Julkaistu 30.01.2018

Ilmiömäinen julkinen hallinto saa voimansa yhteistyöstä

Kompleksinen maailma vaatii hallinnolta uudenlaista työtapaa. Jatkossa työtä tehdään verkostoissa ja yhdessä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisesta tuleekin julkiselle johtamiselle yhä tärkeämpi arvo.
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Sitra

Sitra valmistelee seuraavan hallituksen ohjelmaa varten keskustelualoitetta julkishallinnon uudenlaisesta johtamisesta, rakenteista ja toimintatavoista. Työ on vielä kesken, mutta jo kevään lopulla aloitteesta julkistetaan ensimmäiset luonnokset  avointa keskustelua varten.

Suomen hallinnon rakenne ja toimintatapa pohjautuvat edelleen paljolti hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan. Aikaan, jolloin maailma ja hallinnollinen rakenne olivat selkeitä. Koululaitosta uudistettiin, ja uudistusta ohjasi ja hallinnoi opetusministeriö. Iso haaste oli jo tuolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen laajentaminen ja uudistaminen. Sitä hoiti sosiaali- ja terveysministeriö. Listausta voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Nykyisin kohtaamme yhä useammin monimutkaisia, laajoja ja useita tehtäväaloja samanaikaisesti koskettavia ongelmia. Mille yhdelle ministeriölle tai hallinnonalalle voisi kohdistaa esimerkiksi kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen taikka nuorten syrjäytymisen estämisen?

Verkostojen johtamisen taito ja yhteistyökyky korostuvat

Julkinen hallinto hajaantuu ja pirstaloituu. Kehitys ei ole uusi, mutta se on voimistunut viime vuosina. Erityisesti sote- ja maakuntauudistus vie sirpaloitumisen uudelle tasolle. Samalla yksityinen ja julkinen hallinto lähentyvät toisiaan. Yhä useammin julkiset palvelut tulevat muodostumaan valtion, kunnan, maakunnan ja yksityisen tuottajan yhteistyöstä.

Sote-maakuntauudistus ei saa jäädä vain keskusteluksi erilaisista hallintomalleista. Vaikka uudistuksen myötä julkinen hallinto edelleen monimuotoistuu, päällimmäisenä tavoitteena tulee olla hyvä ja yhteentoimiva palvelu – riippumatta siitä, mikä taho julkisella rahalla maksetun palvelun tuottaa. Palveluja tarvitseville ihmisille verkostojen tuottaman palvelun tulee näkyä yhtenäisenä ja helppona. Tämäkin edellyttää hyvää verkostojen johtamisen taitoa ja yhteistyökykyä.

Tämä verkostojen ja hajaantuvan hallinnon monimutkaisuus johtaa siihen, että julkisen hallinnon käsitettäkin voi olla syytä päivittää. Onko tärkeää pitäytyä tiettyyn organisaatiomuotoon vai varmistaa oikeusturvan ja oikeusvaltion periaatteiden toteutuminen?

Kun toimitaan julkisen rahoituksen varassa, tulee oikeusvaltion takeiden toteutuminen aina varmistaa. Sote-maakuntauudistuksen seurauksena julkinen hallinto tulee ostamaan merkittävän määrän yksityisiä palveluja. Tämän muutoksen seurauksena kansalaisten oikeudet eivät saa vähetä. Samojen kielellisten oikeuksien, avoimuuden ja oikeuden muutoksenhakuun tulee toteutua, vaikka julkisella rahalla ostetun palvelun tuottaisi yksityinen toimija. Julkinen hallinto onkin tulevaisuudessa enemmän julkisrahoitteista toimintaa, jossa tulee taata samat oikeusturvan takeet toteuttajan organisaatiomuodosta riippumatta.

Nopea muutosvalmius ja reagointikyky korostuvat

Maailman ennustettavuus on vähentynyt. Sitran megatrendeissä todetaan, että tiedämme tulevasta tänä päivänä yhtä vähän kuin ihminen 1800-luvulla. Silti tulevaa pitää ennakoida. Hajaantunut julkinen hallintokin tarvitsee yhteisiä tavoitteita. Maan hallitusten toimintajänne on kuitenkin lyhentynyt. Usein eletään vain yhtä hallituskautta tai vielä sitäkin lyhyempää aikajännettä. Aiemmin konsensuspolitiikka loi automaattisesti pidemmän jatkumon suunnitteluun ja toimintaan. Sitä ei ollut tarpeen erikseen määritellä.

Tilanne on muuttunut. Tarvitaan yhtäältä pitkän aikavälin tavoitteita ja visioita eli tulevaisuuden ennakointia. Toisaalta ennustettavuuden väheneminen ja jatkuvat yllätykset vaativat julkiselta hallinnolta myös lyhyen tähtäimen reagointikykyä ja muutosvalmiutta.

Sitran keskustelualoitteessa arvioidaan mallia, jossa hallituskausittain sovittaisiin eduskuntapuolueiden kesken 8 – 12 vuoden ilmiötavoitteista Suomelle tyyliin ”Suomi agenda 2030”. Näihin tavoitteisiin voisivat liittyä mukaan myös kaupungit ja kunnat sekä elinkeinoelämä ja erilaiset järjestöt. Kun hallitus toteuttaisi laajoja, ilmiöpohjaisia tavoitteita omassa strategiassaan, voisi jokainen seurata, miten panostetaan esimerkiksi kestävään kehitykseen tai köyhyyden poistamiseen. Näkyväksi tulisi myös se, jos niihin ei panosteta. Suomella tulee olla kykyä ratkaista laajoja ja pitkävaikutteisia haasteita. Johtamisen tulee perustua strategiseen otteeseen.

Organisaatio ja resurssit mukautuvat strategiaan

Hallinnossa strateginen johtaminen ymmärretään usein väärin. Strategia mukautetaan omaan organisaatioon ja resursseihin – eikä käytännössä juuri mikään muutu. Strateginen ajattelu tarkoittaa päinvastaista: organisaatio ja resurssit mukautuvat strategiaan. Ne tukevat ja varmistavat strategian toteuttamisen. Näin esimerkiksi ministeriöiden organisaatioiden ja resurssien tulisi lähtökohtaisesti pohjautua kulloisenkin hallituksen strategiaan. Se voi edellyttää hallituskausittain myös liikkuvuutta organisaatiossa: uusia yksiköitä ja toisten yksiköiden toiminnan lopettamista. Toki niin, että hyvästä hallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta huolehditaan. Uskon, että tämä lisäisi ministeriöiden kykyä kehittämiseen ja innovointiin.

Sitran työssä olemme pohtineet Suomen monimuotoistumista ja sen vaikutusta uudistusten valmisteluun. Lainsäädännön valmistelu tapahtuu yhä suppeammissa puitteissa ja kireämmässä aikataulussa, vaikka monimuotoisuuden huomioon ottaminen vaatisi juuri päinvastaista. Yhteiskunnan monimuotoisuus tulisi saada valmisteluun mukaan jo varhaisessa vaiheessa.

Uudistusten tulisi toimia myös globaalissa ympäristössä. Siksi eräänlainen paluu, mutta uudella tavalla, yhteiseen, laaja-alaiseen valmisteluun olisi perusteltu. Merkittävien yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun tulisi asettaa monijäseniset valmisteluryhmät ja niiden tueksi asiantuntijaryhmät. Näitä asiantuntijaryhmiä voisivat olla esimerkiksi kansainvälinen asiantuntijapaneeli (advisory board), uudistuksen toteuttajien ryhmä, elinkeinoryhmä, järjestöryhmä tai mitä kulloinkin tarvitaan. Toisin sanoen merkittävien uudistusten valmistelua kehitettäisiin nykyistä verkostomaisemmaksi.

Siis, ilmiömäistä julkista hallintoa odotellessa.

Ritva Viljanen aloitti viime syksynä vanhempana neuvonantajana Sitran Julkisen sektorin johtaminen -tiimissä. Helmikuussa 2018 hän siirtyy Vantaan kaupunginjohtajaksi. Sitrassa Ritva valmisteli ehdotuksia julkishallinnon toimintatapojen ja johtamisen uudistamiseksi sekä toimi keskustelualoitetta tukevan ohjausryhmän puheenjohtajana. 

Mistä on kyse?