Siirry suoraan sisältöön

Photo: Topias Dean

Julkaistu 30.10.2019

Kansalaiset edellyttävät yrityksiltä läpinäkyvyyttä datankäytössä

Eurooppalaisen reilun datatalouden pelisäännöt voidaan perustaa yhteiselle arvopohjalle. Ihmiskeskeisen datatalouden edellytyksenä on läpinäkyvyys ja jatkuva vuoropuhelu ihmisten kanssa.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Tuoreiden selvitysten mukaan Euroopassa ei ole yhteistä arvopohjaa, vaan arvot vaihtelevat eri maissa ja perustuvat kulttuurien eroihin. On kuitenkin mahdollista löytää yhteisiä arvoja, joiden avulla voidaan luoda reilun datatalouden perusta.

Turun yliopiston selvityksessä (englanniksi) läpinäkyvyys osoittautui keskeiseksi muita arvoja yhdistäväksi tekijäksi. Ilman läpinäkyvyyttä ei ole mahdollista tarkastella, miten arvot toteutuvat datataloudessa.

Sitra selvitti neljässä maassa kyselytutkimuksen avulla kansalaisten datatalouteen liittyviä arvoja, asenteita ja toimintaa sekä yritysten näkemystä datan jakamiseen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. Tuloksia analysoitiin ja peilattiin arvotutkimuksiin Turun yliopiston selvityksessä.

Kansalaiskyselystä ilmeni, että jopa 43 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että luottamuksen puute palveluntarjoajia kohtaan estää heitä käyttämästä digitaalisia palveluita.

”Kansalaisten viesti yrityksille on selkeä ja yritysten tulisikin panostaa luottamuksen vahvistamiseen”, sanoo asiantuntija Riitta Vänskä Sitrasta.

Yritysten ja kansalaisten näkemykset kohtaavat huonosti. Kansalaiskysely osoittaa, että hyvä keino parantaa läpinäkyvyyttä on kertoa selkeästi, mihin palvelun käyttäjistä kerättyä dataa käytetään. Jopa 66 prosenttia kyselyyn vastanneista toivoi reilun datan merkkiä, jotta luottamus yrityksiä kohtaan vahvistuisi. Suomalaisvastaajista peräti 71 prosenttia toivoi reilun datan merkkiä. Kansalaiskyselyyn osallistui yhteensä 8000 vastaajaa neljästä maasta: Suomesta, Saksasta, Ranskasta ja Hollannista.

Yrityskyselyyn vastanneista 45 prosenttia kannatti reilun datatalouden periaatteita. Suomalaisyrityksistä vain 36 prosenttia piti reilun datan merkkiä tarpeellisena (Ranska 53 %, Hollanti 49 %, Saksa 44 %). Yrityskyselyyn osallistui yhteensä 1667 vastaajaa neljästä maasta.

Selvitys toteutettiin osana Sitran IHAN-hanketta, jossa luodaan reilun datatalouden perustuksia ja pelisääntöjä. Euroopan laajuiset pelisäännöt laaditaan noudattaen yleistä tietosuoja-asetusta ja ihmisten arvoperustaa. Työtä tehdään laajassa yhteistyössä.

#IHAN

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

+358 (294) 618 406

tiina.harkonen@sitra.fi

Mistä on kyse?