Arvioitu lukuaika 3 min

Makrotalouspolitiikka ei nosta Suomea jaloilleen

Kirjoittaja

Timo Hämäläinen

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Rakennemuutos on noussut politiikan keskiöön. Valtiovalta yrittää kiirehtiä julkisen sektorin uudistuksia, jottei se ajautuisi kustannuskriisiin. Tällainen rakennemuutos ei kuitenkaan ratkaise Suomen kansantalouden ykkösongelmaa, joka on kilpailukykyisen elinkeinorakenteen kapeus. Siihen ei myöskään tuo ratkaisua suomalainen talouspoliittinen keskustelu, joka keskittyy makrotalouden ilmiöihin kuten julkiseen talouteen, korkoihin, valuuttakursseihin ja tulopolitiikkaan. Talousongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan elinkeinorakenteen uudistumista.

Hallituksen rakenneuudistuksia koskevat avaukset ovat tervetulleita. Julkisen sektorin säästöt eivät kuitenkaan ratkaise liian kapean elinkeinorakenteen ongelmaa. Se kuuluu elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alueelle, missä tarvitaan nyt uusien toimintamallien ennakkoluulotonta kokeilua. Julkisen vallan on panostettava erityisesti talouden uusien tukijalkojen kehittämiseen.

Uusilla liiketoiminta-alueilla on yleensä suurempi kasvupotentiaali ja epävarmuus kuin vakiintuneilla sektoreilla, muttei yhtä vahvoja puolestapuhujia. Vaarana on se, että talouden vanhat intressipiirit saavat julkiset toimijat tukemaan omia lempihankkeitaan ilman että talouden uusista mahdollisuuksista tehtäisiin systemaattista ja neutraalia analyysiä. Uusia kasvualueita ei kuitenkaan voi luoda tyhjästä. Niille voidaan ponnistaa vain suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan nykyisistä vahvuuksista. Erityisesti julkiselta sektorilta löytyy maailmanluokan osaamista, jota ei vielä ole kaupallisesti hyödynnetty.

Minkälaista lähestymistapaa elinkeinorakenteen uudistamiseksi sitten tarvittaisiin? Sitra julkaisi keväällä raportin Towards a sustainable well-being society, jossa visioitiin kestävän talous- ja yhteiskuntamallin rakennuspuita. Ensiksi pitää laajentaa suomalaista pelkästään kustannuksiin keskittyvää kilpailukykykeskustelua arvon luomisen suuntaan. Suomessa toimivat yritykset eivät voi pitkällä aikavälillä menestyä kansainvälisessä kilpailussa ilman ylivoimaista lisäarvoa. Jos niiden tuotteiden lisäarvo ei ole kansainvälistä huippua, hinta- ja kustannuskilpailusta ei tule loppua ennen kuin Suomen elintaso on pudonnut uusien kilpailijamaiden tasolle. Lisäarvon luomisessa korostuu asiakkaiden tarpeiden ja hyvinvoinnin tekijöiden syvällinen ymmärtäminen. Suomen korkeatasoista hyvinvointiosaamista tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Lisäksi tarvitaan systeemisempi ote uuden elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Suomessa on perinteisesti pyritty edistämään yksittäisten lupaavien yritysten kasvua. Kilpailukyky on kuitenkin systeeminen ilmiö. Se riippuu sekä yrityksen että sen toimintaympäristön kilpailueduista. Pitkälle erikoistuneet yritykset tarvitsevat tuekseen niiden tarpeisiin räätälöityä toimintaympäristöä. Teollisten klusteriemme menestys on perustunut pitkälti tällaisiin synergiaetuihin. Systeemistä lähestymistapaa ei kuitenkaan ole määrätietoisesti hyödynnetty uusien kasvualueiden kehittämisessä. Sitran Teolliset symbioosit -hanke sekä Työ- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit -hanke ovat tässä suhteessa lupaavia avauksia.

Uusien liiketoiminta-alueiden tai -ekosysteemien pitkäjänteiden kehittäminen on uudenlainen haaste Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle. Siinä rakennetaan uutta liiketoimintaa kotimaisten vahvuuksien, globaalien mahdollisuuksien sekä yritysten ja julkisen vallan tiiviin yhteistyön varaan. Ulkomailta löytyy hyviä esimerkkejä valtioista, jotka ovat onnistuneet tällaisella politiikalla luomaan uusia kilpailukykyisiä vientisektoreita. Mm. Chilen viinien, Taiwanin informaatioteknologian ja Tanskan tuulimyllyjen kansainvälinen menestys luotiin yksityisen ja julkisen sektorin pitkäjänteisellä yhteistyöllä.  Samanlainen rohkea politiikka loi myös Suomen telekommunikaatioklusterin perustan 1980-luvulla. Yhteistä näille esimerkeille on julkisen sektorin harkittu riskinotto sekä uusien liiketoiminta-alueiden pitkäjänteinen kehittäminen.

Julkishallinnon roolin tulee laajentua markkinoiden toimintaongelmien korjaamisesta systeemisten muutosten ja uusien yhteistyöverkostojen edistämiseen. Uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen on systeeminen haaste, jota yksittäiset yritykset eivät yleensä voi ottaa vastaan. Sen sijaan julkisen vallan kannattaa osallistua uusien kasvualueiden kehittämiseen, vaikka sen hyödyt leviäisivätkin useammalle yritykselle. Tämä voi tarkoittaa esim. verkostoyhteistyön tukemista, uusien tuotteiden kehittämiseen tarvittavien kokeilualustojen luomista, puuttuvan teknologian ja osaamisen hankkimista tai ulkomaisten tuotantoverkostojen ja markkinoiden mahdollisuuksien selvittämistä. Uuden mahdollistavan roolin omaksuminen edellyttää julkishallinnolta paljon uutta osaamista, jota voidaan hankkia ulkomaisia esimerkkejä tutkimalla.

————————————————————————————

Timo Hämäläinen on Sitran johtava asiantuntija, joka on väitellyt maailmantalouden murroksen vaikutuksesta kansantalouden kilpailukykytekijöihin. Kirjoitus on julkaistu Talouselämän Tebatti-palstalla numerossa 35/2014.

Kirjoitus on samalla neljäs osa Sitran Kohti kestävää hyvinvointia -blogisarjaa. Aiemmin sarjassa on julkaistu:

Mikko Kosonen: Vision voima

Timo Hämäläinen: Nalle ja rakennemuutos

Vesa-Matti Lahti: Ilmastonmuutos vetää mattoa nykyisten rakenteiden alta

Sitra julkaisi huhtikuun lopussa raportin ”Towards Sustainable Well-being”,  jonka suomennos ilmestyi lokakuussa: Kohti kestävää hyvinvointia – Uuden sosioekonomisen mallin rakennuspuita,  jossa hahmotetaan kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakennuspuita. Näitä ovat mm. nykyistä laajempi ja syvällisempi ymmärrys hyvinvoinnin tekijöistä, yksilöiden ja yhteisöjen voimaannuttaminen, ikäihmisten osaamisen ja voimavarojen hyödyntäminen, hyvinvointia edistävien ja ympäristöystävällisten elinympäristöjen luominen, uusien liiketoimintaekosysteemien kehittäminen, talouden resurssitehokkuuden ja aineettomuuden edistäminen, kaikkien sidosryhmien etujen tasapuolisempi huomioiminen yritystoiminnassa, sekä yhteiskunnan resilienssin tai ”iskunkestävyyden” parantaminen.

Nämä periaatteet vahvistavat samalla kertaa useampaa kestävyyden ulottuvuutta. Yhdessä ne antavat suuntaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä käytävälle keskustelulle. Tätä tulevaisuudenkuvaa tullaan jatkossa kehittämään ja tarkentamaan uuden tutkimustiedon, kokeiluhankkeiden sekä julkisen keskustelun perusteella. Blogisarja Kohti kestävää hyvinvointia käsittelee raportin aiheita eri näkökulmista.

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Kirjoittaja

Timo Hämäläinen

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Mistä on kyse?