Julkaistu 24.05.2018

Kaivattua selkeyttä keskusteluun kestävästä rahoituksesta

EU-komission tuore ehdotus toimenpiteistä kohti kestävämpää rahoitusta on tervetullut. Parempi tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista sijoituskohteille auttaa tekemään kestävämpiä sijoituspäätöksiä.
Kirjoittajat
Projektijohtaja, Ilmastoratkaisut, Sitra
Janne Peljo toimii Sitrassa johtavana asiantuntijana Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-alueella. Hän koordinoi teema-alueen toimintaa ja erilaisia selvityksiä teemajohtajan tukena.
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

EU-komissio julkaisi tänään torstaina 24.5. listan ensimmäisistä konkreettisista toimenpiteistä, jotka komission mukaan mahdollistavat EU:n rahoitussektorin nousemisen kestävän ja puhtaamman talouden suunnannäyttäjäksi. Esitys pyrkii tuomaan kaivattua selkeyttä keskusteluun kestävästä rahoituksesta, ja sitä kautta kanavoimaan rahavirtoja ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi. Ja hyvä niin!

Komission ehdotuksen takana on paitsi EU:n sitoutuminen Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, myös havahtuminen ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin.

Mittaushistorian globaalisti lämpimimmistä vuosista 17 on mitattu tämän vuosituhannen puolella. Vastaavasti vuonna 2017 sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat vakuutustappiot saavuttivat globaalisti 110 miljardin euron ennätystason. Vuosien 2007-2016 välillä äärisäiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kasvaneet 86 %:lla.

Toisaalta komissio arvioi, että Eurooppa tarvitsee 180 miljardin euron vuotuiset investoinnit saavuttaakseen tavoittelemansa 40 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä – mikä ei edes vielä ole linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa, vaan päästötavoitteita pitäisi kiristää vielä entisestään.

On selvää, että pelkästään julkinen rahoitus ei pysty kattamaan tarvittavia investointeja. Yksityisen sektorin rahoitus tarvitaan mukaan, mikä vaatii investointien ohjautumista vihreisiin kohteisiin markkinaehtoisesti. Luonnollisesti tämä vaatii kannustavaa regulaatioympäristöä ja esimerkiksi ohjausvaikutukseltaan riittävää hintaa päästöille. Se luo myös tarpeen pelisääntöjen selkeyttämiselle.

Kestävä rahoitus on parin viime vuoden aikana noussut valtavirtaan, ja esimerkiksi keskustelu sijoitusten ilmastovaikutuksista tai Green Bondeista on tullut laajemman sijoittajakunnan tutkalle. Käytännöt ovat kuitenkin olleet vähintäänkin vaihtelevia sen suhteen, mitä kestävällä rahoituksella on tarkoitettu ja miten sitä on toteutettu, ja onpa mukana ollut myös ripauksia viherpesupulveriakin.

Tähän komission ehdotus nyt tarttuu neljän pääkohdan kautta:

  1. Ehdotus lähtee liikkeelle vastuullisuusluokittelun kautta, luoden kriteeristön arvioimaan taloudellisen toiminnan kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Yhteinen kriteeristö on vihreän sijoittamisen villissä lännessä tervetullut ohjenuora markkinoille, ja mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa erilaisten kestävyysmerkintöjen ja -standardien kehittämisen rahoitustuotteille vihreiden erottamiseksi harmaista.
  2. Toisena pääkohtana on läpinäkyvyyden, johdonmukaisuuden ja selkeyden tuominen sijoitusten ESG-näkökulmien raportointiin ja käsittelyyn. Tämä on erinomaisen tervetullutta, ja auttaa omistajia paremmin ymmärtämään sijoitustensa vaikutuksia ja riskejä sekä tuo toivottavasti johdonmukaisuutta raportointiin.
  3. Kolmantena kohtana ovat vähähiiliset tai Pariisin sopimuksen tavoitteisiin sidotut vertailuindeksit. Näitähän markkinoilla on jo tarjolla, mutta komission ehdotus toisi nämä keskeisempään asemaan. Hyvin kannatettava ajatus, kunhan dataa ja tietoa indeksien rakentamiseksi on riittävästi ja johdonmukaisesti tarjolla – mihin komission muut ehdotukset tietysti pyrkivät.
  4. Neljänneksi sijoitusten kestävyyteen liittyvä tieto halutaan jakaa entistä paremmin asiakkaille. Komissio on käynnistänyt konsultaation siitä, miten varainhoitajat voisivat parhaiten jakaa ESG-asioihin liittyvää tietoa asiakkailleen. Tätä moni palveluntarjoaja jo tekeekin, sillä asiakkaat ovat alkaneet kiinnostua sijoitustensa vaikutuksista. Hienoa on, että tämä tieto tuodaan asiakkaille oman päätöksenteon tueksi, ja olisi loistavaa, jos se tapahtuisi johdonmukaisella ja ymmärrettävällä tavalla. Markkinat toki kehittänevät tähänkin parhaat tavat palvella asiakkaitaan.

Kokonaisuudessaan komission ehdotus on reipas askel oikeaan suuntaan, ja se korostaa rahoituksen läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta.

Parempi tieto ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä ja toisaalta myös mahdollisuuksista yrityksille ja sijoituskohteille auttaa pieniä ja suuria sijoittajia tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Kunhan regulaatioympäristö ohjaa muutenkin oikeaan suuntaan, markkinat kyllä kanavoivat rahaa puhtaisiin investointeihin. Sijoittajien päätöksenteon tukeminen ja markkinoiden tehokkuuden parantaminen saatavilla olevan informaation määrää, laatua ja vertailukelpoisuutta parantamalla on komissiolta tervetullut tuki markkinoiden kehittymiselle kestävämpään suuntaan.

Sitran selvityksen mukaan Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä vain 31 prosenttia raportoi kasvihuonekaasupäästöjään, mutta markkina-arvolla mitattuna luku nousee 93 prosenttiin. Raportointi on siis keskittynyt suurempiin yhtiöihin, joilla on paremmin mahdollisuus käyttää siihen resursseja ja joiden kansainväliset omistajat vaativat tietoja liiketoiminnan ilmastovaikutuksista ja niiden huomioimisesta strategioissa.

Komission ehdotus toivottavasti kannustaa entistä suurempaa määrää yhtiöitä olennaisen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja ilmastopäästöihin liittyvän tiedon keräämiseen, julkistamiseen ja arviointiin. Aihe varmasti aiheuttaa keskustelua vielä tulevaisuudessa, myös Suomen ilmastohuippukokouksessa, jonka rahoitusosiossa rahoituksen ja sijoitusten kestävyys on yhtenä keskeisenä teemana.

Mistä on kyse?