Artikkeli
Mitä Suomen kannalta merkittävää tai mielenkiintoista tapahtui tammi-huhtikuussa 2026?
Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Julkaistu
13.5.2026
Edessäsi on Sitran toimintaympäristökatsaus tammi-huhtikuulta. Katsaus on osa jatkuvaa ennakointityötämme. Se rakentuu luontoon, valtaan, ihmisiin ja teknologiaan linkittyvien megatrendien ympärille. Jokaisesta teemasta nostetaan katsauksessa joukko ajankohtaisia tapahtumia, kiinnostavia kysymyksiä ja jännitteitä sekä yksi heikko signaali eli ensioire mahdollisesta muutoksesta.
Saat toimintaympäristökatsauksesta parhaiten kaiken irti katsomalla alla olevan videon, jossa Sitran ennakoinnin asiantuntija Terhi Ylikoski summaa ja analysoi viimeaikaisia tapahtumia. Voit myös ladata esityksen pdf-muodossa tai kuunnella sen äänitiedostona alempaa.
Katsauksen lopussa mainitaan joukko Sitran alkuvuodesta julkaistuja raportteja. Olemme koonneet esityksessä mainitut julkaisut alle linkkilistaksi, jotta voit helposti tutustua niihin tarkemmin ja syventää katsauksessa esiin nousseita teemoja.
Toimintaympäristön seuranta ja ennakointi on tärkeä osa strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta voi hallita tunnistamalla toimintaympäristössämme tapahtuvia muutoksia ja hahmottamalla vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Toimintaympäristökatsaus kokoaa tarkastelujaksolla nousseita muutoksia ja ilmiöitä sekä niiden välisiä jännitteitä.
Sitran toimintaympäristökatsaukset on tuotettu alun perin sisäiseen käyttöön tukemaan omaa työtämme ja tavoitteitamme. Jaamme katsauksen jatkossa avoimesti kaikkien saataville. Vastaamme näin yhteiskunnasta tulleeseen tarpeeseen saada napakkaa analyysiä nopeasti muuttuvan toimintaympäristön muutoksista.
Katsaus Suomen kannalta merkittävistä ja mielenkiintoisista muutoksista ja kehityskuluista, joita kannattaa pitää silmällä, ilmestyy jatkossa kolme kertaa vuodessa (tammikuun 2026 katsaus korvautui megatrendipäivityksellä).
Toimintaympäristön analysointiin kannattaa hyödyntää lisäksi Sitran Tulevaisuuden tekijän työkalupakin useita käytännönläheisiä työkaluja, kuten PESTE-analyysia. Ne auttavat systematisoimaan tietoa ja avartamaan ajattelua.
Terhi Ylikoski:
Tämä on Sitran toimintaympäristökatsaus, joka tarkastelee toimintaympäristön muutoksia tammikuulta huhtikuulle 2026. Tästä katsauksesta saat nopean kattauksen toimintaympäristön keskeisiin muutoksiin ja ilmiöihin sekä niiden välisiin jännitteisiin. Katsaus rakentuu Sitran megatrendien ympärille, jotka linkittyvät valtaan, luontoon, ihmisiin ja teknologiaan. Talous kulkee läpileikkaavana teemana kaikkien näiden teemojen alla. Kustakin teemasta on tarjolla muutama keskeinen nosto, yksi heikko signaali sekä kysymyksiä ja jännitteitä, joihin liittyy muutoksen mahdollisuuksia.
Ennen kuin sukelletaan megatrendien maailmaan, otetaan alkuun tiivis katsaus muutamista tarkastelujakson aikana julkaistuista kiinnostavista raporteista. Kuten tiedämme, kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä horjuu ja maailma liikkuu kohti hajanaisempaa järjestystä. NATOn raportti nostaa esiin teknopolaarisen maailmanjärjestyksen, jossa suuret teknologiayhtiöt voivat nousta kansallisvaltioiden rinnalle tai jopa ohi globaalin vallan käyttäjinä. Maailman talousfoorumin perinteinen Global Risk Report listaa kymmenen vuoden aikajänteellä edelleen samat vakavimmat globaalit uhat kuin viime vuonna: äärimmäiset sääilmiöt, luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja ekosysteemien romahduksen sekä maapallojärjestelmien kriittiset muutokset.
Alkuvuodesta julkaistun Edelmanin luottamusbarometrin mukaan kriisit ohjaavat meitä tällä hetkellä voimakkaasti samanmielisten piireihin. Epäluottamus niin sanottuja toisia kohtaan on kasvussa, mikä haittaa yhteiskuntien uudistumiskykyä ja taloudellista kehitystä. Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun World Disasters Reportissa epäluotettava ja haitallinen tieto nostettiin vakavaksi riskiksi kriisitilanteissa, sillä se voi syventää pelkoa, lietsoa syrjintää ja väkivaltaa sekä estää avun perille pääsyn.
Lehdistönvapausindeksin mukaan lehdistönvapaus on globaalisti heikentynyt voimakkaasti. Myös Suomen sijoitus laski historiallisen matalalle: nyt olemme sijalla kuusi. Laskun taustalla on globaali, myös Suomessa näkyvä trendi, jossa kansallisen turvallisuuden perusteella oikeutetaan yhä useammin tiedonsaannin rajoittamista ja toimittajien työrauhaan kohdistuu uusia haasteita.
Valta
Seuraavaksi sukelletaan toimintaympäristön muutoksiin neljän megatrenditeeman kautta, aloittaen valta-teemasta. Trumpin Yhdysvallat on jatkanut hämmennyksen ja kaaoksen aiheuttamista maailmanpolitiikassa. Tullikiristyksillä uhkailusta on siirrytty aktuaalisiin sotatoimiin, ja alkuvuodesta Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja Iraniin. Hormuzinsalmesta on tullut hotspot, jonka tilannetta seurataan globaalisti tarkasti. Uusi kriisi on ravistellut energiamarkkinoita juuri, kun Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta energiakriisistä oltiin toipumassa.
Sota on käyty myös sanallisesti, ja uhkaukset ovat rikkoneet totuttuja sodankäynnin sääntöjä. Iranin sota on kiristänyt Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välisiä suhteita, ja Suomen kaltaiset maat etsivät aktiivisesti uusia kumppanuuksia. Geopoliittinen murros on syvempi kuin arjessa usein hahmotetaan, ja vanhojen rakenteiden rinnalle rakentuu jo uusi maailmanjärjestys.
Euroopassa arvoista käytävä kamppailu liberaalien ja illiberaalien voimien välillä kiihtyy. Unkarin poliittiset muutokset, EU:n maahanmuuttopolitiikan kiristyminen ja sukupolvien väliset jännitteet puolustusratkaisujen ympärillä nostavat esiin kysymyksiä demokratian, päätöksenteon ja legitimiteetin kestävyydestä.
Luonto
Iranin sodan vaikutukset heijastuivat nopeasti energiamarkkinoille ja nostivat öljyn ja maakaasun hintoja. Tämä on synnyttänyt Euroopassa jännitteitä päästökaupan ympärille, mutta samalla energiahintojen nousu on lisännyt puhtaiden ratkaisujen kiinnostavuutta kotitalouksien turvamekanismeina.
Huhtikuussa julkaistu tutkimus Atlantin valtameren suuren kiertoliikkeen, AMOKin, kehityksestä viittaa huomattavasti aiemmin arvioitua suurempaan romahtamisriskiin. Pysähtyminen olisi katastrofi Pohjois-Euroopalle ja voisi pudottaa Suomen keskilämpötilaa paikoin jopa kymmenellä asteella.
Ilmastonmuutos nähdään yhä selvemmin myös turvallisuuskysymyksenä. Luontokato uhkaa ruokaturvaa, vesivaroja ja taloudellista vakautta, mikä voi kärjistyä konflikteiksi ja muuttoliikkeeksi. Heikkona signaalina on Alpha-Gal-oireyhtymän yleistyminen: punkinpureman laukaisema vakava allergia punaiselle lihalle on jo aiheuttanut kuolemantapauksia Yhdysvalloissa ja ensimmäisiä kotimaisia tartuntoja on todettu myös Suomessa.
Ihmiset
Hyvinvointivaltion tulevaisuus nousee keskusteluun valtiontalouden leikkauspaineiden ja velkajarrun myötä. Samalla luottamus tulevaisuuteen heikkenee erityisesti nuorten ja pienituloisten keskuudessa, kun taas vanhempien ja hyvätuloisten luottamus on hieman kohentunut.
Lasten määrän ennustettu voimakas väheneminen muuttaa Suomea perusteellisesti. Alueelliset erot kärjistyvät ja vaikutukset ulottuvat koulutukseen, työhön, asumiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Heikkona signaalina Sveitsissä etenee aloite, joka rajoittaisi väestönkasvua ja työvoiman liikkuvuutta, mikä herättää kysymyksiä demografiasta ja talouden kestävyydestä laajemmin Euroopassa.
Teknologia
Kevään kuumimpia teknologiateemoja ovat datakeskukset, joita Suomeen on rakenteilla runsaasti. Niihin liittyy mahdollisuuksia, mutta myös huolia sähkönkulutuksesta ja kansantaloudellisista vaikutuksista. Teknologinen suvereniteetti on noussut keskiöön Euroopassa, ja osa maista pyrkii aktiivisesti irti yhdysvaltalaisista digipalveluista.
Ukrainan sota on paljastanut sodankäynnin teknologisen murroksen ja Suomen omia haavoittuvuuksia. Heikkona signaalina DARPA kehittää älykkäitä punasoluja, joilla voidaan muokata ihmisen fysiologiaa sotilaallisen suorituskyvyn parantamiseksi.
Teknologiateeman keskeiset kysymykset kiteytyvät strategisen kokonaisnäkemyksen puutteeseen. Digitaalinen suvereniteetti on välttämätöntä, mutta Suomen ja Euroopan askelmerkit ovat vielä osin epäselviä.
Tämä toimintaympäristökatsaus oli pikakelaus viime kuukausien keskeisistä muutoksista. Muutoksen vauhti on kova, ja jo syyskuussa tarkasteltavana voi olla hyvin toisenlainen maailmantilanne. Seuraava katsaus julkaistaan syyskuussa.