Arvioitu lukuaika 4 min

Kannattaako viisivuotiasta Pariisin sopimusta juhlia?

Pariisin ilmastosopimusta on hehkutettu historiallisena saavutuksena kamppailussa ilmastokriisiä vastaan. Mutta mitä viidessä vuodessa oikein on saatu aikaan – vai onko juuri mitään?

Kirjoittajat

Rasmus Sihvonen

Projektikoordinaattori, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Oras Tynkkynen

Vanhempi neuvonantaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Kirjoittajat

Rasmus Sihvonen

Projektikoordinaattori, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Oras Tynkkynen

Vanhempi neuvonantaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Aloitetaan lahjomattomalla mittarilla: päästöillä. Pariisin kokouksen vuonna hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista olivat rapiat 36 miljardia tonnia, viime vuonna jo 38 miljardia tonnia. Päästöt ovat siis yhä kasvaneet.

Vielä vuosituhannen alussa päästöt kasvoivat kuitenkin kolme prosenttia vuodessa. Pariisin sopimuksen jälkeen vuotuinen kasvutahti on jäänyt keskimäärin alle prosenttiin. Yksittäisinä vuosina päästöt ovat jopa pysyneet ennallaan – ensimmäistä kertaa ilman globaalia kriisiä.

Suurin käänne on tapahtunut pitkän aikavälin tavoitteissa. Pariisin kokouksen aikoihin hiilineutraaliuteen pyrki vasta pari pientä maata: Norja ja Costa Rica. Nyt tavoitteeseen on sitoutunut tai parhaillaan sitoutumassa 127 maata, jotka kattavat noin 2/3 maailman päästöistä.

Hiilineutraaliustavoitteita on asettanut myös yli 800 kaupunkia ja 100 aluetta, jotka kattavat yhteensä enemmän päästöjä kuin Yhdysvallat. Mukana on lisäksi yli 1 500 yritystä, joiden liikevaihto on liki yhtä suuri kuin Japanin, Saksan ja Intian taloudet yhteensä.

Sitoumusten ansiosta tulevaisuus alkaakin näyttää valoisammalta. Pariisin kokouksen alla maiden silloiset päästötoimet olivat johtamassa ilmaston kuumenemiseen peräti 3,5 asteella. Nykysitoumuksilla kuumeneminen olisi jäämässä noin 2,6 asteeseen – ja tuoreimman arvion mukaan parhaimmillaan voidaan ehkä yltää jo 2,1 asteeseen.

Eikä kyse ole vain tulevaisuuden lupauksista. Pariisin kokouksen jälkeen maiden käyttöön ottamat toimet ovat sivaltamassa kuumenemisesta pois jo 0,7 astetta.

Mikä on rohkaissut päättäjiä tarmokkaampaan ilmastotyöhön?

Kannusteista esiin kannattaa nostaa erityisesti kolme tekijää.

Ensinnäkin ilmastoratkaisut ovat halventuneet olennaisesti. Pariisin kokouksen jälkeen tuulivoiman hinta on laskenut liki viidenneksen ja aurinkosähkön peräti kolmanneksen.

Aurinkovoimalla voidaankin nykyään tuottaa halvinta sähköä ihmiskunnan historiassa. Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että vuoteen 2025 mennessä uusiutuva energia kattaa jo hätkähdyttävät 95 prosenttia sähkökapasiteetin nettolisäyksestä.

Sähköautojen akut ovat viidessä vuodessa halventuneet puolestaan noin 60 prosenttia. Pariisin kokouksesta tämän vuoden loppuun mennessä täyssähköautojen määrä onkin liki 12-kertaistumassa.

Toiseksi rahoittajat ovat alkaneet kääntää selkäänsä ilmastoa kuormittaville ratkaisuille. Pariisin sopimuksen aikoihin fossiilihankkeet pois sulkevia sijoituspäätöksiä oli tehnyt joukko, joka hallinnoi vajaan kolmen biljoonan dollarin varallisuutta. Sittemmin summa on viisinkertaistunut yli 14 biljoonaan dollariin.

Rahahanojen kiristyminen heijastuu investointeihin. Suunnitteilla olevien uusien hiilivoimaloiden tehoon viidessä vuodessa romahtanut neljäsosaan. Kivihiilen energiakäyttö on kokonaisuutena jo kääntynyt laskuun.

Kuva ei toki ole tyystin ruusuinen. Valtioiden tukiaiset fossiilienergialle ovat vähentyneet vain hitusen. Energiaan liittyvistä elvytysvaroista enemmistö on yhä valunut fossiilitalouteen.

Kolmanneksi erityisesti nuoret ovat vaatineet ilmastotoimia yhä äänekkäämmin. Syksyn 2019 ilmastotoimintaviikolla tempauksiin 185 maassa osallistui arviolta yli seitsemän miljoonaa ihmistä.

Kasvanut huoli on heijastunut ilmastohätätilajulistuksina. Ensimmäisen teki Darebinin kunta Australiassa vuosi Pariisin kokouksen jälkeen. Nykyään vastaavan julistuksen on tehnyt jo yli 1 800 kuntaa, valtiota tai muuta aluetta. Joukossa ovat mm. Euroopan, Kanadan ja Japanin parlamentit sekä Suomesta Helsinki.

Missä tunnelmissa voimme siis puhaltaa kakun viisi kynttilää?

Pariisin kokouksen jälkeen ilmastotoimet ovat edenneet monin osin selvästi parempaan suuntaan. Ilmastotyön takana alkaa olla kriittinen massa.

Tahti on silti yhä liian hidas ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi siedettävälle tasolle. Vuotuiset päästövähennykset pitää moninkertaistaa nykyisestä, jotta yltäisimme Pariisissa sovittuihin tavoitteisiin.

Nyt on paikallaan juhlia hetki Pariisin sopimusta. Juhlan jälkeen jatkuu kuitenkin arkinen työ päästöjen vähentämiseksi.

Aihe

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Analysoimme toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa ja visioimme uusia ratkaisuja, jotka odottavat kokeilijaansa.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?