Arvioitu lukuaika 5 min

Tulevaisuustaajuus taipuu moneen tarpeeseen – kolme esimerkkiä menetelmän soveltamisesta

Muutoksen tekijät tarvitsevat taitoja erilaisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen ja toivottavien tulevaisuuksien tavoittelemiseen. Sitran kehittämä Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä on taipunut jo esimerkiksi juristien kohtaamispaikaksi, globaalikasvattajien työkaluksi ja kuntastrategian laadinnan osaksi.

Kuva: Topias Dean, Sitra.

Kirjoittaja

Julkaistu

Me kaikki voimme olla muutoksen tekijöitä, mutta tulevaisuusajattelun taidot ja menetelmät eivät ole olleet ihan kaikkien ulottuvilla. Sitra on pyrkinyt edistämään näiden taitojen saavutettavuutta ja julkistanut alkuvuodesta Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi.

Juristi-kouluttaja Hannele Korhonen Juristin muotoilukoulusta, globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz Fingosta ja kunnanjohtaja Tiina Heikka Lapinjärveltä osallistuivat Tulevaisuustaajuuden vetäjäkoulutukseen ensimmäisten joukossa ja ovat jo vetäneet työpajan omille ryhmilleen.

Ryhmät olivat keskenään erilaisia ja toimivat eri yhteiskunnan sektoreilla. Juristien työpajassa tutustuttiin tulevaisuusajatteluun ja toisiin juristeihin, kun taas globaalikasvattajien valmiissa verkostossa arvioitiin menetelmää kriittisemmin aiemman osaamisen pohjalta. Lapinjärven kunnanvaltuutetut ja johtoryhmä työstivät työpajassa kuntastrategiaa vuosille 2021–2025. Erilaisia ryhmiä yhdisti kokemus tulevaisuuskeskustelun tarpeellisuudesta ja siitä, että työpaja edisti osallistujien työtä konkreettisella tavalla.

Case 1: Uusia näkökulmia juristeille

Juristien koulutus ja työ perustuvat jo olemassa oleviin sääntöihin. Juridiikka, lait ja sääntely ovat kuitenkin tärkeä osa yhteiskuntaa, ja niillä muovataan yhteiskunnallista todellisuutta. Tätä taustaa vasten juristi, opettaja ja Juristin muotoilukoulun perustaja Hannele Korhonen pohti, käydäänkö juridiikan kontekstissa ylipäätään tulevaisuuskeskustelua.

– Minua kiinnosti, miltä juristit haluavat tulevaisuuden näyttävän, ja millainen rooli meillä voisi olla sen tulevaisuuden tekemisessä.

Kun Korhonen ilmoitti parissa juristien sosiaalisen median ryhmässä järjestävänsä tulevaisuustyöpajan, ryhmä täyttyi nopeasti ja perään tuli vielä kyselyitä toisen koulutuksen mahdollisuudesta. Moni kertoi ilmoittautuessaan myös, ettei oikeastaan edes tiedä, mistä on kysymys.

Korhonen mietti työpajan osaamistavoitteet tästä näkökulmasta. Hän kohdensi menetelmää oikeusmuotoilun teemoihin käyttäen ennakko-orientaationa Lakimiesliiton Oikeus kuuluu kaikille -videota ja muokkasi Sitran kattavia ja selkeitä materiaaleja teeman mukaisiksi.

Toisin kuin monissa muissa pilottivaiheen Tulevaisuustaajuuksissa, tämän ryhmän osallistujat eivät tunteneet toisiaan etukäteen. Se hieman lisäsi vetäjän paineita: miten saada ihmiset mukaan? Korhonen toteutti työpajan osana ammatillisen opettajan pedagogisia opintojaan ja pääsi siten harjoittelemaan käytännössä oppejaan vuorovaikutuksen tukemisesta.

– Alussa jännitti, lähtevätkö ihmiset keskustelemaan vai onko siellä ruudut pimeänä. Mutta herättelin porukkaa koko ajan ja menetelmäkin on niin osallistava, että keskustelua syntyi ihan hyvin isossa ryhmässäkin alusta asti. Ja toisaalta se oli kiva, että tehtiin pienryhmiä, joiden tulosten jakaminen tuntui mielekkäältä.

Kaivattu keskusteluareena

Pitkälle tulevaisuuteen ajatteleminen ei ole helppoa, varsinkaan juridiikan kontekstissa. Käytännön tekojen miettiminen on kenties vielä haastavampaa, mutta monet osallistujat keksivät jo ensimmäisessä työpajassa, kuinka hyödyntäisivät tulevaisuusajattelua esimerkiksi sovittelussa, lainsäädäntötyössä, työryhmissä, verkostoissa ja strategiatyössä.

– Tuntuu tärkeältä, ettei ajatella vain, että teknologia hoitaa tulevaisuudessa kaiken. Siinäkin on omat ongelmansa, ja siihen liittyen syntyikin visioita yhdenvertaisemmasta maailmasta ja ihmislähtöisyydestä, juridiikan ymmärrettävyydestä ja siitä, kuinka ihmiset ymmärtävät paremmin omia oikeuksiaan ja pystyvät niitä puolustamaan.

Korhonen näki, että osallistujissa heräsi halu oppia lisää. Palautteissa korostui myös uusien ihmisten tapaaminen ja verkostoituminen. Tällä hetkellä aika ja paikka tulevaisuuskeskustelulle puuttuu juristien keskuudessa.

– Tulevaisuusajattelu ja ennakointikin muodostavat omanlaisensa kuplan, vähän niin kuin oikeusmuotoilukin. Suurin osa maailmasta ei tiedä yhtään mitään siitä, että niitä on tutkittu ja niille kehitetty kaikenlaisia menetelmiä. Sehän on ihan mahtavaa, että sitä tehdään saavutettavammaksi.

Case 2: Työkalu globaalikasvattajille

Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz koordinoi työssään kansalaisjärjestöjen globaalikasvatusverkostoa. Tulevaisuusajattelu oli Kivimäki-Pelluzille ennestään tuttua, koska Fingolla on ollut käynnissä jo reilun vuoden ajan tulevaisuusajatteluun ja kestävään kehitykseen liittyvä Transformer 2030 Tulevaisuuden tekijät -täydennyskoulutushanke opettajille.

– Mutta esimerkiksi ennakoinnin teemat ja taidot ei ehkä itsellä olleet aiemmin niin vahvoja. Tämä tuntui tärkeältä, että saan siihen teoreettista taustaa ja käytännön menetelmän. Koen, että tulevaisuusajattelulla on paljon annettavaa meille, ja toisaalta myöskin globaalikasvatuksella on paljon annettavaa tulevaisuuskeskustelulle.

Fingon Tulevaisuustaajuus vedettiin organisaation verkostossa mukana oleville, varsinkin järjestö- ja koulumaailmassa toimiville globaalikasvattajille. Globaalikasvatuksessa käsitellään paljon erilaisia globaaleja syy-seuraussuhteita, ratkaisukeinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa, joten tulevaisuusajattelu on ennestäänkin läsnä. Nyt sitä hyödynnetään vielä laajemmin ja tietoisemmin.

Tulevaisuustaajuus toimi tälle porukalle menetelmäkoulutuksena, joten se eteni pitkälti ennalta annetun prosessin mukaisesti. Työpajaan lisättiin prosessin reflektointi: millaisia kysymyksiä menetelmä herättää, miten sitä voitaisiin hyödyntää juuri globaalikasvatuksessa ja mitä sitä hyödynnettäessä pitäisi ottaa huomioon.

Kriittisiä kysymyksiä

Prosessin reflektoinnissa nousi esiin valtaan ja etuoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, myös Sitran tavoitteisiin kuuluvaa tulevaisuuskeskustelun demokratisointia. Keskustelussa pohdittiin, kenen ääni tulevaisuuskeskustelussa kuuluu ja minkälaisia utopioita nostetaan esille.

– Kriittisen ajattelun herättäminen voisi olla jopa vielä vahvemmin sisäänrakennettuna työpajaan. Tulevaisuusvisioita voi olla vaikka kuinka monia, myös haitallisia ja vaarallisia. Niistä tulee käydä demokraattista keskustelua eikä ottaa itsestäänselvyytenä sitä, minkälaisia arvoihin, valtaan ja edustuksiin liittyviä kysymyksiä myös tulevaisuuskeskusteluun liittyy.

Kivimäki-Pelluz uskoo, että monet työpajaan osallistuneet toimijat voivat ottaa menetelmän käyttöön sellaisenaan tai soveltaen. Fingo valmistelee nyt globaalikasvatuksen verkkokurssia, jossa tullaan hyödyntämään myös Tulevaisuustaajuuden sisältöjä ja erityisesti ensimmäisessä työpajassa käynnistynyttä pohdintaa, jotta se tulisi jakoon ja jäisi elämään.

– Tämä toimii hyvin erilaisille kohderyhmille kasvatuksen ja koulumaailman kontekstissa ja muillakin kentillä. Kokonaisuus tukee vahvasti tulevaisuusajatteluun heittäytymistä ja ymmärrystä, että muutosta on mahdollista saada aikaan. Lisäksi koulutus ja materiaalit (esim. Vetäjän käsikirja ja Vaikuta tulevaisuuteen) tarjoavat runsaasti ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun teoriaa ja käytännön tietoa. Se auttaa hahmottamaan, miksi tämä on tärkeää.

Case 3: Kuntastrategia Lapinjärvelle

Lapinjärven vuosien 2021–2025 kuntastrategian laadinnassa hyödynnettiin Tulevaisuustaajuutta. Kunnanjohtaja Tiina Heikka oli mukana Tulevaisuustaajuuden kehittäjäryhmässä ja on luotsannut kuntaa tulevaisuusorientoituneesti pidempäänkin. Hän näkee tulevaisuus- ja ennakointityön olennaisena osana kuntatyötä ja soisi sitä käytettävän enemmän.

– Usein tulevaisuutta ajatellaan perinteisten SWOT-analyysien kautta, mutta tulevaisuustyökalujen avulla voidaan löytää jotain sellaista, mitä ei muuten ehkä löydettäisi. Niitä olisi tärkeää liittää kuntien arkipäiväiseenkin työhön. Strategian laadinnassa tulevaisuusajattelu on tosi tärkeää, jotta ihmiset pääsevät irrottautumaan ensin siitä perusarjesta ja kunnan käytännön toiminnasta. Kun pääsee sille tasolle, että näkee oman kunnan osana omaa aluetta, Suomea ja maailmaa, on helppo porautua takaisin paikalliselle käytännön tasolle.

Heikan vetämässä Tulevaisuustaajuudessa oli mukana kunnanvaltuutetut ja kunnan johtoryhmän edustajat, menetelmälle suositeltu 25 hengen porukka. Kuntastrategiaa ajatellen työpajaa rajattiin Lapinjärven tulevaisuuden ajatteluun. Mukaan otettiin myös kunnan koululaisten ja vanhusten taidepajoissa tuottamia töitä, joissa he kuvittelevat tulevaisuuden Lapinjärveä.

– Siitä saatiin näkökulmaa siihen, kenelle näitä asioita tehdään. Vaikka strategia tehdään lähivuosille, pitää valintojemme kestää aikaa. Lapset ja ikäihmiset ovat ryhmiä, jotka eivät välttämättä osaa vastata kyselyihin, joten pitää hakea muilla tavoin se tieto, mitkä asiat heille on tärkeitä.

Tekniikka jännityselementtinä

Työpaja pidettiin kaikille osallistujille tutussa Teamsissa, mutta teknisiltä kommelluksilta ei vältytty.

– Siinä kahden tunnin kohdalla Teams tyhjensi kaikki pienryhmät. Yksi henkilö tippui koko ajan linjoilta enkä muistanut, mihin pienryhmään olin hänet sijoittanut. Hän sitten sukkuloi siellä ryhmien välillä ja hänen oma ryhmänsä nauroikin, että hän on lähtenyt jo tulevaisuuteen.

Muuten tekniikka toimi hyvin ja palautteissa verkkotyöskentelyn koettiin mahdollistaneen kaikkien osallistumisen paremmin. Lapinjärven kunnassa on tapana pitää iltakoulut ja työpajat valtuuston kokouksen jälkeen. Niin tehtiin tälläkin kertaa, ja työskentely loppui vasta puoli kymmeneltä illalla.

– Vaikka se oli myöhään ja ihmiset olivat väsyneitä, kaikki pysyivät hyvin mukana. Siinä on hyviä koukkuja, jotka energisoivat osallistujia ja auttoivat tunnistamaan mahdollisuuksia, joista lähteä rakentamaan lisää elinvoimaa.

Heikka oli kysynyt osallistujilta ennakkoon, miten he näkevät tulevaisuuden. Vastauksissa näkyi huolta ja epävarmuutta. Työskentelyn aikana mielialat kohosivat ja palautteissa jo tuotiin esiin yhteistä positiivisuutta ja mahdollisuuksien avautumista. Kuten Tulevaisuustaajuuden tavoitteisiin kuuluukin.

Haasta. Kuvittele. Toimi.

Miten sinä hyödyntäisit tulevaisuusajattelua? Tulevaisuustaajuus on kaikkien vapaasti käytettävissä oleva työpajamenetelmä, jonka materiaalit löytyvät täältä:

https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuustaajuus/

 

Aihe

Tulevaisuuden uudistajat

Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota voi kehittää. Jotta voidaan saada aikaan yhteiskunnallista muutosta, tarvitaan enemmän ihmisiä keskustelemaan tulevaisuudesta, kehittämään tulevaisuustaitojaan ja kykyään kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?