Kuntien opeilla kohti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa

Kunnilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Toisten esimerkeistä oppiminen auttaa toimimaan nopeammin ja vaikuttavammin.
Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittajat

Tuuli Hietaniemi

Asiantuntija, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Mariko Landström

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittajat

Tuuli Hietaniemi

Asiantuntija, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Mariko Landström

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Yle etsi äskettäisessä uutisessaan Suomen ympäristöystävällisintä kuntaa. Voittajaksi nousi Kirkkonummi, jonka asukkaat nauttivat keskimääräistä enemmän kasvipohjaisia maidon ja lihan korvikkeita, liikkuvat useammin pyörillä ja sähköautoilla ja ovat suojelleet merkittävän osan kunnan luonnosta.

Kuntien rooli on keskeinen, kun paiskimme töitä ilmaston kuumenemista ja luontokatoa vastaan. Sitran selvityksen (2018) mukaan Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen koko Suomen päästöistä. Jo silloin asetettuihin tavoitteisiin pääseminen olisi nipistänyt Suomen päästöistä kuudesosan 2035 mennessä, ja sittemmin monet ovat päivittäneet tavoitteitaan entistä kunnianhimoisemmiksi.

Kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, taloudelliset ohjauskeinot sekä kunnan liikelaitosten ja konserniyhtiöiden omistajaohjaus. Tuulipuistojen kaavoittaminen, kasvipohjaisten tuotteiden suosiminen ruokapalveluissa tai kävelyn ja pyöräilyn helpottaminen ovat kuntapäättäjien hyppysissä.

Kunnat ovat lisäksi merkittäviä energiantuottajia. Niiden päätökset vaikuttavat siihen, kuinka kauan Suomea lämmitetään polttamalla hiiltä tai turvetta – ja milloin siirrymme tuottamaan lämpöenergiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan muilla keinoin, esimerkiksi teollisen mittakaavan lämpöpumpuilla.

Valmiita ratkaisuja on mahdollista hyödyntää tässä ja nyt. Sitran selvityksen (2019) mukaan jo 14 käyttövalmiin ratkaisun hyödyntäminen pohjoismaisissa kunnissa ja kaupungeissa – siinä määrin kuin edelläkävijäkunnat ovat niitä jo hyödyntäneet – leikkaisi Pohjoismaiden vuosipäästöjä noin 12 prosenttia. Erityisen tehokasta on tuulivoiman lisääminen ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa.

Kuntien päästöjen vertailussa tulee muistaa, että niiden lähtökohdat ovat erilaiset. Samat ratkaisut ja toimenpiteet ei sovi kaikille, mutta muiden esimerkeistä oppimalla voi löytää tapoja ratkaista omiakin haasteita. Nyt poikkeusolojen aikaan kuntien uudistumiskyky nousee entistäkin tärkeämmäksi, samoin ketterä kehittäminen ja valmius oppia uutta kokeilujen kautta – olemme Sitrassa koonneet kokemuksia  kokeiluista kuntien kanssa ja nyt opit ovat jaossa ensi viikolla Kuntamarkkinoilla.

Kirkkonummi vaikuttaa laittaneen ilmastotyönsä kanssa isomman vaihteen silmään. Kunta on laatinut ilmastotoimenpiteiden tiekartan ja palkannut ilmastokoordinaattorin edistämään työtä. Sitran Kesätöitä kiertotaloudesta -ideakilpailun myötä työllistetty kesätyöntekijä puolestaan edistää kiertotalouden ratkaisuja vielä tämän kuun loppuun.

Nyt on kunnollista!

Aihe

Ilmastoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Analysoimme toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa ja visioimme uusia ratkaisuja, jotka odottavat kokeilijaansa.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?