisaatiossa tekemään tarvittavat päätökset”, pohtii vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen Suomen osuuskauppojen keskuskunta SOK:sta.

Keitä oli mukana?

Keväällä 2016 tiekarttaa laatimaan kutsuttiin miltei 50 eri tahoa niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmanneltakin sektorilta. Sitra kilpailutti konsultin auttamaan prosessin läpiviennissä. Työhön valittu Deloitte toi mukaan myös yritysmaailman ajattelutapaa, josta siltä oli kokemusta erilaisista strategiatöistä.

Sitran rooli itsenäisenä, valtion tai yrityselämän rahoituksesta riippumattomana tahona oli erittäin merkittävä sen kannalta, että prosessiin mukaan tulevat kokivat lähtökohdat puolueettomiksi ja tasapuolisiksi.

”Muun muassa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen osallistui keskusteluun tasavertaisesti siinä missä muutkin”, tiekartan prosessin suunnittelusta Sitrassa vastannut asiantuntija Laura Järvinen sanoo.

”Oli kuitenkin tärkeää, että työtä tehtiin tiiviisti keskeisten ministeriöiden kanssa: mukana olivat työ- ja elinkeino- (TEM), ympäristö- (YM) kuin maa- ja metsätalousministeriökin (MMM).”

Kiertotalous syntyy usein toimialojen rajoilla tai eri sektoreiden kohdatessa. Maa- ja metsätalousministeriön Tapio-Biström onkin tyytyväinen tiekartan laajaan laatijajoukkoon. Moni ministeriössä vireillä ollut hanke sai uusia näkökulmia. ”Tiekarttaprosessi todella laajensi meidän ihan liian hallintokeskeistä valmistelupiiriä.”

Sitran Järvinen kertoo, että alkuperäisessä suunnitelmassa oli saada osallistujat toteuttamaan prosessin aikana pienimuotoisia, konkreettisia kokeiluja. Niiden avulla olisi testattu ideoita ja uusia toimintatapoja kevyesti ja nopealla aikataululla. Ajanpuutteen vuoksi kokeiluista luovuttiin, vaikka taustalla oli tavoite käyttää niitä osallistujien sitouttamiseen.

”Olimme aiemmissa tiekartta- ja strategiaprosesseissa havainneet, että ihmiset ovat innostuneina mukana siihen asti, kunnes pitää määritellä, mitä oma organisaatio käytännössä tekisi. Tätä haastetta ajattelimme taklata pienillä kokeiluilla, jotka toisivat osaltaan Jyväskylän resurssiviisaissa kokeiluissa hyväksi havaittua kokeilukulttuuria mukaan tiekarttaprosessiin”, Järvinen sanoo.

”Kutsuimme kaikki suomalaiset tuomaan pöytään parhaat pilotti-ideat ja käytännöt”, Järvinen jatkaa. Lopulta sadat suomalaiset kommentoivat tiekartan luonnosta ja tekivät ehdotuksia piloteiksi. Kaiken kaikkiaan tiekarttaprosessiin osallistui yli tuhat henkilöä.

Mitä saatiin aikaan?

Kertyneestä aineistosta Sitra työsti loppukesän 2016 aikana lopullisen tiekartan – raportin, jossa esitellään viisi painopistealuetta ja kuusi avainhanketta.

Kerätyistä ideoista tiekarttaan valikoituivat ne pilotit, jotka yhdistävät jo olemassa olevan osaamisen ja uudet innovaatiot kiertotaloutta edistäviksi kokonaisuuksiksi. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että kyseistä toimenpidettä olisi mahdollista laajentaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Painopistealueet ovat niitä Suomen perinteisiin vahvuuksiin perustuvia aihekokonaisuuksia, joilla Suomen kiertotaloutta aluksi edistetään. Kokonaisuudet ovat kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet.

Kuusi avainhanketta kattavat kaikki painopistealueet:

  1. Alueellisella yhteistyöllä tuotetaan suomalaisten arkeen kestävää lähiruokaa julkisten suurkeittiöiden avustuksella.
  2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudenlaisten käsittelytekniikoiden demolaitos auttaa arvokkaiden ja harvinaisten materiaalien tarkan uudelleen käytön.
  3. Pääkaupunkiseudun Smart&Clean -projekti luo vähähiilisestä ja älykkäästä, avointa dataa hyödyntävästä liikenteestä vientikonsepteja.
  4. Metsäalalla fossiilisia materiaaleja korvaavien biotuotteiden kehitystä vauhditetaan laajoilla, teollisen mittakaavan kokeiluilla.
  5. Arktisen teollisuuden ekosysteemin laajaa yhteistyömallia kokeillaan muualla Pohjois-Suomessa edistämään teollisia symbiooseja.
  6. Suomi ottaa kiertotalouden isäntämaan roolin järjestämällä kiertotalouden parhaita ratkaisuja esittelevän World Circular Economy Forumin kesäkuussa 2017.

Tiekartta on havaittu niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla käyttökelpoiseksi tavaksi hahmottaa tarvittavia toimenpiteitä kiertotalouden edelläkävijyyden saavuttamiseksi, ja se onkin synnyttänyt uusia prosesseja. Esimerkkejä löytyy jo pari: Syksyn 2016 aikana Varsinais-Suomessa on tehty Suomen ensimmäinen alueellinen tiekartta. Yksityisellä sektorilla S-ryhmä on puolestaan aloittanut oman kiertotalouden tiekarttansa teon.

”Lisäksi tiimissäni on nyt työntekijä, jonka tehtävä on miettiä, mitä kiertotalous tarkoittaa käytännössä S-ryhmässä”, SOK:n Lea Rankinen kertoo. ”Hän on käynyt läpi tarkkaan tiekartan hankkeet ja pilotit sekä miettinyt, voisiko yrityksellämme olla rooli niissä.”

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström nostaa toki esille alueellisen kestävän ruokajärjestelmän avainhankkeen, jonka idea syntyi yhdessä pyöreän pöydän keskustelussa, mutta painottaa itse prosessin ja neutraalin tahon vetovastuun merkitystä:

”Pääsimme sellaisten sektoreiden kanssa vuorovaikutukseen, joiden kanssa se ei muuten onnistuisi. Sitra pystyy keskustelemaan sellaisissa piireissä, jotka eivät ole muuten kiinnostuneita meistä.”

Sitran Järvinen summaakin prosessin oppeja:

”Muutos kiertotalouteen ei vaadi aina rahallisia resursseja, vaan ajattelutavan muutosta.”

Mistä on kyse?