Siirry suoraan sisältöön

SItra. Photo: Miikka Pirinen

Julkaistu 01.11.2019

Datajättien kompastelu on herättänyt yritykset

Teknologiajätit voivat päästä aiheuttamastaan luottamuspulasta vain muuttamalla toimintaansa. Tulevaisuuden menestyvät yritykset noudattavat reilun pelin sääntöjä ja sisällyttävät datan hyödyntämisen osaksi yritysvastuuta. Muutos on alkanut.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jaana Sinipuro
Projektijohtaja, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra
Jaana Sinipuro on kokenut ICT-hörhö, joka vetää reiluun datatalouteen keskittyvää Sitran IHAN-avainaluetta.

Teknologiajätit ovat pinteessä. Eivät tietenkään taloudellisessa pinteessä, mutta epämukavan huomion kohteena, huonon omantunnon pinteessä. Tämä on johtanut toimintamallien muutoksiin, sillä epämukava huomio muuttuu ajan mittaan myös taloudelliseksi pinteeksi. Esimerkiksi Twitter lopettaa alustallaan maailmanlaajuisesti kaiken poliittisen mainonnan.

Twitterin pääjohtaja Jack Dorseyn mukaan päätöksen taustalla on kasvava huoli, joka liittyy koneoppimiseen perustuvaan viestien kohdentamiseen ja valeuutisiin.

Samaan aikaan yhteisöpalvelu Facebook on joutunut kritiikin kohteeksi, kun Mark Zuckerberg linjasi poliittista mainontaa ja totesi, ettei yksityisten yritysten tehtävänä ole poliitikkojen sensurointi.

Zuckerberg on myös julistanut olevansa uutismedioiden puolella. The New York Times julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa hän pahoitteli media-alan kurimusta ja mainostulojen ohjautumista laatumedioiden ja paikallislehtien sijaan Facebookin kaltaisille yhtiöille. Hän julkisti korjaussuunnitelman, jossa tuetaan erityisesti pieniä paikallismedioita ja perustetaan uusi Facebook News -uutispalvelu, jonka uutisvirtaa kokeneet toimittajat kuratoivat. Näin ihmisille, jotka eivät itse ymmärrä haluta pois Facebookin peruspalvelun lähiyhteisön tuottamasta uutisvirrasta, tarjoutuu Zuckerbergin mukaan mahdollisuus saada laadukasta uutisointia käyttämällä Facebookin toista palvelua.

Muutos on alkanut samansuuntaisin, varovaisin askelin. Euroopasta on kasvamassa reilun datatalouden veturi.

Loppukesästä Yhdysvalloissa julkaistiin huomiota herättänyt suuryritysten johdon laatima lausunto The Business Roundtable statement, jossa sosiaalisen vastuun merkitystä korostettiin.

Pieniä ilmiöitä, pieniä liikkeitä, jotka ehkä kuitenkin kertovat muutoksesta, siitä, että uusille, ihmiskeskeisille datatalouden liiketoimintamalleille on tilausta.

Euroopan näkökulmasta pelin kierroksia lisää EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Margrethe Vestager, joka korostaa teknologian ja tekoälyn kehityksen olevan ihmisiä varten ja käy teknologiayhtiöiden kanssa taistelua digitalouden pelisäännöistä, toimintatavoista ja verojärjestelyistä. Hän on sanonut tekoälyn tarvitsevan eettisiä sääntöjä.

”Jotkut sanovat, että Kiinalla on kaikki data, USA:lla kaikki raha, mutta Euroopalla on päämäärä ja paljon sellaista, jonka päälle rakentaa”, sanoo Margrethe Vestager.

Aloitimme IHAN-hankkeemme melko teknisenä hankkeena. Halusimme edistää datanvaihdantaa ja hyödyntää tietosuoja-asetuksen datan siirrettävyyteen liittyviä (artikla 20) mahdollisuuksia yksilön suostumuksella tehtävässä datapohjaisten palvelujen kehittämisessä.

Teknologia sellaisenaan ei ratkaise mitään, vaan tarvitaan uusia liiketoimintamalleja ja kannustimia. Kun alustatalouden teesien mukaisesti vain ”suuri on kaunista” ja ”voittaja valtaa markkinat”​, pohjautuu usean analyytikon tämänhetkinen ajattelu siihen, että avoimet ekosysteemit tuovat mukanaan tasaisen pelikentän ja mahdollistavat arvon luomisen myös pienemmille pelureille. (Gartner 2018 ”2018 Hype Cycles: Riding the Innovation Wave, A Gartner Trend Insight Report”).

Mikään ei kuitenkaan muutu ilman kysyntää. Siksi tärkeä osa hankettamme on ajattelutapaan vaikuttaminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Yritykset, kansalaiset ja päättäjät tarvitaan mukaan määrittelemään uutta datatalouden mallia. Kansalaiset odottavat läpinäkyvyyttä.

Suuryritykset voisivat ottaa kestävän datan hallinnan osaksi yritysvastuuraportointia.

Omatunto tulee latinan sanasta cōnscientia, joka alun perin tarkoittaa yhteistä tietoa. Yhteinen, jaettu tieto datan käytöstä, sen periaatteista ja käyttötarkoituksista voisi olla tapa palauttaa yritysten ja kuluttajien rakoileva luottamus.

Suuryritykset voisivat ottaa kestävän datan hallinnan osaksi yritysvastuuraportointia ja saada Euroopassa selkeää kilpailuetua suhteessa alustajättiläisiin. Sitra ja FIBS käynnistivät Suomessa käänteen tekevän keskustelun datan ja yritysvastuun keskinäisestä suhteesta. Jatkamme IHAN-hankkeessa työtä ja luomme pohjaa yritysten kestävälle datankäytölle esimerkiksi Reilun datatalouden yritysvastuufoorumilla, jonne kutsumme yritykset mukaan.

Itsesäätely, julkilausutut yhteiset pelisäännöt ja selkeä raportointi liittyen datan käsittelyyn voisivat olla yksittäisiä puheita ja mielipidekirjoituksia tehokkaampia keinoja vakuuttaa meidät digipalvelujen käyttäjät hyvistä tarkoitusperistä. Itsesäätelyyn liittyy myös alussa mainittu Twitterin päätös – loistava esimerkki siitä, kuinka toimiala alkaa itse muokata toimintaansa eettisesti kestävämpään suuntaan.

#IHAN #reiludata #yritysvastuu

Mistä on kyse?