Julkaistu 08.02.2018

Miljoona talkootuntia MLL:lle, monta oppia urapolulle

Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Pelkästään Mannerheimin Lastensuojeluliitossa vapaaehtoiset tekevät vuosittain lähes miljoona talkootuntia lasten ja perheiden hyväksi. Tästä kertyvää osaamista tehdään jatkossa näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä.
Kirjoittajat
järjestöpäällikkö, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
asiantuntija, Opintokeskus Sivis
Perhekeskustoiminnan koordinaattori, MLL ry

Vapaaehtoistoiminnassa on aina kyse antamisesta, ja siitä myös puhumme paljon. Kerromme, miten vapaaehtoinen perhekummi antaa aikaansa ja lapsiperheen hyvinvointi lisääntyy. Yhtä lailla voisimme puhua siitä, mitä vapaaehtoinen saa. Hänen sosiaalinen pääomansa karttuu ja hänelle kertyy runsaasti erilaista osaamista.

Vapaaehtoistyössä kertyvä osaaminen on jäänyt paljolti piiloon, näkymättömäksi haamuhommaksi. Samalla se on jäänyt osittain käyttämättömäksi resurssiksi. Kun tuo osaaminen tunnistetaan, sitä voidaan hyödyntää paitsi vapaaehtoistoiminnassa ja arjessa myös työelämässä ja opinnoissa.

Naapuriapua ja vapaaehtoistyötä

MLL:n Varsinais-Suomen piiri on kehittänyt kulttuurisensitiivistä vapaaehtoistoiminnan ohjausta Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeessa vuodesta 2014 alkaen. Piiri on tehnyt yhteistyötä mm. paikallisten maahanmuuttajajärjestöjen, MLL:n, MLL:n Uudenmaan piirin, SPR Varsinais-Suomen piirin ja Opintokeskus Siviksen kanssa.

Suurin osa vapaaehtoisista tulee mukaan, koska haluaa mahdollistaa perheille mielekästä toimintaa omalla asuinalueellaan. Vapaaehtoistoiminta on myös loistava tapa harjoitella uutta kieltä.

Vähitellen havaittiin, että merkittävä vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kannustin on toive opiskelu- tai työpaikan löytymisestä. Tähän tarpeeseen piiri lähti kehittämään vapaaehtoisten osaamisen tunnistamisen työkalua MLL:n käyttöön. Piiri on saanut vetoapua Suomen Partiolaisilta ja Sitralta, jotka ovat avanneet tietä ansiokkaasti #kovaaosaamista -hankkeessa.

Kaikki hyötyvät osaamisen sanottamisesta

On myönnettävä, että on haastavaa tunnistaa, millaista työelämässä tarvittavaa osaamista vapaaehtoistoiminta tuottaa. On vaikeaa sanoittaa vapaaehtoisten osaamista sellaisilla käsitteillä, joita työelämä tai oppilaitokset ymmärtävät – mutta jotka kuitenkin kuvastavat vapaaehtoistoiminnan erikoispiirteitä.

Perhekahvilaohjaaja sanoo keittävänsä kahvia. Todellisuudessa hän on koordinoinut yhteisön toimintaa, johtanut verkostoa, vahvistanut vuorovaikutustaitojaan ja opetellut uusia viestinnän taitoja. Nämä ovat tietoja ja taitoja, joita henkilö tehtävässään kartuttaa. Sen lisäksi perhekahvilan ohjaaminen kertoo hyvästä asenteesta, vastuunotosta ja itsenäisestä työotteesta. Nämä ovat haluttuja ja arvostettuja ominaisuuksia nopeasti muuttuvassa työelämässä – mutta harvoin osa formaalia koulutusta.

Toinen esimerkki. Yhdistyksen puheenjohtaja on avainasemassa innostamassa ja aktivoimassa yhdistyksen vapaaehtoisia. Kun pestin hoitaa hyvin, kertoo se siitä, että henkilö osaa johtaa, työskennellä verkostoissa ja hänellä on hyvä riskinottokyky. Kun osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu, sen osaamiskuvaus voidaan lisätä työhakemukseen työssä opitun osaamisen rinnalle, eikä erikseen kohtaan ’harrastukset’.

Osaamisen tunnistamisella on merkitystä sekä yhdistykselle, yrityksille (työelämälle), yhteiskunnalle että varsinkin vapaaehtoiselle itselleen. Järjestön näkökulmasta vapaaehtoistoiminta avautuu ja kehittyy vapaaehtoistehtävien osaamisperusteisen sanoittamisen myötä. Yhdistyksen on myös entistä helpompaa kertoa siitä, millaista osaamista tietyt vapaaehtoistehtävät vaativat tai millaista osaamista niissä syntyy.

Osaamisen tunnistaminen on jatkuvaa toiminnan laadun arviointia ja parhaimmillaan se toimii aktiivisena viestinnän välineenä. Tunnistamisen kautta lisätään samalla vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja houkuttelevuutta. On sanottu, että osaamisen tunnistaminen on tulevaisuuden kansalaistaito. Siitä ei kuitenkaan saa tulla pakollista. MLL:ssa toimii iso joukko vapaaehtoisia, joille osaamisen tunnistamisella ei ole omassa arjessa mitään merkitystä. Lähtökohtana tulee aina olla yksilön toive ja tarve.

10 pistettä ja osaamismerkki!

MLL:n Varsinais-Suomen piiri tutustui yleisiin käytössä oleviin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen digitaalisiin työkaluihin. Piiri päätyi kuitenkin oman työkalun luomiseen, johon yhdistyisi mahdollisuus osaamisen tunnustamiseen digitaalisilla osaamismerkeillä. Työkalu varmistaa vapaaehtoisen polkua aina mukaan tulemisesta osaamisen tunnustamiseen.

Digitaalisilla osaamismerkeillä on mahdollista tunnistaa, tehdä näkyväksi ja tunnustaa vapaaehtois- ja luottamustehtävissä syntynyttä tai siellä osoitettua osaamista uudella tavalla.

Opintokeskus Sivis on yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa luonut osaamismerkkejä, joilla voi tehdä näkyväksi yhdistyksen puheenjohtajana, yhdistyksen sihteerinä, yhdistyksen taloudenhoitajana, vertaisosaajana ja tapahtuman järjestäjänä kertynyttä osaamista. (Lue lisää).

Samalla tavalla voi tehdä näkyväksi ja tunnustaa esim. perhekahvilaohjaajana, tukihenkilönä, kylämummina- ja vaarina, tapahtumavapaaehtoisena toimimisesta kertyneen osaamisen. Digitaaliset osaamismerkit soveltuvat tähän erinomaisesti. Niiden metatiedoista löytyvät osaamiskriteerit, joihin peilaten merkin saajan osaamista on arvioitu. Lisäksi merkki sisältää tietoja myöntäjästä, eli osaamisen tunnistajasta ja tunnustajasta, jolloin tietoja on helppo tarkistaa.

Jotta vapaaehtoistoiminnassa syntyneellä osaamisella olisi merkitystä, osaamisen dokumentoinnin tulee olla systemaattista, laadukasta ja luotettavaa. Tämä taas edellyttää vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta ja resursseja siihen.

Uusi suomalainen työkulttuuri

Vuoropuhelu yritysten ja oppilaitosten kanssa on avainasemassa, jotta vapaaehtoistoiminnassa kertynyt osaaminen saa sille kuuluvan arvostuksen. Sen tunnistamisen ja tunnustamisen tulee olla osa uutta suomalaista työkulttuuria. Yhteistyömahdollisuudet ovat valtavat. Kaikki hyötyvät resurssien tehokkaasta käytöstä, päällekkäisyyksien karsimisesta ja elämän kaikilla osa-alueilla syntyneen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Epävirallisen ja arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen on nostettu keskeiseksi edellytykseksi elinikäisen oppimisen toteuttamiselle. Siinä MLL haluaa olla aktiivisesti mukana.


#Kovaaosaamista-blogisarja kertoo harrastustoiminnassa ja vapaaehtoistyössä kertyvistä tiedoista ja taidoista sekä keinoista niiden esiin tuomiseksi. Sitran fasilitoimassa kehityshankkeessa ovat mukana muun muassa Suomen Palloliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spek ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Epävirallinen arkioppiminen kehittää monenlaisia osaamista, josta on hyötyä myös työelämässä.

Lue myös sarjan aiemmat blogit:

#1 Minulla on unelma
Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus

#2 Kovaa osaamista futiskentältä ja sen laidalta
Taneli Haara, Suomen Palloliitto

Tutustu myös Sitran ja Suomen Partiolaisten Kovaa osaamista -pilottihankkeeseen ja sen tuloksiin.

 

Mistä on kyse?