Kuva: Topias Dean / Sitra

Julkaistu 16.12.2018

Mitä Katowicen ilmastokokouksessa oikein päätettiin?

YK:n ilmastokokous päättyi Puolan Katowicessa reippaasti yli vuorokauden jatkoajalla myöhään lauantaina. Mutta mitä kokouksessa lopulta päätettiin – ja mitä sillä on väliä?
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Pariisin sopimukselle saatiin sääntökirja

Katowicessa hyväksyttiin Pariisin sopimukselle sääntökirja. Paketti kuvaa sitä, miten sopimuksen linjaukset voidaan toteuttaa käytännössä. Jos siis Pariisissa valittiin ruokalista, päätettiin nyt Katowicessa ruokalajien resepteistä.

Lasi on puoliksi tyhjä – tai täynnä

Sääntökirja on kompromissi, johon kukaan ei ole täysin tyytyväinen. Ilmastokriisin ratkaisemisen kannalta lopputulos olisi voinut olla parempi, mutta yhtä lailla olisi voinut käydä huonomminkin. Uhkana oli sekin, että Pariisin säännöistä ei olisi päästy sopuun lainkaan.

Hyvää sääntökirjassa

Katowicen paketti sisältää ilmaston näkökulmasta monia hyviä aineksia. Esimerkiksi maiden päästösitoumusten ilmoittamiselle ja etenemisen arvioinnille saatiin kohtuulliset ja enimmäkseen yhteiset pelisäännöt.

Huonoa sääntökirjassa

Paketti ei ole järin vahva päästösitoumusten tiukentamisen tai ilmastorahoituksen lisäämisen suhteen. Ilmastotoimien kiireellisyyttä alleviivannut tiederaportti kuitattiin puolivillaisesti. Hankalimmaksi osoittautunut kysymys vain lykättiin seuraavaan kokoukseen.

Loppusuoralla hiersi markkinamekanismi

Markkinamekanismin säännöistä käytiin lopulta kova vääntö Brasilian kanssa. Hyvä mekanismi mahdollistaisi päästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti, huono taas vesittäisi ilmastotoimia. Katowicessa sopua ei syntynyt, joten ongelma sysättiin vuoden päähän seuraavaan kokoukseen.

Vahvojen vetoomusten kokous

YK:n pääsihteeri António Guterres käytti paljon arvovaltaa sovun synnyttämiseen, ja myös edellisten ilmastokokousten puheenjohtajat kirittivät neuvotteluita. Ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg sai valtavasti huomiota suorapuheisilla vaatimuksillaan maailman johtajille.

Puola suoriutui kohtuullisesti

Puheenjohtajamaa Puola sai paljon julkisuutta puolustamalla kivihiiltä ja rajoittamalla kansalaisjärjestöjen liikkumatilaa. Kokouksen vetämisestä maa suoriutui kuitenkin asiallisesti. Vaikeat neuvottelut saatiin lopulta maaliin, eikä Puola yrittänyt jarruttaa sopua.

Seuraavat pysäkit: Bonn, San Jose ja Santiago

Kansainvälinen ilmastotyö ei Katowiceen pääty. Teknistä työtä jatketaan kesällä Bonnissa, ja valmisteleva ministerikokous pidetään syksyllä Costa Ricassa. Seuraavan ilmastokokouksen on määrä päättää muun muassa markkinamekanismin säännöistä Chilessä vuoden päästä.

Ilmastohuippukokous New Yorkissa

Tärkeä etappi on myös syyskuussa New Yorkissa. YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokoukseen odotetaan valtioiden johtajia vauhdittamaan päästövähennyksiä. Mahdollisimman monen maan toivotaan ilmoittavan päästösitoumustensa tiukentamisesta.

Pallo palaa Suomelle

Neuvottelut ja sopimukset ovat tärkeitä, mutta lopulta ilmastokriisi ratkaistaan päästöjä vähentävillä teoilla. Suomenkin pitää tiukentaa vuoden 2030 päästötavoitteensa –60 prosenttiin ja pyrkiä hiilineutraaliksi jo vielä saman vuosikymmenen aikana. Onneksi ratkaisut tähän tiedetään ja päättäjillä on tukuittain välineitä toteuttaa ne.

Mistä on kyse?