Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Hyvinvointialueiden demokratian tulisi heijastaa nykyaikaa

Alueilla ei kannata tyytyä kopioimaan nykyistä kuntamallia vaan ajatella rohkeasti uudella tavalla. Samalla kannattaa varmistaa, että uusi demokratian taso kannustaa ihmisiä osallistumaan ja vaikuttamaan. Esimerkiksi maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten kansalaisosallisuus voidaan kytkeä osaksi edustuksellista päätöksentekoa.

Kirjoittajat

Joonas Leppänen

Johtava asiantuntija, Uudet vaikuttamisen tavat, Sitra

Hannu-Pekka Ikäheimo

Projektijohtaja, Uudet vaikuttamisen tavat, Sitra

Julkaistu

Sunnuntaina 23.1. käydään Suomen ensimmäiset aluevaalit, mutta toistaiseksi niihin ovat heränneet lähinnä vitsiniekat. Joulun alla Twitterissä kyseltiin, kuinka monta päivää vielä aluevaaleihin – olettaen, ettei ketään kiinnosta. Suomen Kuvalehden pilakuvassa taas puoluegallupin suurimmaksi oli noussut ”harmaa puolue”, jonka jäsenet eivät olleet koskaan kuulleetkaan aluevaaleista.

Ilmassa ei toden totta ole suurta kansanvallan huumaa. Uusien hyvinvointialueiden päättäjät valitaan mitä ilmeisemmin vaaleissa, joista ei käydä kovinkaan paljon julkista keskustelua. Äänestäjät ihmettelevät ihan perustellusti, mistä vaaleissa on ylipäätään kyse. Keskivertoäänestäjälle puolueiden aluepoliittiset linjaerot avautuvat hankalasti, eivätkä ne Helsingin Sanomien analyysin perusteella näytä olevan selviä edes puolueille itselleen.

Uhkana on, että vuoden 2021 kuntavaalien ennätysmatala äänestysprosentti toistuu. Se ei ole minkään yksittäisen toimijan vika, vaan paheneva koronatilanne rajoituksineen vaikeuttaa vaalikampanjointia ja heijastunee myös osallistumisintoon. Mikäli äänestysaktiivisuus jää matalaksi, niin uuden demokratian tason oikeutus heikkenee.

Ajatuskokeena voidaan pohtia tilannetta, jossa äänestysaktiivisuus jää noin 40 prosenttiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että 60 prosenttia väestöstä eli suomalaisten enemmistö ei ole ilmaissut tahtoaan. Demokratian oikeutuksen näkökulmasta voidaan ajatella, että liikutaan enemmistövallasta harvainvaltaan. Tarvitaan siis uusia osallistumisen tapoja ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien laajentamista myös vaalien välillä.

Voidaan ajatella, että vaalit ovat vain yksi osallistumisen muoto, eräänlainen demokratian käyttöliittymä. Yksinään se ei riitä, etenkin jos ihmiset eivät osallistu tarpeeksi laajasti vaalien kautta.

Vaalijärjestelmämme on säilynyt pääpiirteiltään muuttumattomana jo sadan vuoden ajan. Lappu tiputetaan puupönttöön, ja kansalaisen näkökulmasta se oli siinä.

Demokratiamalleja maailmalta alueuudistuksen tueksi

Aluevaaleissa on matalasta kiinnostuksesta huolimatta paljon pelissä. Niiden yhteydessä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, jotka ottavat hoitaakseen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisen. Kyseessä on merkittävä rahan ja vallan siirto uudelle hallinnon tasolle. Uudet aluevaltuustot päättävät palveluiden järjestämisestä noin 20 miljardin euron edestä. Summa vastaa noin kolmannesta valtion budjetista. Uudistusta on syystä kuvattu Suomen itsenäisyyden ajan suurimmaksi hallinnon uudistukseksi.

Hyvinvointialueiden demokratiaa tulisi alusta saakka tarkastella pelkkiä vaaleja laajemmin. Maailmalta löytyy lukuisia kiinnostavia malleja siitä, miten kansalaisosallistuminen voidaan kytkeä uudella tavalla osaksi edustuksellista päätöksentekoa (esim. OECD: Eight ways to institutionalise deliberative democracy).

Suomessa näitä muiden maiden esimerkkejä kannattaisi tutkia ja hyödyntää juuri nyt, koska kokemukset ovat osoittaneet, että uusien osallistumisen muotojen istuttaminen olemassa oleviin rakenteisiin on erittäin haastavaa.

Hyvinvointialueet tarjoavat historiallisen mahdollisuuden miettiä, miltä demokratian tulisi näyttää 2020-luvulla.

Keskeisintä olisi, että uudet rakenteet luotaisiin alusta alkaen avoimiksi ja vastaanottavaisiksi uusille osallistumisen muodoille. Mikäli kunnat rakennettaisiin nyt alusta pitäen, niihin ei todennäköisesti luotaisi nykyisenkaltaista päätöksentekorakennetta. Siksi hyvinvointialueilla ei kannattaisi tyytyä kopioimaan nykyistä kuntamallia lautakuntineen alueelliselle tasolle, vaan ajatella rohkeasti uudella tavalla. Kun kerrankin on mahdollisuus rakentaa uusi demokratian taso puhtaalta pöydältä, olisi syytä varmistaa, että se edistää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia – eli demokratiaa – parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvinvointialuelain perusteluista löytyy monia kirjauksia, jotka puoltavat varhaisen vaiheen osallistumisen mahdollistamista alueilla. Käytännössä tämä edellyttää päättäjiltä rohkeutta ajatella uudella tavalla ja luoda uudenlaisia päätöksentekotoimielimiä, joiden avulla asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuuksia laajennettaisiin.

Kohti vaaleja laajempaa osallistumista

Sitran demokratia- ja osallisuustyön lähtökohtana on, että ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun on pitkälti hyödyntämätön voimavara päätöksenteon tietopohjan laajentamiseen, luottamuksen rakentamiseen, voimattomuuden tunteen ehkäisemiseen ja sitä mukaa edustuksellisen järjestelmän vahvistamiseen. Osallisuus, tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus ja reiluus eivät ole vain jotain erillistä ”sosiaalista kivaa”, vaan ydinkysymyksiä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Yhteiskunnilla, jotka pystyvät hyödyntämään kansalaistensa luovuuden, yhteistyöhalun ja kekseliäisyyden laajamittaisesti, on parhaat mahdollisuudet ratkoa ylisukupolvisia kysymyksiä.

Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päätöksentekijöihin.

Teknologia on edistynyt huimasti, ja ihmisillä on oikeus vaatia osallistumistapojen moninaisuutta. Ideaalitilanne olisi se, että kaikille ihmisille löytyisi itselleen sopiva tapa osallistua. Mikään yksittäinen osallistumisen tapa ei ole tarpeeksi kattava, vaan tarvitaan laajempi paletti erilaisia tapoja, jotka kytketään olemassa olevaan päätöksentekojärjestelmään.

Miten Sitra on mukana hyvinvointialueiden demokratian kehittämisessä?

Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päätöksentekijöihin. Siksi Sitra vetää verkostomaista Demokratia-teemaryhmää, joka keskittyy hyvinvointialueiden demokratian ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen.

Teemaryhmä on perustettu yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kanssa ja siihen kuuluvat hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisesta ja demokratiasta vastaavat viranhaltijat. Ryhmä on osa sosiaali- ja terveysministeriön Johtaminen ja osaaminen -teeman kokonaisuutta, joka tukee hyvinvointialueiden toimeenpanoa.

Demokratia-teemaryhmässä valmistaudutaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa alueiden asukasosallisuuden kehittämiseen. Asukkaiden äänen välittäminen päätöksentekoon edellyttää osallistumistapojen moninaisuutta, ja päätöksenteon laatu paranee mielipiteitä törmäyttämällä. Uusia osallistumismuotoja tarvitaan myös katkaisemaan osallistumisen eriytymiskierre, mikä on yksi merkittävä uhka suomalaiselle demokratialle.

Mistä on kyse?