Kuva: Andreas Thomasson

Julkaistu 13.02.2018

Tulevaisuutta tieteen yössä

Koska tulevaisuus ei ole vielä täällä, tarvitsemme erilaisia mielikuvia, joita kohti kulkea. Niitä meille ovat tarjonneet tieteiskirjailijat ja elokuva-ohjaajat, taiteilijat ja tieteilijät.
Ota yhteyttä
Asiantuntija, Sitran juhlavuosi, Ratkaisu 100, Sitra

+358 (294) 618 278

nuppu.stenros@sitra.fi

Lopulta kuitenkin me voimme olla vain nykyhetkessä – vaikka haluaisimmekin ottaa aikakoneen tulevaisuuteen, se on mahdollista vain leffoissa. Ainoastaan tämä hetki on se, jossa tehdään ne valinnat, jotka vaikuttavat siihen, millainen se meidän tulevaisuutemme on. Mitä pitäisi tehdä nyt, jotta kulkisimme kohti toivottavaa tulevaisuutta?

Näillä aatoksilla suunnittelimme Tiedekeskus Heurekan väen kanssa 2.2.2018 pidetyn yhteisen Tieteen yön.

Mitä jäi mieleen?

Tapahtumasta tuli kaikkea sitä mitä suunnittelimme, ja niin paljon enemmän. Kävijöitä oli yhteensä 6840, tuhannen verran enemmän mitä ajattelimme (siis todella paljon!).

Heureka vilisi yhden illan ajan itse askarreltuja valomiekkoja, foliohattuja ja nähtiinpä jossain uv-limaakin. Toisaalta keskusteluja värittivät ilmastonmuutos, terveydenhuollon tulevaisuus ja Suomea vavisuttavat megatrendit. Äänessä olivat taiteilijat, tieteilijät, scifinörtit ja torvisoittokunta.  Oli mahtavaa huomata, kuinka tieteen ja tulevaisuuden äärelle innostuivat kaikenikäiset: perheet ihan pienine lapsineen, teini-ikäiset, aikuiset ja eläkeläiset.

Pyysin paria kollegaa kirjaamaan ylös joitain illan keskusteluiden esiinnostattamia ajatuksia. Tapahtumassa oli niin paljon ulottuvuuksia, niinkuin tulevaisuudessakin, että tässä vain pieni otos.

Tiede ja tulevaisuus houkuttivat Heurekaan tuhansittain väkeä. Kuva: Jenni Sarolahti.


Mikko Dufva

Tulevaisuuden Sanomat innosti ajattelemaan tulevaisuuksia arjen tasolla

Tulevaisuudesta puhutaan usein abstraktein termein. On megatrendiä, muutosajuria, visiota ja missiota. Ihmisen arki jää helposti vähemmälle huomiolle, jolloin tulevaisuuskuvat saattavat vaikuttaa etäisiltä. Siksi yksi tärkeä osa tulevaisuustyötä onkin tulevaisuuden arkipäiväistäminen.

Mikko Dufva ja Jenna Lähdemäki kannustivat tekemään Tulevaisuuden Sanomia. Kuva: Andreas Thomasson.

Kokeilimme tulevaisuuden arkipäiväistämistä uutisotsikoiden avulla. Pidimme työpajaa, jossa tehtävänä oli laatia tulevaisuuden sanomien etusivu. Apuna oli Sitran trendikortit. Ohjeistus oli yksinkertainen:

  1. Nosta 2 trendikorttia ja lue ne. Mieti millainen olisi maailma, jossa korttien kuvaamat asiat ovat arkipäivää.
  2. Keksi kortteihin liittyvä tulevaisuuteen sijoittuva uutinen. Uutisessa on iskevä otsikko ja lyhyt kuvaus tapahtuneesta. Piirrä uutiseen liittyvä kuva tai valitse jokin valmiista kuvista.

Työpaja tuotti kymmeniä ”Tulevaisuuden Sanomien” etusivuja ja rutkasti mielenkiintoisia ajatuksia tulevaisuudesta. Lue lisää blogauksestani täältä.

Tulevaisuus ja siitä keskustelu kuuluu meille kaikille. Me ennakoinnin asiantuntijat lipsahdamme liian helposti abstraktille tasolle, vaikka tulevaisuus on oikeasti tosi arkinen juttu.

- Mikko Dufva
Johtava asiantuntija, ennakointi

Helmi Saksala & Mervi Porevuo

Kohti utopiaa vai dystopiaa – Ihminen ja ilmastonmuutos

Kirjailija Johanna Sinisalo ja Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen keskustelivat Sitran asiamies Tapio Anttilan johdolla siitä, miten voisimme vähentää ilmastonmuutoksen etenemistä ja seurauksia – ja minkälainen rooli kaunokirjallisuudella on ajatusten herättämiseksi.

Nykyinen talousjärjestelmä perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen. Amerikassa 1930-luvun lamasta selvittiin, kun päätettiin rakentaa tuotteet niin, että niiden tarkoituksena ei ole enää kestä tyttäreltä äidille vaan pitää talouden pyörät pyörimässä kannustamalla kuluttamiseen. Tämä ajattelutapa on tullut tiensä päähän ja jos emme nyt tee oikeita päätöksiä tulevaisuuden kauniit utopiat muuttuvat ympäristödiktatuuriksi.

Johanna Sinisalon mukaan haastavaksi tilanteen tekee ennen kaikkea länsimaisen demokratian tila, jossa poliitikot vaalit voittaakseen lupaavat, ettei kenenkään tarvitse yksilönä luopua mistään vaan nykymeno voi jatkua. Hän haastoikin  ajattelemaan, että mitkä ovat todellisia ihmisoikeuksia tässä tilanteessa: oikeutemme ostaa uusia tavaroita loputtomiin vai se että puhdasta vettä riittää myös tuleville sukupolville?

Johanna Sinisalo, Tapio Anttila ja Nani Pajunen

Tapio Anttila johdattaa kirjailijan ja kiertotalousasiantuntijan ilmastokeskusteluun utopioiden ja dystopioiden kautta. Kuva: Andreas Thomasson.

Sapiskalla vai tsempillä kulutus kuriin?

Johanna Sinisalon mukaan asenneilmastonmuutos ihmisissä on mahdollinen ja todistetusti saa asioita tapahtumaan. Esimerkkinä hän heitti ponnekaasuista luopumisen ja miten otsonikerros on sen myötä korjaantunut. Sinisalo uskoo, että tavalliselle ihmisille raa’at tilastofaktat eivät välttämättä sano mitään, mutta varoittava ilmastodystopia voi saada yksilön kyseenalaistamaan valintojaan ja elämäntapojaan. Kirjailija toivoi, että 50 vuoden kuluttua olisi olemassa kansainvälinen yhteistoiminnan elin, jonka tehtävänä olisi pohtia irtikytkentöjä haitallisista globaaleista talousmalleista sekä neuvotella ilmastoratkaisuista ja ravintokysymyksistä.

Nani Pajunen puolestaan peräänkuulutti kannustamista kieltojen sijaan. Positiivisen tulevaisuuskuvan on lähdettävä ajattelutavan muutoksesta: ihmisen ei tule määritellä olemassaoloaan omistajuuden kautta, kuluttajana. Siksi kysynnän ja tarjonnan laki on keskeinen viitekehys. Yritysten ja valtioiden on kehitettävä malleja, jotka tekevät kuluttamisesta kestävämpää. Tässä näkökulmassa pidin itse tärkeänä sitä, että se sisältää sekä yksittäisen kuluttajan valintojen merkityksen, että talouden suurten linjojen ja palveluntarjoajien roolin.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa yksittäisen kuluttajan valinnoilla, talouden suurilla linjoilla ja yrityksillä on kaikilla tärkeä roolinsa. Omilla valinnoilla voi siis vaikuttaa monella tapaa!

- Helmi Saksala
Asiantuntija

Nuppu Stenros

Terveysteknologia populaarikulttuurissa

Erikoislääkäri Tuomas Lähdeoja ja yleislääkäri Jussi Mustonen  vastasivat, mitkä sci-fin tunnetut terveysteknologiat ovat totta ja mitkä eivät toteudu koskaan. Kahden lääkärin esitykseen oli valittu tunnetuista tieteissarjoista ja -elokuvista tuttuja terveyteen liittyviä teknologioita, mittausvälineitä ja koneita. Kutkuttavassa esityksessä pohdittiin, mikä niistä olisi mahdollista lähitulevaisuudessa ja mikä tuskin toteutuu koskaan. Toisaalta myös, missä ollaan menty isoja harppauksia eteenpäin.

Tekniikka ei vielä korvaa osaamista tai kosketusta

Vaikka terveydenhuollossa leikkausrobotti on jo totta, harvemmin tekoäly tekee vielä diagnooseja tai ihmisen/potilaan monitorointia pystytään tekemään ilman fyysistä kosketusta. Tieteisfiktiossa mekaaniset raajat, robottikädet ja lisämuisti ovat viileitä ja parempia kuin alkuperäiset, näin ei ole tosimaailmassa. Esityksestä jäi positiivinen fiilis: terveydenhuollossa tapahtuu paljon kiinnostavia asioita, joihin tieteiselokuvakulmalla on helpompi (ja hauskempi) päästä tavallisena terveyskeskuskävijänä kiinni.

Oli niin mainiota kuulla oikeiden lääkäreiden kommentoivan esimerkiksi Star Trekistä tuttuja teknologioita.

- Nuppu Stenros
Asiantuntija & tapahtuman tuottaja

Mervi Porevuo

Tulevaisuuden paratiisit ja helvetit: mikä utopioissa ja dystopioissa kiehtoo?

Kirjailija Johanna Sinisalo oli lavalla jo toistamiseen, ja avasi nyt tulevaisuusajattelua käyttäen esimerkkeinä science fiction -kirjallisuudessa luotuja tulevaisuuden paratiiseja – utopioita – ja tulevaisuuden helvettejä – dystopioita. Utopioiden maailmassa kaikki on hyvin. Uudet teknologiat ovat pelastaneet maailman, ekokatastrofi on vältetty tai Solar Punkin radikaali optimismi on vallannut maailman. Dystopian maailmassa puolestaan menee todella huonosti. Sivilisaatiomme on tuhoutunut ydinkatastrofin seurauksena, planeettamme on muuttunut elinkelvottomaksi ilmastonmuutoksen takia tai ihmiskunnan yleinen tyhmeneminen on johtanut demokratian korruptoitumiseen ja korporaatioiden valtaan.

Yhteistä molemmille tyyleille on, että ne ovat aina oman kirjoittamisajankohtansa yhteiskunnan kritiikkiä ja siten avoimesti poliittista kirjallisuutta. Molemmat tyylit, mutta varsinkin dystopiat, ovat mahdollisten todellisuuksien kuivaharjoittelua ja tekevät näin mahdollisista tulevaisuuksista käsiteltävämpiä. Mielenkiintoisen jännitteen tyylien välille tuo, että toisen utopia voi olla toisen dystopia. Naisten hallitsema maailma ei välttämättä ole miesten mieleen ja päinvastoin tai teokratia ateistin.

Mikään ei ole ikuista, onneksi

Johanna Sinisalo toi esille, että sci-fi -kirjallisuuden mahdollisten tulevaisuuksien historia osoittaa, että yhteiskunnassa vallitsevat asenteet eivät ole ikuisia – kehitystä tapahtuu. Koska dystopiat ja utopiat ovat aina tulkintoja omasta ajastaan ja samalla oman aikansa vankeja voi niistä tutkia mitkä ovat olleet juuri tuossa ajassa niitä tiedostamattomia asenteita, joita ei ole vaan pystytty ajattelemaan toisin edes tieteiskirjallisuuden dystopioissa ja utopioissa. Esimerkiksi vielä 1950-luvulla kirjoitetuissa kirjoissa oletettiin, että kaikki vetävät röökiä siitä ajasta ikuisuuteen.

Kirjailija Johanna Sinisalo. Kuva: Andreas Thomasson.

Erityisen hyvin positiiviset kehityskulut asenteissa näkyvät naisten aseman muuttumisessa objektista subjektiksi sekä ekotietoisuuden lisääntymisessä. Kukaan itseään kunnioittava kirjailija ei enää kirjoittasi romaania, jossa naiset toimijoina on täysin unohdettu tai visioisi kaupunkiplaneettaa pohtimatta ensin, että miten ilma ja ruoka saadaan riittämään planeetalla. Jäinkin pohtimaan, että mitkä ovat meidän ajassamme niitä asioita joille olemme nyt niin sokeita, ettemme osaa ajatella niitä toisin?

Loppukeskustelun aikana yksi osallistujista otti esille keskustelussa koneiden roolin tulevaisuudessa joko orjanamme tai hallitsijanamme. Tässä yhteydessä Johanna lainasi 1800-luvun lopulla elänyttä kirjailijaa Samuel Butlerilta: ”Koneet hallitsevat meitä olemalla meillä alamaisia”.  Nämä sanat soivat päässäni, kun alustukseen jälkeen katsoin kuinka osallistuja toisensa jälkeen – minä mukaan luettuna – avasi kännykänsä.

Mitkä ovat meidän ajassamme niitä asioita joille olemme nyt niin sokeita, ettemme osaa ajatella niitä toisin?

 

- Mervi Porevuo
johtava asiantuntija

Mitä tulevaisuuksissa tapahtuu? – Sitran megatrendit

Sen lisäksi, että Mikko Dufva yllytti arkiseen tulevaisuusajatteluun Tulevaisuuden Sanomien kautta, hän myös avasi maailmaa juuri nyt myllertäviä megatrendejä. Katso Dufvan parikymmenminuuttinen esitys Periscopen kautta tästä: https://t.co/YCcnf1OaKt

Mikko Dufva Heurekan Tieteen yössä 2.2.2018. Valokuva: Andreas Thomasson

Mikko Dufva kiritti pohtimaan toivottuja ja todennäköisiä tulevaisuuksia. Kuva: Andreas Thomasson.

Joko kävit auttamassa Jukolan sisaruksia? Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely on avoinna Heurekassa tammikuulle 2019.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?